Aurinkovoima voi laskea energiayhtiöiden voittoja

Ydinvoimassa on riski ydinturmasta. Lisäksi ydinaineksen louhinta tuhoaa ympäristöä valitettavan tehokkaasti ja vakavan saastumisen riski on aina olemassa.

Hiilivoima saastuttaa hitaasti mutta varmasti ja kuluttaa resursseja joiden uusiutuminen on hankalaa. Hiilivoima vaikuttaa tuhoavasti niin paikalliseen ympäristöön kuin pienemmin koko planeetan ympäristöön kiihdyttäen globaalia ilmastonmuutosta.

Öljyn poraaminen on riskialtista, oli kyse syvän meren poraamisesta tai uusista "hienoista" pohjavettä pilaavista menetelmistä (fracking). Öljy ja sen tunnetuimpiin kuuluva lopputuote bensa eivät myöskään ole mitenkään puhtaita polttaa.

Toki tuulivoimassa ja aurinkovoimassakin on riskinsä. Tuulivoimala tietysti näyttää ikävältä ja pilaa maiseman. Tai no, tämä argumentti kaatuu heti kun muistamme miten hienosti ydinvoimala tai hiilivoimala maiseman pilaa. Katselen paljon mieluummin tuulimyllyä kuin ydinvoimalaa. Muutkin uusiutuvien energiamuotojen "vaaroista" huomataan pian vaaroiksi jotka joko eivät pidä alkuunkaan paikkaansa tai löytyvät myös perinteisistä energian muodoista.

Näissä energiamuodoissa ei myöskään ole olemassa mitään realistista tuhoriskiä kuten ydinvoimassa on sen katastrofaalisten pettämisten kanssa tai kuten hiilivoimassa on sen hitaan ja tuhoisan vaikutuksen kanssa. Hinta ihmishengissä on aivan eri luokkaa.

Aurinko- ja tuulivoiman käyttöönotossa on yksi merkittävä riski: ne syövät rahavirtoja teollisuudenaloilta jotka tuottavat likaista polttoainetta nykyiselle energiajärjestelmällemme. Lisäksi varsinkin aurinkovoima tulee alentamaan sähkön hintaa huomattavasti ja syömään fossiilisista polttoaineista saatavia ansioita merkittävästi. Puheet ympäristöystävällisen energian kalliista hinnasta alkavat näyttämään tutkimustiedon valossa puhtailta valheilta ja varsinkin aurinkovoimalla on potentiaalia ratkaista lähes koko maailman energiaongelmat.

Siinä on aurinkovoiman suurin riski: se ei välttämättä ole yhtä voitollista nykyisille energiayhtiöille samalla tavalla kun likainen energia on. Voitot siitä eivät ole samanlaisia. Aurinkovoima on siis riski heille, mutta muulle maailmalle se olisi suuri mahdollisuus.

Kommentit

  1. Ydinvoima on tietääkseni historiassa tappanut tuotantomuodoista vähiten ihmisiä tuotettua energiayksikköä kohti. Jopa vähemmän kuin aurinko- tai tuulivoima. Luultavasti tämä johtuu siitä, että aurinko- ja tuulivoima vaativat paljon työvoimaa ja työtapaturmissa kuolee ihmisiä. Vesivoima taas tappaa, kun patoja murtuu. Tämä suhde tuskin muuttuu tulevaisuudessa.

    Tästä en ole edes nähnyt tutkimusta, mutta mututuntuma on, että ydinvoima myös pilaa maisemaa ja käyttää maapinta-alaa vähiten tuotettua energian yksikköä kohti, vaikka mukaan luettaisiin onnettomuuksissa saastuneet maat, kaivostoiminta ja jätteen käsittely.

    Tuo www.crikey.com.au:n juttu näytti käsittelevän energian hintaa Saksassa. Sielä on voimassa syöttötariffit, jotka maksavat veronmaksajat eivätkä aurinkovoiman käyttäjät. Tällaisilla luvuilla ei ole mitään tekemistä todellisen tuotantokustannuksen kanssa. En lukenut juttua kokonaan, joten voin olla tästä väärässä, mutta korjaa ihmeessä, vaikka lyhyesti referoimalla linkkaamaasi juttua, niin kuin tapana on.

    Se, että uusiutuvat tarvitsevat tariffeja ja muita tukia mielestäni kertovat hyvin selvästi, että ne ovat kalliita tapoja tuottaa sähköä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ydinaineen kaivostoiminta on kyllä melkoisen likaista puuhaa. Kuolemalukuihin en ole myöskään nähnyt tilastoja, mutta jaksaisin kyllä epäillä ettei tuo ydinvoiman turvallisuus täysin voi pitää paikkaansa kuvaamallasi tavalla.

      Toisekseen, ympäristöhaitoista puhuttaessa aurinkovoima pilaa maisemaa heittäin vähiten. Keruupeilejä voidaan kaupunkimaisemassa levittää esimerkiksi kauppahallien ja rakennusten katoille ja saavutetaan voimaloita joissa ei sitä ympäristöhaittaa ole. Ydinvoimalat eivät myöskään ole mitään pikkulaitoksia joten kyllä siinä melkoisen laaja alue aina pilataan kun sellainen pystytetään. Puhumattakaan ydinraaka-aineiden kaivostoiminnan haitoista, jotka Suomessakin alkavat hiljalleen selvitä.

      Kolmannekseen, puhtaat energiamuodot tarvitsevat verotukea yhtä paljon kuin likaisetkin. Yksi virheolettamuksia perinteisistä energiamuodoista on, että ne olisivat jotenkin omavaraisia. Ne eivät ole, vaan niitä tuetaan joka tasolla, niin kaivostoiminnan ja muun raaka-aineen keruun tukina ja itse tuotannon tukina. Aurinkovoima on yhteiskunnalle halvempaa kun kokonaistuki huomioidaan.

      Poista
    2. Tuossa http://nextbigfuture.com/2011/03/deaths-per-twh-by-energy-source.html on yksi kirjoitus kuolouhreista tuotettua energiaa kohti. En tutustunut kirjoituksen luotettavuuteen, mutta olen nähnyt muitakin enkä toistaiseksi ole törmännyt hyviin vasta-argumentteihin tai täysin erisuuntaiseen tilastoon.

      Aurinkovoima on tehokkaampaa isoissa yksiköissä, minkä takia suuret laitokset rakennetaan maalle kuten muutkin voimalat. Katoille sijoittaminen on toki mahdollista, mutta maalle sijoittamista vielä tehottomampaa.

      Noista ydinvoiman saamista huikeista tuista olen kuullut muualtakin, mutta en kunnon toditeita, toisin kuin uusiutuvista, joita tuetaan täysin julkisesti. Miten esimerkiksi uraanikaivostoiminnan väittämäsi tuet näkyvät Suomessa, joka ostaa kaiken ydinpolttoaineensa ulkomailta. Antavatko muut maat yritystensä myydä heidän tukirahoilla tuotetun uraanin ja ydinpolttoaineen ulkomaille alihintaan ihan noin vain? Miten ydinvoiman tuotantoa tuetaan Suomessa?

      Poista
    3. Jos tilastoihin lasketaan mukaan se kun ihmiset asentavat itse omille katoilleen aurinkopaneeleita, voin ehkä hieman niellä että joku voisi siinä kuollakin. Mutta en jaksa oikein uskoa että kaikki tapaturmaisesti siinä kuolleet olisivat oikeasti merkittävä määrä.

      Lisäksi pitää huomata että esimerkiksi Tšernobylin terveysvaikutukset näkyvät eräiden lähteiden mukaan tänäkin päivänä. Ja sitten ovat tietysti ne rahalliset ja ympäristölliset menetykset. Pelkät kuolemat eivät ole ainoa mitattava asia ihmiskärsimyksessä.

      Poista
    4. Tossa tilastossa ei ollut kaikkia ydinvoiman terveysvaikutuksia, mutta eipä ollut muistakaan tuotantomuodoista. Esimerkiksi kyllä aurinkopaneeleita asentaessa myös loukkaannutaan, niin kuin tuulivoimalan siipiä paikkailtaessa kiipeilyvälineillä.

      Katsoppas huviksesi millaisia tuottoja omakotitalon katolle asennettavilla paneeleilla voi saada. Takaisinmaksuajat voivat olla jopa pidempiä kuin järjestelmän elinikä. Näitä myydään suomessakin ihan avaimet käteen toimituksina. Google varmaan auttaa.

      Poista
    5. Yksityishenkilöille suunnattava tekniikka on vielä kallista, mutta nytkin se on jo aika radikaalisti halvempaa kuin vuosia sitten. Teollinen aurinkoenergian tuottaminen on nyt ydinvoimaa tai hiilivoimaa vastaavilla tuilla kaupallisesti varmasti mahdollista, mutta kotikeinot tulevat kohta perässä.

      Poista
    6. Toistetaan taas: "Noista ydinvoiman saamista huikeista tuista olen kuullut muualtakin, mutta en kunnon toditeita, toisin kuin uusiutuvista, joita tuetaan täysin julkisesti. Miten esimerkiksi uraanikaivostoiminnan väittämäsi tuet näkyvät Suomessa, joka ostaa kaiken ydinpolttoaineensa ulkomailta. Antavatko muut maat yritystensä myydä heidän tukirahoilla tuotetun uraanin ja ydinpolttoaineen ulkomaille alihintaan ihan noin vain? Miten ydinvoiman tuotantoa tuetaan Suomessa?"

      Mitkä ydinvoiman tuet?! Mitkä hiilivoiman tuet?!

      Poista
    7. Suomessa kaivostoimintaa tuetaan aika massiivisesti. Raaka-aineet saa vain yksinkertaisesti viedä ja valtio ei käytännössä verota maaperästämme viedyistä resursseista. Tämä on tuotannon tasolla tapahtuvaa tukea. Lisäksi itse energian tuottamiseen ei anneta kylläkään suoraa tukea, mutta kyse on enimmäkseen veroeduista joita käytetään saamaan aikaan melkoisia tukisummia.

      Poista
    8. Kaivostoiminnana vaikeuttamisen puute onkin sitten tukemista. No voi kai sen niinkin tulkita. Tuultakaan ei veroteta, eikä auringon säteilyä. Ydinvoiman ja uusiutuvien välillä ei mielestäni edelleenkään ole verotuksellista eroa ydinvoiman hyväksi.

      Minäkin olen kyllä sitä mieltä, että Suomen pitäisi verottaa kaivoksia, niin kuin tehdään monessa muussa maassa. Luultavasti myös sielä, mistä suomalaisten ydinvoimaloiden polttoaine tulee ja eiköhän ydinpolttoaineen jalostusta myös veroteta niin kuin muutakin yritystoimintaa.

      Mistäköhän veroeduista oikein puhut? Mitä verotuksellista etua ydinvoima Suomessa saa verrattuna tuuli- tai arinkovoimaan? Hiilivoimaan verrattuna nämä kaikki kyllä saivat ison edun päästökaupan myötä.

      Koko maailman tilanteesta en voi sanoa varmaksi, mutta et ole kertonut mitään mikä osoittaisi minulle, etteikö ydinvoima toimisi Suomessa markkinaehtoisesti ja on vieläpä erittäin kilpailukykyistä. Tuuli- ja aurinkovoima sen sijaan eivät kannata mitenkään ilman tukia. Tällä hetkellä Suomessa uudet tuulivoimalat saavat yli puolet tuotoistaan syöttötariffista, vanhoja on tuettu investointivaiheessa.

      Poista
    9. Muualla maailmalla resurssien kerääminen maasta maksaa. Suomessa annamme ne ilmaiseksi joka on selvä tuen muoto. Lisäksi kaivosten pystyttämiseen tapaa saada melkoisesti tukea (kun työpaikat!). Nämä tukevat suoraan likaisia energiamuotoja.

      Likainen energia saa veroetuja. Valtio kattaa ydinvoiman rakentamisesta valtaosan kuluista ja ottaa kaikki riskit. Voitot jäävät yksityisille. Se on melkoinen tuki jo. Valtion rahoitusta on käytetty myös muiden voimalaitosten rakentamiseen ja samaten likaisten voimaloiden päästöjen puhdistaminen ja loppusijoitus on valtion kustantamaa touhua.

      Nämä kohoavat heti mieleen Suomalaisista käytännöistä. Maailmalla tämä touhu on paljon pahempaa, jenkkien meininkihän on suoraa bensarahojen maksamista valtiolta tuottajille.

      Poista
    10. Suomalaiset ydinvoimalat eivät käytä Suomesta louhittua uraania, joten Suomen huono kaivoslaki ei ole tuki suomalaisille ydinvoimaloille. Tällä hetkellä Suomessa ei tietääkseni edes louhita uraania muuten kuin kokeellisesti Talvivaarassa.

      Aiemmin valtio on omistanut kaikki ydinvoimalat ja saanut myös kaikki voitot, joten tietenkin se on ne myös rakentanut. Nykyään homma hoituu valtion yhtiöiden kautta. Ne maksavat rakentamisesta osuutensa ja saavat voitoista osuutensa, ihan normaalia markkinaehtoista toimintaa. Nykyän ydinvoiman rakentamiseen ei tietääkseni ole mitään valtion tukia. Riskejä varten on pakolliset vakuutukset. Niiden kattavuutta on kyllä kritisoitu, mutta mielestäni niiden ei tarvitsekaan kattaa mitään Tsernobylin onnettomuuden kaltaista. Suurimmat vahinggot todennäköisimmin tulevat voimalalle itselleen ja se tietenkin koituu omistajien tappioksi. Jätteen loppusijoituksesta vastaa Posiva, jonka omistaa ydinvoimayhtiöt ei valtio. Tässäkään ei tueta ydinvoimaa.

      Jenkeissä tosiaan taidetaan tuota bensan hintaa kovasti säädellä valtion toimesta, mutta tuetaanko sieläkään ydinvoimaa, josta nyt oli puhe.

      Poista
    11. Pakollisten vakuutusten kattaminen on hyvin minimaalista oikean onnettomuuden tapahtuessa. Surullinen tosiasia on että valtio on ainoa maksumies siinä vaiheessa.

      Poista
    12. Fukushimassa evakuoitialueen säde on kai 30 kilometriä. Suomessa on pikaisen googletuksen perusteella rajoitettu asumista 20 kilometrin säteellä ydinvoimalasta eikä asukastiheys muutenkaan ole kummoinen. Vahingot eivät siis nouse tähtitieteellisiksi.

      Tämä, erittäin ydinvoimavastaisen tahon, artikkelikin http://www.vihrealanka.fi/node/9084 antaa ihan kohtalaisen hyvän kuvan tilanteesta Suomessa.

      Poista
  2. Selvittelimpä hieman sitä pinta-ala-asiaa, josta heitin mutu arvauksen. Aurikovoiman asennusteho on on noin 150W/m^2 wikipedian mukaan. Keskimääräinen teho puolestaan on noin 31W/m^2. Tämä siis pätee, jos paneelit tuotaisivat näin paljon vaakatasoon asennettuna ilman minkäänlaisia välejä.

    Tuulivoiman asennusteho taas on 20W/m^2 ja keskiteho 6,8W/m^2 tämän http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=234669 esimerkin mukaan. Se ei välttämättä ole edustava.

    Olkiluodon tonttia kun katselee kartasta, niin se on korkeintaan 4km^2 ja tuottaa kolmannen reaktorin valmistuttua yli 3GW teholla. Tästä saadaan yli 800W/m^2.

    Mututuntumani taisi olla oikea, vaikka tämä selvitykseni onkin hyvin karkea ja puutteellinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pinta-alan syönti ei yksin määritä ympäristöhaittaa kuitenkaan. Joitain aurinkokennoja voidaan asettaa normaalien rakennusten ja hallien katoille ja jopa urbaaneille alueille, siinä missä ydinvoimala on aina oma länttinsä.

      Ja pelto kiiltäviä levyjä on ympäristössä komeampi kuin ydinvoimala. Ja vähemmän ongelmallinen onnettomuustilanteessa naapureille. Kukaan ei pelkäisi asua aurinkovoimalan naapurissa.

      Poista
    2. Toi pinta-ala ero on kuitenkin aika huima ydinvoiman eduksi.

      Kun jaksaisi selvitellä vaikka fukushiman evakuointialueen suuruuden, niin voisi laskea kuinka suuri osa ydinvoimaloista saisi pettää yhtä pahasti ennen kuin evakuointialueet mukaan luettuna päästäisiin noihin uusiutuvien viemiin maa-aloihin.

      Ja jos tässä vielä makuasioihin ottaa kantaa, niin ydinvoimalan seinän voi sentään maalata tai koristella miten vaan ilman, että se vaikuttaa tuotantoon.

      Yksi hyvä syy rakentaa ydinvoimaa lisää on se, että päästäisiin eroon vanhemmista ja vaarallista tekniikkaa käyttävistä ydinvoimaloista. Ei tuollaisen nykyaikaisen voimalan pahinkaan onnettomuus liikaa pitäisi pelottaa. Tšernobylin kaltaisista reaktoreista pitäisi päästä eroon. Sellaisen onnettomuudessa on jopa kuollut ihmisiä.

      Poista
    3. En pitäisi tätä pätevänä argumenttina. Aurinkovoimalan voi kuitenkin tarvittaessa purkaa, eikä siinä ole riskiä läheisten muiden alueiden kontaminaatiosta.

      En oikein itse kannata ydinvoiman lisärakentamista aikakautena jolloin puhtaampi energia on käytännössä muuttunut toimivaksi vaihtoehdoksi. Uusien ydinvoimaloiden turvallisuus on myös kyseenalainen väite: yksityiset urakoitsijat rakentavat ne ja kuten Suomessa on viime aikoina opittu, kyseisten rakennuttajien toiminta ei oikein kestä päivänvaloa. Voiko heidän väitteisiinsä voimaloiden turvallisuudesta luottaa sen enempää kuin väitteisiin että kaikki työvoima saa sovittua palkkaa? Jälkimmäinen oli ainakin valhetta.

      Poista
    4. Ydinvoima on turvallista. Ydinvoima on tialastojen perusteella turvallisin sähköntuotantomuoto, vaikka mukana tilastoissa on Tsernobyl, joka on ainoa ydinvoimala onnettomuus, jossa on kuollut enenemmän kuin yksi ihminen.

      Uudet voimalat ovat varmasti turvallisempia kuin Tsernobyl ja saman tyyppiset voimalat. Ylipäätänsä väitteet ydinvoiman vaarallisuudesta eivät ole missään suhteessa todellisuuteen. Tämä kyllä on jossain määrin itseään toteuttava ennuste. Jos ydinvoiman pelko estää uusien rakentamisen, niin luultavasti vanhoja käytetään pidempään ja se on vaarallisempaa kuin niiden korvaaminen ajoissa.

      Poista
    5. Ovathan ne uudet ydinvoimalat pääsääntöisesti turvallisempia, mutta entäpä nämä Suomeen kauhealla kähminnällä rakennetut valmistuvat ja suunnitellut uutukaiset? Mikään niiden rakennuttamisessa ei ole mennyt putkeen tai tehty päivänvaloa kestävällä tavalla, miksi olettaisin että turvallisuudesta on huolehdittu yhtään paremmin?

      Poista
    6. Minusta on näyttänyt siltä, että STUK on valvonut hanketta hyvin ja puuttunut epäkohtiin tehokkaasti. Ranskalaisen Arenvan ja sen alihankkijoiden toiminta on kyllä näyttänyt surkealta, mutta Ranskassa kuitenkin ydinvoiman osuus taitaa olla maailman suurin, eikä sielä ole tapahtunut yhtään vakavaa onnettomuutta. (niin kuin ei ole muuten tapahtunut juuri missään muussakaan maassa)

      Poista
    7. Ei todellakaan ole. Aktivistit ovat päässeet työmaalle helposti, työvoiman joukosta ollaan löydetty tarkistamatonta väkeä ja maksettu mitä sattuu miten sattuu, tarkastuksia jarruteltu...

      Poista
    8. Toi voi olla ihan totta. En ole kaikkia uutisia aiheesta lukenut.

      Vaikuttaako tällainen sitten turvallisuuteen mitenkään merkittävästi? Ydinvoimaloita on ympäri maailmaa yli 400 eikä niistä ole hajonnut korjauskelvottomiksi kuin 3 ja minkään näiden syynä ei tainnut olla huono rakennuskulttuuri. Huono suunnittelu kylläkin. Hirveestä sähläämisestä huolimatta uskoisin, että tämä projekti on paljon keskitasoa tasokkaammin hoidettu, kun lasketaan mukaan kaikki maailman ydinvoimalat.

      Poista
    9. Emme oikein voi tietää onko tämä paremmin hoidettu kuin muut. Nykyiset voimalat rakennetaan yksityisesti ja niissä ikävä tosiseikka on että kaikki on aika salaista. Ja 400 ydinvoimalaa ei vielä välttämättä ole muuta kuin mäihää. Meillä ei ole oikein erityisen hyvää keinoa tietää ovatko nämä voimalat todella turvallisia kun suuri osa niiden tiedoista on salattu joko turvallisuus- tai liiketoimintasyistä.

      Poista
    10. Olisihan se periaatteessa mahdollista, että nämä kaikki yli 400 voimalaa olisivat todellisuudessa erittäin vaarallisia, mutta on käynyt hirveä tuuri tähän asti. Voihan sitä vaikka heittää nopalla 400 kuutosta putkeen ensimmäisellä yrittämällä.

      Ydinvoimalat eivät kuitenkaan ole kuten nopan heitto tai radioaktiivinen atomin hajoaminen, joka on täysin satunnaista. Turvallisuushistorian lisäksi on muutakin tietoa ydinvoiman turvallisuudesta. Ydinvoimalat on suunniteltu turvallisiksi ja niiden toiminta tunnetaan hyvin. Liäksi ydinvoimaloiden turvallisuutta on tutkittu myös jälkikäteen ulkopuolisten tahojen toimesta.

      Turvallisuushistoria vahvistaa sen, että suunnittelijat ja voimaloiden operaattorit ovat pääsääntöisesti onnistuneet siinä mitä ovat yrittäneetkin. Otetaan vielä noppaesimerkki havainnollistamaan tätä. Jos tiputan vahingossa kasan noppia ja ne kaikki jäävät kuutonen ylöspäin, niin pitää todeta, että kävipä tuuri, mutta jos etukäteen kerron, että aion heittää kasan noppia niin, että kaikki jäävät kuutonen ylöspäin ja sitten teen sen, niin väitätkö, että se on edelleen vain tuuria vai olisiko minulla sittenkin joku keino tehdä se ilman tuuria, esimerkiksi painotetut nopat?

      Poista

Lähetä kommentti

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.