Myyttejä opettamisesta

Löysin tässä äsken tuttavan suosittelemana artikkelin Ten Common Myths About Teaching-artikkelia, eli kymmenen yleistä myyttiä opetustyöstä. Tiivistän lyhyesti kymmenen artikkelin esittelemää kohtaa:

1. Ne jotka eivät osaa opettavat
2. Opettajan työpäivä loppuu klo 15
3. Opettajilla on kuukausien kesäloma
4. Opettajan taito heijastuu suoraan oppilaiden hyvinä arvosanoina
5. Opettaminen on niin helppoa että kuka tahansa pystyy siihen
6. Opettajat ovat ainoita jotka ovat vastuussa lasten oppimisesta
7. Jos kävit koulun, tiedät miten opettaa
8. Opettajat saavat hyvää palkkaa
9. Opettajat eivät ole niin hyviä kuin ennen
10. Opettajat ovat kaikki samanlaisia ja vaihdettavissa.
(Käännetty alkuperäisestä tekstistä vapaamuotoisesti)

Artikkeli kuvaa erittäin hyvin monilla olevia harhakäsityksiä opetustyön yksinkertaisuudesta ja opettajien eduista. Nämä harhakäsitykset ovat Suomessa olleet vähentymään päin ja harva enää pitää opettajan työtä helppona luksustyönä, vaan käsitykset ovat kääntyneet realistisempaan suuntaan. Tämä ei pidä paikkaansa muualla maailmassa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa opettajan työtä pidetään monilla paikoin niin helppona että se nähdään mahdollisena tehdä kotona.

Opetus on tietysti kaikkea muuta. On totta, että kuka tahansa voi opettaa jossain määrin. Opetustyö ei sinällään edellytä samanlaista osaamista kuin kirurgia tai poliisin ammatti: Kirurgiaa ei voi edes yrittää tietämättä perusteita ja lakia ei voi valvoa tuntematta lakia. Opetustyössä voi siis toimia kuka tahansa ilman perusteellista osaamista opetuksesta – kunhan opetettava aihe tietysti on tuttu? Vain jos ei piittaa lopputuloksista.

Opetustyöhön pystyy kieltämättä kuka tahansa jossain määrin, mutta osaamaton opettaja ei kykene saamaan aikaan tehokasta oppimista, eikä välttämättä edes huomaa kuinka opetus jää pinnalliseksi tai opiskelija oppiikin jonkin aiheen täysin väärin. Osaamaton opettaja ei välttämättä huomioi erilaisia oppimismenetelmiä ja ei osaa käsitellä varsinkin lasten ongelmakäyttäytymistä. Kykenemättömän opettajan kanssa oppimistulokset jäävät heikoiksi ja oppiminen voi hidastua.

Merkittävä vaara on myös oppijalle muodostuva harhakäsitys itsestään ”tyhmänä” heikkojen oppimistulosten takia. Epäpätevä opettaja ei osaa välttämättä erottaa lahjakasta mutta turhautunutta oppijaa ja olettaa heikkojen oppimistulosten olevan tyhmyyttä tai laiskuutta. Pahimmillaan oppijaa rangaistaan tästä ja tälle jää käsitys itsestään tyhmänä ja laiskana – ja tällainen käsitys vaikuttaa suoraan oppijan omaan minäkuvaan ja luonnollisesti varmistaa ettei oppilas tule yrittämään enää jatkossa.

Yksilöllisten tilanteiden lisäksi opettajan ammattitaito on tarpeellista tilanteissa joissa opetettavia on enemmän kuin yksi. Yksittäisen henkilön opettaminen voi onnistua huomattavasti vähemmällä taidolla kun kaikki opettajan huomio on yhdessä oppijassa ja tämän opinnoissa. Ammattitaidon puute tulee kuitenkin näkyviin helposti suuremman luokan kanssa. Kokonaisen luokallisen ihmisiä osaamisen ja oppimisen tasapainottaminen on kaikkea muuta kuin yksinkertainen tehtävä ja jokaisen osaamisesta täytyy pysyä jossain määrin kärryillä. Oppijoista nopeimmat eivät saisi turhautua, eivätkä hitaimmat jäädä jälkeen.

Opettajan työn raskaus on myös puhdas myytti ja se murskataan erittäin hyvin artikkelissa. Ihmisten käsitys opetustyöstä on monesti se mitä he näkevät tapahtuvan, eli opetus. Mutta opettaakseen, on tehtävä muutakin. Tarkistettava, valmisteltava, opittava uutta ja jopa kokeilla.

Opetustyön todellisen luonteen – niin haastavuuden kuin vaikeuden – selvittäminen myös suurelle yleisölle on huomattavan tärkeää. Väärät käsitykset opettajien työstä ja pätevyystarpeesta voivat aiheuttaa yksinkertaisesti sitä että epäpäteviä opettajia alkaa päästä alalle kun laatuvaatimuksia lasketaan. Osaamattomat opettajat heikentävät oppimistuloksia ja saattavat tehdä merkittävääkin hallaa siipiensä suojissa oleville ja heidän käsityksilleen omasta itsestään. Aliarvoinen opettaja voi siis aikaansaada oppilaan koko tulevaisuuden romuttumisen saadessaan lahjakkaan lapsen vakuuttumaan omasta kyvyttömyydestään.

Tätä ei pidä tulkita niin, että jokaisen opetustyössä olevan pitäisi olla ehdottomasti tietyllä tavalla koulutettu. Ei voida sanoa etteikö muodollisesti pätemätön opettaja siis voisi kyetä hyviin tai koulutettuakin parempiin oppimistuloksiin. Tämä kuitenkin pätee vain yksittäisten opettajien kanssa. Yksittäisiä huippuja löytyy varmasti epäpätevistä opettajista, mutta keskimäärin ne muutamat loistavat helmet hukkuvat epäpäteviin.

Artikkeli kokonaisuudessaan:

http://www.eschoolnews.com/2011/08/05/ten-common-myths-about-teaching/

Kommentit