Tietokoneviruksia uskonnosta

Törmäisin mielenkiintoiseen tutkimukseen: uskonnolliset Internet-sivustot aiheuttavat enemmän virustartuntoja kuin aikuisviihdesivut. Itseasiassa, riski näyttäisi olevan peräti kolminkertainen aikuisviihdesivuihin verrattuna, mikä herättää tietysti monia kysymyksiä.

Mutta mikä selittää uskonnollisten sivujen vaarallisuuden? Kolme syytä tulee mieleen.

Huono tietoturva

Uskonnollisia sivuja ylläpitävät henkilöt eivät välttämättä ole teknologiaa tuntevia, vaan käyttävät mitä ratkaisuja sattuvat itse keksimään tai joihin Googlella törmää. Tällaisissa ympäristöissä tietoturva on mitä on ja mitä sattuu, kuten tietysti muissakin harrastevoimin verkosta ymmärtämättömien ylläpitämissä palveluissa.

Palveluun jota ei ylläpidetä osaavasti on mahdollista ujuttaa haittakoodia esimerkiksi alustan haavoittuvuuksien kautta. Jos yhteisö ei osaa päivittää alustaa, on lopputulos helposti infektioita toisen päälle.

Luotettu reitti

Uskonnollinen sivu näyttää luotettavammalta: kuka Jeesuksen nimissä nyt viruksia levittelisi? Ikävä kyllä verkkorikollisilla ei ole mitään ongelmaa levittää Mohammed-matoa, Raijin-rootkittiä,  tai Visnu-virusta. Mikäli uskonto on hyvä vektori johon luotetaan, sitä luonnollisesti käytetään kanavana levittää infektioita. Jos virusviestin kuvauksessa lukee että oma uskonto tuomitsee helvettiin avamaatta ja eteenpäin levittämättä jättämisestä, voi se hartaammalle olla selvä tilanne. Ja jumalvirus löytyykin äkkiä myös koneen sisältä.

Helppo kohde

Tätä vaihtoehtoa väläyteltiin eräillä sivuistoilla, mutta en itse ole mieltynyt siihen. Ajatus on siis, että jos ihminen on jo hurahtanut uskontoon, uskoo se mitä vain muutenkin. Tai miedommassa muodossa, että jos uskot jo vaikkapa Thoriin, et tietenkään pidä mitään missä hänen nimensä on epäluotettavana. Valitettavasti viruskirjoittajat eivät omaa näitä rajoitteita. Jos Jeesus on avain pääsyyn tietokoneelle, tulemme näkemään entistä enemmän Jeesusviruksia jatkossakin.

En henkilökohtaisesti pidä tätä erityisen hyvänä selityksenä. Suurin osa ihmisistä ei uskonnonkaan kanssa kuitenkaan luota yksinomaan kaikkeen missä uskonnon nimi on. Jokainen meistä ymmärtää, että pakana voi piirtää ristin, muslimi kykenee lukemaan ääneen Buddhalaisia haikuja ja kristitty kykenee laulamaan Thorin ylistyssävelmää. Uskonnollisen materiaalin luotettavuus Internetissä ei ole mitään mihin luotettaisiin automaattisesti. Valtaosa uskovista luottaa toki uskontoonsa, mutta enimmäkseen oman kirkkonsa väkeen ja ehkä koko uskontokunnan kattojärjestöihin. Harvempi uskova luottaa kaikkeen johon risti sattuu olemaan tuherrettu.

Lopullinen totuus

Uskottavin selitys näistä on lopulta tietoturvaan liittyvä. Osaamaton päivittäjä ja huonosti ylläpidetty sivusto on monesti uskonnollisten sivujen sääntö, eikä poikkeus. Tämä pätee moniin muihinkin harrastesivuihin ja ehkä korostuu hieman uskonnon kanssa, sillä valtavirtauskonnoilla on tietty taipumus konservatismiin, ja se ei yleensä kulje käsikädessä uusien teknologioiden ymmärtämisen kanssa.

Muutkin faktorit voivat vaikuttaa toki asiaan. Varmasti jokin hakkeri jossain on päättänyt kokeilla uskonto-lähestymistapaa viruksillaan ja varmasti on myös ihmisiä jotka luottavat kaikkeen jossa on oman uskon logo, ne vaan tuskin ovat ne dominoivat syyt. Perinteinen ylläpidon lepsuilu tai puuttuminen on muutenkin yleisin syypää teknotautien saamiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.