Totuus ei vaihtele 2

Kirjoitin jokin aika sitten totuuden absoluuttisuudesta ja erittäin pitkän facebook-debaatin jälkeen, päätin hieman selventää kantojani vielä. Jos aihe ei ole tuttu, lue tämä ensin:
http://tamapaiva.blogspot.com/2011/03/totuus-ei-vaihtele.html

Ensin mitä en ole väittänyt: en ole sanonut ettei ihmisillä olisi oikeutta mielipiteisiinsä. En myöskään väittänyt ettei kaksi ihmistä voisi tulkita samaa tapahtumaa eri tavoin. Kirjoitin kuinka missä tahansa tilanteessa jossa kaksi ihmistä ovat eri mieltä, vähintään toinen on yksinkertaisesti väärässä ja kuinka lause "se on totta sulle" on mielestäni mahdotonta. Reaalimaailmassa jokaiseen yksittäisen kysymykseen voidaan saada useita vastauksia, mutta lopulta vain yksi asiantila on totta. Tämä on mitä tarkoitan Totuudella, en mitään sen transendentimpaa: yksittäisen asian todellinen tila.


En väitä, etteivätkö yksittäiset kokemukset tietystä tapahtumasta voisi erota. Jos kaksi henkilöä kokee jotain ja tulkitsevat sen eri tavoilla, ei se muodosta kahta asiantilaa eli totuutta, vaan kaksi mielipidettä joista toinen (tai molemmat) on virheellinen. Tehty virheellinen havainto ei synnytä minkäänlaista uutta totuutta.

Tilanne on yksinkertainen kun teemme esimerkkejä pienistä tilanteista: pusikossa suhisee, yksi olettaa tiikeriä, toinen siiliä, kolmas aiempien kuvitelleen suhinan, neljäs sanoo että kaikki ovat oikeassa. Täysin oikeassa voi olla vain yksi, loput ovat tilanteessa kokonaan tai osittain väärässä. Jos suhinan lähdettä ei voida selvittää, voidaanko sanoa kaikkien olleen yhtä oikeassa? Ei, voimme sanoa kaikkien olevan ehkä yhtä todennäköisesti oikeassa, mutta jokin havainnoitsijoista on väärässä sillä havaitut asiat ovat ristiriidassa keskenään.

Pienissä asioissa tällainen objektiivisuus on yleensä suhteellisen helppo osoittaa: ilmiön takana on jokin tapahtuma jonka voi havaita eri tavoilla. Havainnoivan henkilön mielipide ja havainto ei kuitenkaan muuta tilannetta. Jos havainnoija päättää uskoa nähneensä tiikerin (ja ehkä luuleekin havainneensa tiikerin hahmon pensaikossa, ihmisen piirrehavainnointi on melkoisen jännä ilmiö) voidaanko sanoa sen olevan totta hänelle? Ei, maailman ilmiöitä ei muuta se millaisina ne havaitaan. Pensaassa joko oli tiikeri tai ei ollut - ja se on sama kaikille.

Joissain ilmiöissä totuuden mittaaminen ei välttämättä ole mahdollista ja päädytään tilanteeseen jossa valitaan eri vaihtoehdoista todennäköisin päättelemällä itse saatavilla olevista todisteista. Tällaisessa tilanteessa mikään yksittäinen päätelmä ei välttämättä ole ylivoimainen muihin nähden ja silloin voidaan myöntää ettei totuutta voida senhetkisten tietojen perusteella täydellä varmuudella määrittää. Se ei tarkoita että kaikki olisivat yhtä oikeassa, vaan ettei totuudesta voida olla varmoja.

Jos kymmenen henkilön illallisseurueesta yksi kuolee ja yksi on murhaaja, ei voida välttämättä näyttää toteen kuka murhan teki, muttei se tarkoita että yhdelle meistä murhaaja olisi eri henkilö kuin toiselle. Voimme olettaa ja uskoa niin, mutta murhaajan identiteettiin se ei vaikuta. Joku on väärässä, joku oikeassa, mutta jos emme kykene selvittämään totuutta, ei se tee kaikista murhaajia toisilleen, eikä se hävitä tapahtunutta murhaa. Emme vaan tiedä mitä on tapahtunut riittävän hyvin. Tässä tilanteessa eri ihmisten mielipiteet aiheesta ovat ehkä samanarvoisia, mutta tosia se ei niistä tee.

Tilanne muuttuu hankalammaksi kun siirrymme yksinkertaisista väittämistä suurempiin väittämiin: mitä on maailmankaikkeuden jälkeen tai mitä oli sitä ennen, onko jumalia olemassa, onko homoseksuaalisuus pahasta sielulle, onko sielua olemassa ja niin edespäin. Näissä monesti uskontoon liittyvissä asioissa näkee "sinun totuus, minun totuus" kortin viuhuvan, varsinkin kun kaksi eri uskontokunnan jäsentä keskustelee ystävällismielisesti. Suurissa ja metafyysisissä asioissa jokin yksittäisen asianhaaran selvittäminen voi olla äärimmäisen hankalaa, mutta se ei muuta sitä perusfaktaa että jopa maailmankaikkeuden luonteestakin puhuttaessa, joku on väärässä.

Menevätkö sielut taivaaseen kehon kuoleman jälkeen vai jatkavatko sielun reinkarnaation kehässä uusiin kehoihin? Kaksi väittämää jotka ovat suorassa ristiriidassa keskenään. Emme välttämättä voi tietää kumpi väittämistä pitää paikkaansa - jos kumpikaan - mutta joudumme tiedostomaan etteivät molemmat vaan kertakaikkiaan voi pitää paikkaa yhtäaikaa.

Totuuden subjektiivisuus on siitä mielenkiintoinen väittämä, että jotta se voitaisiin uskoa, on uskottava mielikuvien voivan muuttaa maailmaa. Uskomalla tiettyyn asianlaitaan, maailma muuttuu sen asianlaidan mukaiseksi on yksinkertaistaen se väite jonka esittää puolustaessaan subjektiivisia totuuksia.

Kun katsomme tätä varsinaista väitettä, subjektiivisen totuuden heikkous ja järjenvastaisuus tulee konkreettisesti esiin: jos uskomme subjektiivisiin totuuksiin, uskomme

a) Totuus on jokaiselle eri, eli jokaisen henkilökohtainen maailmankaikkeus ikäänkuin kupla ja siellä vallitsevat havainnoimamme ilmiöt. Todellisuudet voivat leikata toisiaan silloin kun jokin ilmiö on useammalle todellisuuskuplalle yhteinen, mutta jos jokin asia eroaa toisen henkilön mielestä, se ei ole vähemmän tosi sillä hänen todellisuudessaan se todella on totta.

b) Totuus muuttuu havaintojemme mukaan. Kun havainnoimme jotain, se muuttaa ympäröivää todellisuutta vastaamaan tätä tilannetta. Tässä vaihtoehdossa jokainen todella uskottu asianlaita muuttaa todellisuutta. Tämä vaihtoehto päätyy joko edellisenkaltaisiin todellisuuskupliin, joissa todellisuus erkanee toisesta havaintojen perusteella tai todellisuus muuttuu jatkuvasti ihmisten uskojen muuttuessa.

c) Voidaan myös väittää totuuden määräytyvän enemmistön käsitysten mukaan. Tämän väittämän mukaan todellisuus on sitä mitä suurin osa ihmisistä uskoo. Tämä tosin tarkoittaisi, että maailmaa muuttaneet löydöt ja keksinnöt ovat aluksi olleet huijauksia ja vasta suuri hyväksyntä teki niistä tosia.

Kaikki aiemmista vaihtoehdoista eivät ole välttämättä mahdottomia, mutta ne eivät kuulosta erityisen todennäköisiltä, vaikka sitäkin mielenkiintoisemmilta. Kun subjektiivisen totuuden näin purkaa rakennusosiinsa, se menettää uskottavuutensa rationaalisessa maailmankaikkeudessa. Joka tapauksessa, väittämällä totuuden olevan subjektiivinen, väittää samalla maailman toimivan jonkin aiemman mallin mukaan. En ole tietoinen mistään argumentista, mikä ei lopulta johtaisi johonkin näistä väittämistä, joten tätä ei voi pitää olkinukke-argumenttina.

Maailmankaikkeus on suuri ja monimutkainen, monesti jopa käsittämättömän monimutkainen. Maailmassa on kysymyksiä joihin ei välttämättä voida koskaan totuutta selvittää, mutta se ei tee selvitettävistä kysymyksistä sen subjektiivisempia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.