Pahenna työttömyyttä, pidennä työuria

Mantra työurien pidentämisestä toistuu niin monen poliitikon ja talousviisaan suista ettei laskuissa pysy enää mukana. Kansantalous, kilpailukyky ja monet muut avainsanat vilisevät silmissä kun työurien pitenemisen tärkeydestä aletaan puhumaan. Kaunista kieltä ehkä, mutta lopulta koko keskustelu on vinoutunut ja vääristynyt, työurien pidentämisestä kun ei ole kummempaa vaikutusta kuin yhteen asiaan.

Se on tehokas tapa taistella työvoimapulaa vastaan.




Tässä kohtaa voimme tietysti kysyä onko Suomessa työvoimapulaa. Suomessa on lähinnä pulaa työpaikoista, työvoimaa kyllä olisi josta kielii yhä pahoissa luvuissa oleva työttömyysasteemme. Kun satoja tuhansia on työttömänä, on turha puhua työvoimapulasta.

Eikä siitä kukaan puhukaan, joten miksi työuria sitten halutaan pidentää? Koska Suomessa on pulaa nälkäpalkalla töitä tekevästä työvoimasta. Suomalaiset ovat niin pahuksen etuoikeuksiin tottuneita etteivät ota vastaan työtä josta ei makseta elämiseen riittävää palkkaa ja tätä vitsausta vastaan halutaan taistella kaikin mahdollisin keinoin.

Työurien pidentäminen on puhtaasti keino halventaa työvoimaa, kasvattamalla työvoiman saatavuutta. Jos nuoret siirtyvät työelämään nuorempina ja eläköityvät myöhemmin, on työvoimaa saatavilla enemmän, mutta työpaikkojen määrä ei kasva. Samoista työpaikoista kilpailee siis useampi, mikä suoraan heikentää työntekijäpuolen mahdollisuuksia neuvotella itselleen järkeviä palkkoja työstään.

Suoraan tätä ei voida sanoa (paitsi Nalle Wahlroosin kaltaisten avointa luokkasotaa käyvien suista) joten turvaudutaan kiertelyyn ja kaarteluun. Tässä keinot naamioidaan taitavasti. Esimerkiksi puhutaan siitä miten opiskelijat käyttävät liikaa aikaa opintoihin ja yritetään maalata opiskelijoista laiskottelevia taivaanrannanmaalareita. Ja eläkeikää lähestyviä ihmisiäkään ei haluta kiusata vaan "pitää kiinni työelämässä" kun "moni tahtoisi jatkaa töissä".

Ja tietysti on kansantaloudelle huipputärkeää ettei täällä loisittaisi eläkkeen tai opintotuen kaltaisilla jättiansioilla. Kaikkihan tiedämme miten viidensadan euron kuukausitulot ovat niin houkuttavia ettei yksikään opiskelija tahdo valmistua. Ja jokainen eläkeläinenkin suorastaan rynnii eläkkeelle kun silloin saa niin paljon rahaa vastikkeetta.

Jokainen joka ymmärtää miten huonot opiskelijoiden ja monien eläkeläisten tulot ovat, tietävät työurien pidentämisen puolesta esitetyn argumentaation olevan oikeastaan propagandaa. Se on valehtelua jossa kansalaisia yritetään uskotella heille erittäin haitallisen politiikan olevan hyödyllistä ja jopa toivottavaa.

Propagandassa tartutaan kansan syviin tuntoihin ja käytetään niitä ampumaan kansalaisia omiin polvilumpioihin. Maalataan kuva jostain kansanryhmästä liikaa saavana (opiskelijat) tai etuoikeutensa piinaamina (eläkeläiset) ja päälle vielä maalataan kuva siitä miten kaikki muiden ongelmat johtuvat näistä (kansantalous kärsii!). Äkäinen ja kriittiseen ajatteluun kykenemätön sekoittaa nämä äkkiä toisiinsa ja syötti on nielty ja ansa laukaistu. Uhri alkaa itse vaatimaan oman asemansa sabotoimista, tajuamatta mitä oikein tekee.


Kommentit

  1. Mistä ihmeestä olet saanut käsityksen, että työvoiman tarjonta ei vaikuttaisi työpaikkojen määrään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Argumentoitko nyt oikeasti että työttömyys on hyvä keino taistella työttömyyttä vastaan?

      Poista
  2. Argumentoin, että työvoiman tarjonnan lisääminen on hyvä keino työpaikkojen määrän lisäämiseen. Työttömyyttä (suhteellista) se ei lisää, joskaan ei vähennäkään. Ihan perusasioita taloustieteissä.

    Työnteon lisääminen taas on yksi keino siihen, kuinka pystyisimme ylläpitämään hyvinvointivaltiota myös tulevan demografisen muutoksen aikana. Jos tämä ei miellytä, kuulisin mielelläni vaihtoehtoisia ajatuksia, kuinka tämä voitaisiin tehdä.

    VastaaPoista
  3. Vaihdat sanoja hienosti, mutta argumenttisi on edelleen redusoitavissa Työttömyys vähentää Työttömyyttä-argumentiksi. Työvoiman tarjonnan lisääminen ei nimittäin ole muuta kuin sitä että meillä on enemmän ihmisiä tekemään työtä.

    Meillä ei tällä hetkellä ole mitään pulaa tekijöistä, kuten sadoissa tuhansissa liikkuvat työttömyysluvut kertovat. Työvoiman tarjontaa siis on jo, enemmän kun työvoimalle on kysyntää. Aika yksinkertainen yhtälö lopulta: jos maassa on merkittävästi työttömyyttä, se kielii ettei työpaikkoja ole riittävästi tarjolla.

    Jos nyt tässä tilanteessa tuomme markkinoille enemmän työntekijöitä, he jotenkin luovat lisää työpaikkoja ja saavat aikaan kuvaamasi työpaikkojen määrän lisääntymisen?

    Ainoa paikka jossa "työvoiman tarjonnan lisääminen" kasvattaa työpaikkojen määrää on tilanne jossa tekijöitä ei ole tarpeeksi ja on työvoimapula. Silloin työpaikkojen kasvua on rajoittanut työvoiman saatavuus ja saatavuuden kasvattaminen korjaa ongelman.

    Jos taas markkinoiden tilanne on päinvastainen, eli työvoiman tarve on pienempi kuin työvoiman tarjonta, lisätyövoima markkinoilla jää työttömäksi. Sillä ei ole oikeastaan merkitystä miten tämä "tarjonnan lisääminen" tapahtuu, hankimmeko työttömiä maahanmuuttajia vai tuommeko eläkeläiset takaisin työläisiksi vai erotammeko vaan kaikki valtionyhtiöiden työntekijät, jokainen skenaario pahentaa työttömyyttä.

    Työnteon lisääminen on parhaita keinoja auttaa hyvinvointivaltion ylläpidossa, täysin totta. Mutta miten yhteiskunnan ylläpidossa auttaa se jos saturoimme jo ylisaturoituneita markkinoita uusilla työttömillä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työvoiman tarvonnan lisääminen voi lisätä työpaikkoja ainakin kahdella tavalla. Se alentaa palkkoja ja tekee aiemmin kannattamattomista töistä sellaisia, joita kannattaa teettää. Myös jo aiemmin kannattaviin töihin kannattaa palkata lisää tekijöitä, jos sen saa samalla hinnalla, koska siten työt tulee hoidettua paremmin. Yleissitovat työehtosopimukset (eli käytännössä minimipalkat), pienimpien palkkojen jo nykyään pieni taso ja katkeavien tukien aiheuttamat kannustinloukut vain estävät tämän mekanismin toiminnan aika tehokkaasti. Luultavasti tämä mekanismi saattaa toimia Suomessa niin, että se lisää pimeän työn tekoa.

      Toinen syy miksi työvoman lisääminen voi lisätä työpaikkoja on se, että työvoimapulaa on aina yhtä aikaa työttömyyden kanssa. Suhteellisen työttömyyden väheneminen riippuu siitä, mikä on suhde työttömyyden ja yhtäaikaa vallitsevan työvoimapulan välillä.

      Kansantalous voi toki hyötyä, vaikka suhteellinen työttömyys ei vähenisikään, koska kansantalouden kannalta on ihan sama millä nimikkeellä ihmiselle maksetaan silloin, kun hän ei ole töissä. Toki kaikkiin työpaikkoihin saadaan helpoiten tekijä, jos kaikki tukia saavat, esimerkiksi eläkeläiset, olisivat myös työkkärin listoilla muiden lisäksi, mutta kuinka vaikeasti työllistyvä pitää olla, että on eettistä vaatia hakemaan töitä. Tai mikä on hinta kansantaloudelle siitä, että opiskelua kiirehditään ja joudutaan kortistoon verrattuna siihen hyötyyn, joka saadaan siitä, että joitain nuoria enemmän työllistyy.

      Ei toi mikään kusetus ole, vaan ihan looginen argumentti. Kaikki mahdolliset etsimään töitä, niin jokainen työpaikka tulee varmimmin täytettyä ja uuden yrityksen perustaminenkin helpottuu, kun joku tuki ei-töissä-oleville ihmisille joka tapauksessa pitää maksaa.

      Työttömyystilastoja ei pitäisi tuijottaa liikaa, koska sillä ei ole merkitystä kansantaloudelle, vaan työllisyys tilastoa eli töissä olevien suhdetta kaikkiin muihin eli sitä paljon puhuttua huoltosuhdetta.

      Ongelma ei siis ole argumentin epäloogisuudessa vaan haittojen ja hyötyjen vertailusta. Siksi EN itse kannata ainakaan eläkeiän nostoa tai opiskelujen pakkokiirehtimistä keinoina, koska hyödyt ovat luultavasti haittoja pienemmät. Työvoiman kasvattamiseen toki voi olla keinoja, joissa haitat ovat pienemmät. Työvoiman kasvattamisesta itsessään, keinosta riippumatta, voi toki olla myös haittoja. Esimerkiksi se pimeän työn (ja yhtä aikaa tukien nostamisen) lisääntyminen.

      Maahanmuutto voi toimia, mutta sitä ei voi tehdä valtion mahtikäskyllä. Valtio voi suorimmin vaikuttaa vain humanitääriseen maahanmuuttoon, mutta se ryhmä työllistyy huonosti ja keskimäärin huonontaa huoltosuhdetta. Paremmin työllistyvien maahanmuuttajien houkuttelu on vaikeampaa. EU:n ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnan voisi ainakin lopettaa, kunhan työehtojen noudattamista valvotaan. Jos suomalainen yritys rekrytoi ulkomailta, niin sillä varmasti on vaikeuksia saada suomalaista siihen työhön, vaikka valtio kuinka olisi sitä mieltä, että sillä alalla ei ole työvoimapulaa.

      Poista
    2. Minimipalkat estävät tehokkaasti riistomekanismin synnyn, en näe mikä etu meille kansakuntana olisi yrittää taistella työttömyyttä vastaan muuttumalla orjayhteiskunnaksi. Kannustinloukku on myös puhdas propagandatermi, jolla yritetään saada aikaan käsitys siitä että elämiseen riittämättömällä palkalla työnteko olisi jotenkin hieno juttu.

      Se on nimenomaan kusetus. Kansantaloudelle hyvä ei tässä tapauksessa tarkoita kansalaisille hyvää, vaan bkt:lle ja varakkaille hyvää. Rivikansalaiselle tämä tarkoittaa epävarmempia työoloja, huonompaa palkkaa ja pidempiä päiviä.

      Pimeä työ on suuri ongelma, mutta sen eliminointi tekemällä orjatyöstä laillista ja helppoa on todella huono ajatus. Valvonnan lisääminen ja pimeän työn riskien kasvattaminen on se oikea tapa, yritykset tekevät työn pimeänä koska hyötyanalyysin mukaan se kannattaa: riskit jäädä kiinni ovat pienet ja rangaistukset pieniä.

      Poista
    3. Samassa kappaleessa puhut "orjayhteiskunnasta" ja sanot "kannustinloukkua" propagandatermiksi. Jotenkin ei kuulostanut vakuuttavalta.

      Elämisestä osittain tuella ja osittain pienellä palkalla muistaakseni joskus jo väiteltiin, eikä taidettu päästä yhteisymmärrykseen. Miksi ainoat vaihtoehdot pitäisi olla eläminen täysin tuilla tai eläminen täysin omalla palkalla? Vastustatko sä kaikkia palkansaajille maksettavia tukia, esimerkikisi lapsilisää tai asumistukea? Mites yhteiskunnan (osittain) kustantamat palvelut, joihin myös töissä olevilla on pääsy?

      Väite, että kansantalouden koheneminen huoltosuhteen paranemisen kautta hyödyttäisi vain rikkaita on sen verran vahva, että se vaatisi hyvät perustelut.

      Orjatyötähän se on, jos työntekijä ja työnantaja saavat keskenään sopia palkan sellaiseksi, että molemmat hyötyvät ... ja kannustinloukku on proagandatermi.

      Rangaistusten ja valvonnan tietysti pitäisi olla sellaista, että rikos ei kannata, mutta jos laillisesti toimimisesta on tehty tarpeaksi vaikeaa, niin tuloksena on aika vaikea yhtälö. Onko sun mielestä olemassa sellaisia töitä joka jäävät tekemättä, koska niitä ei kannata teettää minimipalkkojen takia ja jos on, niin miten asia saataisiin korjattua?

      Poista
    4. Halusin kerrankin olla dramaattinen ja heti rangaistaan. Oh.

      No, asiaan. Huoltosuhde on tässä ihan hyvä huomio, mutta kerran sen huomioimme, huomauttaisin ettei huoltosuhde kohene ollenkaan jos työuraa pidennetään. Työssä olevien määrä kun ei tule siitä kuinka paljon ihmisiä työelämässä on mukana, vaan siitä kuinka paljon tarvetta työvoimalle on. Jos kasvatamme työvoiman määrää, luomme enemmän kilpailua työpaikoista, emme paranna huoltosuhdetta, sillä äskeiset opiskelijat tai eläkeläiset ovatkin nyt työttömiä.

      Huoltosuhde ei parane työuran pidentämisellä, lähinnä siirtää ihmisiä yhden huollettavien kategoriasta toiseen.

      Laillisesti toimiminen ei myöskään ole hankalaa siksi että laki on liian raskas, vaan rakennusalalla sen rikkominen on vaan liian helppoa. Suhtaudun erittäin negatiivisesti minimipalkan alittaviin palkkoihin; niiden takana on yleensä vain työnantaja joka tahtoo myydä palvelunsa niin halvalla ettei palkanmaksuun jää varoja. Kun riittävän moni näin tekee, on yhtäkkiä selviytymisen edellytys polkea palkat minimiin ja sen alle.

      Poista
    5. Edeleen on ne kaksi jo mainitsemani tapaa, jolla työssä olevien määrä voi nousta sillä, että työelämässä mukana olevien määrää kasvatetaan. Siis vaikka ei yritettäisi vaikuttaa työvoiman kysyntään.

      1. Työvoimapulaa on samaan aikaan työttömyyden kanssa. Työvoimapula sopii ehkä terminä lähinnä kokonaisen alan vaikeuksiin hankkia työntekijöitä, mutta yksittäisiä ongelmia löytää sopiva työntekijä on joka puolella.

      2. Tuottavuudeltaan alle minimipalkan olevaa nykyään tekemättä jäävää työtä on olemassa.

      Eläkeläisten ja opiskelijoiden saaminen työelämään vaikuttaa näillä mekanismeilla aika huonosti, niin kuin jo ensimmäisessä kommentissani sanoin. Silti on väärin sanoa, että vain työvoiman kysynnällä olisi väliä. Kyllä tarjonnallakin voi vaikuttaa huoltosuhteeseen.

      Rakennusalalla on todella paljon pimeää työtä, joka pitäisi saada kannattamattomammaksi valvontaa parantamalla. Tästä olen ihan samaa mieltä. Työn tuottavuuden ja minimipalkan suhteella on silti merkitystä. Tästä on osittain kyse esimerkiksi kotitaloustyössä, jota onkin koitettu saada verotuksen piiriin palkkaveroja alentamalla. Toki kotitaloustyön verotuksen valvonta on myös erittäin vaikeaa. Siivous on varmaan paras esimerkki tästä. Siivoojien palkat ovat matalat, mutta eivät silti tarpeeksi matalat, jotta kovin moni jättäisi siivoamatta itse ja palkkaisi jonkun. Kotitaloussiivouksessa ei varmaan ole paljoa pimeää työtä, koska kotiin päästettettävään usein yksin toimivaan siivoojaan pitää pystyä luottamaan ja pitää uskaltaa soittaa poliisille, jos siivooja tyhjentää kämpän.

      Tukijärjestelmä, jossa ei olisi pahoja kannustinloukkuja antaisi työnhakijalle kohtalaisen neuvotteluaseman ja liitotkin voisivat tehdä osansa. On täysin epäloogista ja markkinoiden toimintaa ymmärtämätöntä luulla, että palkkojen pakottaminen ylös olisi kokonaisuuden kannalta hyväksi tai että tarjolla olevien työpaikkojen määrä ei riippuisi palkoista. Keräisikö esimerkiksi marjoja thaimaalaisten sijaan nykyään työttömät suomalaiset, jos he voisivat neuvotella palkastaan vapaasti ja he eivät menettäisi ollenkaan tukia sen takia?

      Tässä pitää vielä huomata sellainen asia, että yleissitovat sopimukset ja tukijärjestelmä, jossa tukia vähennetään rajusti, jos tienaa, molemmat pakottavat palkkoja ylös. Niistä kummankaan korjaaminen yksistään ei auttaisi teettämään töitä, joiden tuottavuus on nykypalkoilla liian alhainen.

      Poista
    6. Työvoiman lisääntyminen työelämän pidentämisellä ei lisää työvoimaa vain niille aloille joilla on työvoimapulaa, vaan myös niille joissa kärsitään suurtyöttömyydestä. Itseasiassa näille aloille vaikutus on suurempi kuin mitä positiivinen vaikutus oli työvoimapulasta kärsivillä aloilla.

      Tarjonnan lisääntymisen vaikutus asiaan on tasan työntekijöiden aseman heikkeneminen ja neuvotteluaseman huonontuminen. En myöskään ymmärrä miten työntekijällä olisi tässä tilanteessa edes "kohtuullista" neuvotteluasemaa, näkisin tuossa tilanteessa työnantajalla olevan asemia neuvotella, työntekijällä vain mahdollisuus hyväksyä mitä työnantaja ehdottaa.

      En sano ettei tukimekanismeissa ole korjattavaa, mutta en lähtökohtaisesti pidä työtä josta ei makseta elämiseen riittävää palkkaa tekemisen arvoisena. Joko tuote yritetään myydä liian halvalla tai muuten toimitaan väärin. Työstä on saatava palkka jolla elää. Kannustinloukun asema propagandaterminä tulee juuri tästä:
      kannustinloukku ei ole loukku työntekijälle, se on loukku työnantajalle joka ei tahdo maksaa elämiseen riittävää palkkaa.

      En siis näe mitään itseisarvoa siinä että helpottaisin yrityksien teettämää alipalkattua työtä.

      Poista
    7. Työvoiman lisääntyminen jo työttömyydestä kärsiville aloille ei ole suora ongelma kansantaloudelle. Tukia maksettaisiin joka tapauksessa. Epäsuoria ongelmia on, niin kuin olen jo maininnutkin.

      En tietenkään sanonut, etteikö tarjonnan lisääntyminen heikentäisi työnhakijan asemaa. Tottakai se heikentää, mutta tukien parantaminen kompensoisi sitä. Jos työn hakijalla olisi jotenkuten elämiseen riittävät tuet ja mahdollisuus tehdä pienipalkkaisia tai pätkittäisiä töitä menettämättä tukia, niin hänellä on paremmat mahdollisuudet kieltäytyä epmieluisasta työsopimuksesta. Nykyäänhän työnhakijalla ei todellakaan ole muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä työsopimus. Työkkäri katkaisee tuet jos kieltäytyy työstä. Parantaako se neuvotteluasemia?

      Aika vahva väite, että kaikki elämiseen riittävällä palkalla kannattamaton työ olisi tehtävissä kannattavaksi, jos yritykset toimisivat oikein. Miten vaikka jo mainitsemani marjanpoiminta. Miten sinä teettäisit sen nyky minimipalkoilla? Vai eikö se ole tekemisen arvoista? Ei ole hyväksi kansantaloudelle, eikä siitä saatava pieni palkka hyödyttäisi ollenkaan työntekijää?

      Tietenkään työnantaja ei tahdo maksaa elämiseen riittävää palkaa tai ylipäätään mitään. Sä puhut siihen malliin, että se olisi huono asia. Yritykset eivät ole hyväntekeväisyysjärjestöjä eikä niiden pidäkään olla, jos halutaan toimivat markkinat.

      Työ ei välttämättä ole alipalkattua, vaikka siitä maksettaisiin vähän, jos se ei oikeasti tuota paljoa. Kansantaloudelle olisi ehdottomasti hyötyä siitä, että myös sellainen työ tulisi tehtyä, varsinkin kun työttömiä on paljon. Mielestäni myös työttömälle olisi hyvä asia, jos hänellä olisi mahdollisuus mennä pienipalkkaiseen työhön ja tienata tuen päälle. Työn vastaanottovelvollisuutta ei saisi olla tukien ehtona.

      Poista
    8. Nyt olemme siirtyneet pois alkuperäisestä keskustelusta. Toki järkevä tukimekanismi parantaa työntekijän neuvotteluasemaa, mutta keskustelu onkin nyt työssäkäynti-iän kasvattamisesta.

      Ja marjanpoiminnan alipalkkaus on ongelma marjan hinnoissa. Marjat myydään meillä vahvojen keskusliikkeiden kautta jotka hotkaisevat niin suuren osan voitosta, ettei tuottajille jää mitään. Suomessa tuottajat saavat yhtä EU:n huonointa korvausta ruoastaan ja samalla ruoka on EU:n lähes kalleinta, mikä on vain keskusliikkeiden aseman monopolistisen tilanteen tulos. Epäilen että tämän murtaminen murtaisi myös marjanpoiminnan kannattavuusongelmat.

      Tämä ei kylläkään täysin vastaa kysymykseen, sillä on monia muita matalapalkkaisia aloja joista voisit helposti esittää saman kysymyksen. Mutta vastauksena tähän puhutaan lähinnä markkinoista ja niiden toiminnasta. Jos työllä tehtyä tuotetta myydään niin halvalla ettei sen tekeminen onnistu ilman orjatyötä, kyseenalaistan sen myyntihinnan. Nyt myyntihintaa pidetään halpana tuomalla maahan alipalkattuja työntekijöitä hyväksikäytettäväksi.

      Työnantajat eivät ole hyväntekeväisyysjärjestöjä. Siksi heidät pitääkin kahlita tietyissä asioissa säännöillä, jottei yrityksestä muodostu loista. Yrityksen tehtävä ei ole toimia moraalisesti nykyjärjestelmässämme (mikä ei mielestäni ole se paras juttu sekään) joten niiden toimintaa on säädeltävä tavoilla mitkä estävät ylettömän perseilyn.

      Poista
    9. Aihe on tosiaan venynyt. Tähänhän päästiin siitä, että väitän, että työssäkäynti-iän kasvattamisella ja sitä kautta työvoiman kokonaismäärän kasvamisella voitaisiin alentaa palkkoja ja sitä kautta lisätä työpaikkojen määrää, mutta tukijärjestelmä ja minimipalkat estävät palkkojen alenemisen. Vaikka palkkoja voisikin näin alentaa, niin en kannata työvoiman lisäämistä eläkeläisillä ja opiskelijoilla, koska siitä olisi luultavasti epäsuorasti haittoja eikä huonosti työllistyvien vanhojen ihmisten pakottaminen työnhakuun olisi kovin eettistäkään.

      Mä väitän, että sinä eikä kukaan muukaan voi määritellä millekään tuotteelle oikeaa hintaa. Onhan sitä yritetty huonoin tuloksin. Hinnan määräävät markkinat ja sen takia myös työn hinnan määrää markkinat. Tuotteiden markkinat ovat globaalit ja se toki aiheuttaa hintakilpailua. Politiikalla voisi koittaa vaikuttaa tuotteiden keskimääräiseen jalostusarvoon ja työn tuottavuuteen.

      Suomalaisia metsämarjoja ei saa kuin suomalaisesta metsästä keräämällä, mutta silti niitäkin koskee globaalit markkinat. Ne kilpailevat muiden hedelmien ja marjojen kanssa ja toki myös itse kerättyjen kanssa. Ei kauppias voi niiden hintaa vapaasti määrätä. Suomalaisten metsämarjojen markkinathan ovat olleet paljon pienemmät ennen thaimaalaisten poimijoiden käyttöä. Niiden menekki riippuu vahvasti hinnasta. Työtä on enemmän, jos hinta on halvempi.

      Vahvojen keskusliikkeiden markkina-aseman väärinkäyttöihin pitää toki myös puuttua. Jotta markkinoilla muodostuu oikeudenmukainen hinta, niin pitää olla markkinat eli kilpailua.

      Poista

Lähetä kommentti

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.