Näin Internet radikalisoi liikkeen

Internet on tehnyt viestinnästä mahdollista tavoilla joista emme voineet edes uneksia muutama vuosikymmen sitten. Se on myös luonut häkellyttävät mahdollisuudet muodostaa kaikukammioita ja pirstaloida yhteiskuntamme toisistaan entistä enemmän etääntyviin ryhmiin.

Ilmiön voi kuvata näin:


Ideologinen eristäytyminen on todellinen ja sangen vaarallinen ilmiö. Ihmetellään miten mikä tahansa eristäytyvä liike luo oman narratiivinsa ja kuplansa.

Avataan ensin radikalisoitumista itseään ja tutustutaan sitten miten Internet edesauttaa tässä.

Eristäytymisen anatomia

Kun ihmisjoukko onnistuu eristäytymään, se alkaa radikalisoitua. Radikalisoitumisella en tarkoita tässä mitään niin radikaalia (heh) kun terroritekoja, vaan pikemminkin kasvavaa eroa liikkeen sisäisen ja ulkomaailman ideologioiden välillä. Liikkeen jäsenten ideologia on alusta asti yleensä valtavirrasta poikkeava, ja hitaasti tämä ero kasvaa ja kasvaa, kunnes lopulta liikkeen sisäinen maailmankuva poikkeaa radikaalilla tavalla ideologian ulkoisesta maailmankuvasta.

Tätä voisi kuvata esimerkiksi näin. Kuvitellaan että meillä jokaisella on joukko numeroina edustettuja ajatuksia ja mielipiteitä. Ympäristömme vaikuttaa näihin arvoihin ja hitaasti nämä arvot gravitoituvat ympäristömme keskiarvoa kohti. Jos ajattelemme vaikka arvojeni olevan X -3 ja Y +3, ja ympäristön arvojen olevan X 0 ja Y 0. Hitaasti X-arvoni tulisi nousemaan ja Y-arvoni laskemaan. Jos taas löydän yhteisön jossa arvot ovat X-6 ja Y +6, arvoni alkaisivat vastaavasti muuttumaan toiseen suuntaan. Valtaväestö tasapäistäisi, ryhmä sanalla sanoen radikalisoisi.

Oletetaan että meillä on liike jonka mukaan kaikki vesi tuoksuu aina kloorille, liikkeen nimi olkoon kloriitit. Liikkeeseen liittyy väkeä jotka jakavat tämän olettamuksen. Ajan kanssa kloritismin sisällä tästä keskeisestä olettamuksesta tulee itsestäänselvyys, ja ideologisesti eristäytynyt ei välttämättä koskaan kuule järkeviä vastalauseita tälle. 

Oma kieli

Tämä eristäytyminen sisältää erilaisia mekanismeja. Esimerkiksi liikkeen sisällä omaksutaan omia termejä joita ulkopuolinen ei ymmärrä tai käytetään "tavallisia" termejä eri tavalla. Näin liikkeen sisällä olevat erottavat ulkopuolisen jo pelkästään kielenkäytön perusteella. Lisäksi liikkeen ulkopuolinen ei kunnolla pysty kommunikoimaan liikkeen jäsenten kanssa. Termit lisäksi lujittavat liikkeen ideologiaa vaikuttamalla ajatteluun.

Myös ulkopuolisille tai liikkeen ideologian vastustajille tapaa olla kielenkäytössä omat vakiintuneet (negatiiviset) terminsä. Ulkopuoliset saadaan haukkumatermeillä riisuttua ihmisyydestään ja heidän pahuutensa korostuu. Äärimmäisyyksiin vietynä tämä myös tekee ulkopuolisten kimppuun käymisen helpoksi.

Kloriittien parissa vettä kutsutaan klorioidiksi ja klooria klorioidijohdannaiseksi. Nämä termit vahvistavat ajatusta veden ja kloorin yhteydestä ja mainittaessa ne muistuttavat aina ihmisiä veden ja kloorin yhteydestä. Ulkopuolisia kutsutaan veteiksi, he kun eivät ymmärrä veden olevan klorioidia. Heitä aktiivisesti vastustavat ovat vesipäitä.

Oma ryhmä hyvä, ulkopuoli paha

Ulkopuoliset mielipiteet ovat pahasta radikalisoitumiselle. Liikkeen onkin eristäydyttävä saadakseen hyvä kupla aikaiseksi. Eristäytyminen ei välttämättä tarkoita muuttamista metsän keskellä olevalle maatilalle maailmaa pakoon, ideologian voi eristää myös "ideologisesti".

Ideologinen eristäytyminen saa monia muotoja. Ulkopuolisten mielipiteitä ei enää pidetä valideina. Ryhmäsi ingroup on ainoa joka ymmärtää sinua (joskus myös oikeasti kun ulkopuoliset eivät tajua erikoistermejäsi) joten luotto ulkopuolisiin vähenee. Lisäksi ihmisten taipumus sivuuttaa omistaan eroavat mielipiteet saa ideologian kanssa voimakkaat raamit. Nyt väärän mielipiteen ja huonon ihmisen erottaa jo hänen viiteryhmästään.

Ryhmän sisällä olevia hehkutetaan ja muita dissataan. Jos olet ryhmässä, olet tajunnut jotain suurta, olet parempi ja fiksumpi kun muut, tai ainakin nöyrempi. Ryhmän ideaalien noudattamisesta tulee hyveellisyyden mittari.

Kloriitit kannustavat jäseniään katkaisemaan yhteyksiä niihin jotka eivät tunnu tajuavan veden ja kloorin ilmiselvää yhteyttä. Ulkopuoliset eivät suostu haistelemaan vettä avoimin mielin, joten he eivät huomaa kloorin tuoksua siinä. Tai ehkäpä heidät on ehdollistettu olemaan ajattelematta sitä ja he eivät siksi huomaa tätä. Jos joku väittää ettei hajua löydy, ei häneen muutenkaan kannata luottaa, hänen nenänsä ei vaan ole yhtä tarkka kun sinun!

Kohti äärimmäisyyttä - ja sen yli!

Muutos alkaa hitaasti. Ensin liikkeen sisällä ollaan kevyesti tiettyä mieltä. Sitten tätä mielipidettä aletaan tiukentamaan, kunnes hitaasti se on äärimmäinen. Tiukentaminen ei välttämättä ole tahallista, se voi tapahtua itsestään, esimerkiksi liikkeen jäsenet voivat haluta osoittaa omaa omistautumistaan omaksumalla äärimmäisempiä kantoja tai tekemällä äärimmäisempiä tekoja.

Äärimmäisyydet vaikuttavat liikkeen ulkopuolelta katsottuna juuri siltä itseltään, äärimmäisyyksiltä. Liikkeen sisällä ne eivät olekaan enää suuri ja radikaali juttu, vaan vain pieni askel eteenpäin liikkeen nykyisestä tilanteesta. Omaa edistyksellisyyttään ja hyveellisyyttään korostetaankin monesti juuri näin, ottamalla askel hieman pidemmälle kun muut. Peruskristitty antaa kolikon tai pari, hyveellisyyttään rummuttava setelitukun. Peruskristitty ei harrasta homoseksiä, hyveellisyyttään rummuttava ei vain pidättäydy vaan kiirehtii tuomitsemaan muidenkin harjoittaman homoseksin.

Kloriittien sisällä vesi ei ole enää vain tuoksu kloorille, vaan asioiden välillä aletaan vetämään yhteyksiä. Joidenkin mukaan kaikki vesi sisältää oikeastaan klooria tai jopa että kloori ja vesi ovat sama asia. Äärimmilleen asian vievät alkavat juomaan klooria ja vähättelevät niitä jotka vielä juovat vettä. Tavallisen veden - klorioidin - juomista pidetäänkin aloittelijoiden puuhasteluna.


Radikaaliviestintä

Meillä kaikilla on tarve olla vuorovaikutuksessa ja kuulua joukkoon. Jopa tiukin individualisti kärsii lopulta jos hänellä ei ole jotain validointia mielipiteilleen. Meitä ja ajatuksiamme tukeva ympäristö on yksinkertaisesti hyvästä meille. Jos ympäristö ei tue meitä, meillä on taipumus joko joustaa tai masentua. Vähän kuin puu tuulessa, joko taivut tai katkeat.

Ihminen voi netin avustuksella valita itselleen täysin omaan ideologiaan sopivan ympäristön ja helposti suodattaa sieltä ulos kilpailevat väärät mielipiteet. Tätä näkee tänä päivänä poliittisen spektrin jokaisella puolella. Tunnen tällaisia ihmisiä, jotka jopa suoraan hehkuttavat väärän mielisten eristämistä pois elämästään häiritsemästä.

Radikaalit mielipiteet ovat aina olleet harvinaisia ja niiden omaajat joutuneet pulman eteen. Samalle naapurustolle sattui harvoin suurempaa joukkoa radikaaleja kuitenkaan. Nyt Internetin kanssa nämä radikaalit pystyvät kuitenkin verkostoitumaan maarajojen yli. Muistetaan tämä kuva tekstin alusta:


Kuvassa kuvataan ehkä läpällä heitettyä fetissiä, mutta ilmiö on täysin sama kun oikeassa ideologisessa radikalisaatiossa.

Ennen nettiä ja sosiaalisen median mahdollistamaa helppoa verkostoitumista, radikalisoituminen oli työlästä. Se edellytti hyvin otollista asuinaluetta, sillä muuten riittävän määrän samanmielisiä löytäminen ei ollut mahdollista. Kun tämä ei onnistunut, muiden ympärillä olevien mielipiteet samalla tavalla muuttuneet yhdenmukaisiksi. 

Et yksinkertaisesti löytänyt itsellesi tarpeeksi samanmielistä verkostoa yhtä helposti. Konkreettisia verkostoja toki oli, esimerkiksi poliittisten organisaatioiden kautta, mutta näiden piti olla yhteiskunnan tavalla tai toisella hyväksymiä. Hyväksyntää vailla oleva organisaatio ei kykenyt organisoimaan jäseniään yhteen riittävän tehokkaasti. 

Aiemmin omituinen mielipide tasoittui ehkäpä tehokkaammin kun ympäristö tasoitti sen. Netti ei tässä ole vain pahasta tosin, toisaalta katsottuna mikään esimerkiksi mikään ei haastanut tehokkaasti valtaväestöön pesiytyneitä virheellisiä tai vaarallisia ajatuksia ja ideologioita. Muutenkin joskus vallankumouksellinen radikaali ideologia voi oikeasti olla parempikin kun valtavirrassa oleva.

Tai sitten kyse voi olla ihmisistä jotka haluavat panna leivänpaahtimia. Jos esimerkki tuntuu kaukaa haetulta, tutustu vaikkapa aiheeseen #transage, eli porukkaan jotka todellakaan eivät ole pedofiileja, vaan transikäisiä!

Pahinta tässä on kuitenkin se miten tämä koskettaa meitä kaikkia. Olemme lähes jokainen hyvin alttiita tälle ilmiölle ellemme erikseen vastusta sitä. On helppoa blokata ärsyttäviä mielipiteitä tarjoilevat kaverit somessa ja seurata vain ideologiaasi kannattavia tahoja twitterissä. Pieniä askelia, mutta askelia kuitenkin. 

Radikaalia!

Periaatteessa jokaiselle löytyy Internetin syövereistä oma yhteisö ja tämä ei sinällään ole paha asia. Uudet ajatukset eivät ehkä tukahdu yhtä helposti, vaan pääsevät hengittämään ja muodostamaan omia eläviä yhteisöjään ja ehkä jopa vaikuttamaan mainstreamiin. Ongelma kohoaa näiden määrässä, mainstream on kutistumassa.

Yhteiskunnalle tämä on sangen hankala juttu, sillä mainstream on aina ollut se suuri massa joka lopulta pitää yhteiskunnan rauhallisena. Sen vastaiset kuplat ovat aina tiettyyn asteeseen riitaisia, ovathan ne usein toistensa ideologisia vastakohtia. Kun ihmiset liittyvät kaikki omiin entistä tiukempiin ideologisiin kupliin, voi tällä olla ikäviä seurauksia yhteiskunnan koheesiolle.

Tämä on nimeomaan sitä vastakkainasettelua ja nimenomaan syvenevää sellaista. Internetin piti tuoda meille yhtenäinen ja toisiinsa yhdistetty ihmiskunta, mutta tällä hetkellä se näyttäisi luovan meille ideologisten toisilleen vihamielisten saarekkeiden joukkoa.

Ehkäpä ongelma ei kuitenkaan ole Internetissä vaan meissä. Me ennen nettiä kasvaneet emme kertakaikkisesti ole todella tottuneet jatkuvan viestinnän vaikutuksiin. Tiedämme että netti muovaa lapsesta asti sitä käyttäneiden aivoja ja ehkäpä tämä on mitä tarvitaan. Olemme se välisukupolvi joka sai tämän upean tekniikan, mutta joka ei oikeasti oppinut käyttämään sitä oikein. Seuraava sukupolvi kasvaa siihen sisään ja tekee sillä jotain fantastista.

Tai sitten tulevaisuudessa kaikki panevat eri merkkisiä leivänpaahtimia, hitostako minä tiedän.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Testissä Lastukuoret, kotimaiset puukuoret älypuhelimeen

Näin päivität tietokoneellesi Windows 10-käyttöjärjestelmän