Suomen matala korruptiotaso on ollut vuosikausia ylpeydenaihe: meillä ei tarvitse lahjoa virkamiehiä saadakseen asioita etenemään, eikä tarvitse huolehtia kun poliisi pysäyttää auton – he varmaankin tahtovat puhalluttaa, harvemmin ryöstää. Mutta maan käytännöissä on ollut pesiytyneen korruption makua jo vuosikymmeniä, siitä ei vaan erikoisemmin olla puhuttu.
Suomalainen korruptio tulee esille voimakkaasti yhteiskunnan korkeimmilla tasoilla. Tässä ei edes puhuta enää korruptiosta, vaan horistaan maan tavasta. Ja maan tapahan ei ole muuta kuin kiva uusi nimi korruptiolle. Meillä vuosikymmenien ajan on ollut vallalla perinne jossa samat ihmiset päättävät asioista, jotka turhan usein merkitsevät rahaa itsensä tai kaveriensa taskuihin. Ja tietysti valtion kassaa kylmästi ryöstetään erilaisilla tekosyillä ja menetelmillä, jotka eivät saisi olla laillisia! Oikeasti: jos kampanjointiasi tai syntymäpäiviäsi kustantavat tahot ovat samoja joille itse myönnät rahoituksen, et ole henkilö jonka pitäisi tästä rahoituksesta päättää! Miten hankalaa tämän käsittäminen oikein on?
Nyt meillä on poliitikkoja, jotka eivät tienneet tai muistaneet tai vaikkapa nukkuivat! Tekosyyt ovat niin naurettavia, etten oikein ymmärrä miten näihin uskotaan ylipäätään. Oikeastaan tilanne on vielä pahempi jos poliitikkojen valheet ovatkin totta: se tarkoittaisi ”huippujohtajiemme” olevan idiootteja jotka eivät muista mitä milloinkin tekevät tai tiedä ettei lahjonta ole luvallista. Oikeasti, näidenkö ihmisten pitäisi meitä johtaa? Empä usko. Tilanne menee jännittäväksi kun kyseisten poliitikkojen rangaistuksista päättävät omien puolueiden miehet. Eikö kukaan näe tässä ongelmaa?
Jos Rane puukottaa Tepon Korson yössä ja hänen tapaustaan tutkimaan laitetaan Ranen kalakaveri Martti. Ihan ok? Entä jos oikeudenkäynnissä tuomarina on Ranen kaljoittelukaveri Joge? Vieläkin reilua ja puolueetonta? Entä jos Rane sanoo olleensa liian humalassa tajutakseen tekoaan ja se kelpaa armahduksen syyksi? Tai jos Rane ei tiennyt puukon olevan kädessään ja oli vain aikeissa taputtaa vatsalle? Tarkoitushan oli täysin viaton.
Meidän poliitikkomme ovat Raneja, Martteja ja Jogeja.
Suomalainen korruptio tulee esille voimakkaasti yhteiskunnan korkeimmilla tasoilla. Tässä ei edes puhuta enää korruptiosta, vaan horistaan maan tavasta. Ja maan tapahan ei ole muuta kuin kiva uusi nimi korruptiolle. Meillä vuosikymmenien ajan on ollut vallalla perinne jossa samat ihmiset päättävät asioista, jotka turhan usein merkitsevät rahaa itsensä tai kaveriensa taskuihin. Ja tietysti valtion kassaa kylmästi ryöstetään erilaisilla tekosyillä ja menetelmillä, jotka eivät saisi olla laillisia! Oikeasti: jos kampanjointiasi tai syntymäpäiviäsi kustantavat tahot ovat samoja joille itse myönnät rahoituksen, et ole henkilö jonka pitäisi tästä rahoituksesta päättää! Miten hankalaa tämän käsittäminen oikein on?
Nyt meillä on poliitikkoja, jotka eivät tienneet tai muistaneet tai vaikkapa nukkuivat! Tekosyyt ovat niin naurettavia, etten oikein ymmärrä miten näihin uskotaan ylipäätään. Oikeastaan tilanne on vielä pahempi jos poliitikkojen valheet ovatkin totta: se tarkoittaisi ”huippujohtajiemme” olevan idiootteja jotka eivät muista mitä milloinkin tekevät tai tiedä ettei lahjonta ole luvallista. Oikeasti, näidenkö ihmisten pitäisi meitä johtaa? Empä usko. Tilanne menee jännittäväksi kun kyseisten poliitikkojen rangaistuksista päättävät omien puolueiden miehet. Eikö kukaan näe tässä ongelmaa?
Jos Rane puukottaa Tepon Korson yössä ja hänen tapaustaan tutkimaan laitetaan Ranen kalakaveri Martti. Ihan ok? Entä jos oikeudenkäynnissä tuomarina on Ranen kaljoittelukaveri Joge? Vieläkin reilua ja puolueetonta? Entä jos Rane sanoo olleensa liian humalassa tajutakseen tekoaan ja se kelpaa armahduksen syyksi? Tai jos Rane ei tiennyt puukon olevan kädessään ja oli vain aikeissa taputtaa vatsalle? Tarkoitushan oli täysin viaton.
Meidän poliitikkomme ovat Raneja, Martteja ja Jogeja.
Kommentit
Lähetä kommentti
Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.
Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.
Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.