Tänä päivänä maailmasta löytyy monia uskonnollisia diktatuureja ja jopa demokratian tapaisia valtioita joita hallitaan uskonnon voimin. Fundamentalismi on tavattu yhdistää voimakkaimmin lähi-itään, mutta ehkäpä tärkein maa jossa fundamentalismi on nousussa, on itseasiassa Yhdysvallat. Fanaatikkojen kasvot yhdistetään nykyisin liian usein vain muslimeihin ja Allahu Akbar-huuto monelle ensimmäisiä mieleen tulevia asioita kun fundamentalismista puhutaan. Yhdysvalloissa kohoava kristillinen fundamentalismi on valitettavasti vähintään yhtä vaarallista, ellei vaarallisempaa - heillä on valitettavasti maailman suurin valikoima koko maailmalle tuhoisia ydinaseita ja paljon ihmisiä jotka odottavan Jeesuksen toista tulemista sienipilven hopeareunana.
Yhdysvallat on perustuslakinsa puolesta sekulaari maallinen valtio ja lainsäädännössä on perustuslaissa säädös joka estää valtiota harjoittamasta tai suosimasta mitään uskontoa. Tämä tunnetaan paikallisittain nimellä Wall of Separation of Church and State. Viimeisen muutaman vuoden aikana moni kristillinen poliitikko on alkanut kiistämään tämän, väittäen ettei perustuslain pykälä tarkoita juuri tätä. Yhdysvaltojen perustuslaissa ei tietenkään nimellä mainita kirkon ja valtion erottamista, mutta esimerkiksi lähes legendaarinen Thomas Jefferson, yksi niistä jotka muotoilivat perustuslain, on selvästi kertonut miten tämä valtion ja kirkon erottaminen on lain tehtävä ja tarkoitus.
Periaatteessa lait kieltävät myös uskonnollisen syrjinnän esimerkiksi julkista virkaa haettaessa. Käytännössä tilanne on kuitenkin toinen ja lähes mihin tahansa korkeaan virkaan pääsee vain tunnustamalla hyväksyttyä kirkkoa, esimerkiksi Utahissa mormoni-kirkon jäsenillä on melkoinen etulyöntiasema. Toinen konkreettinen esimerkki tulee presidentinvaaleista ja viime kertainen Obama vs. McCain taisto olikin huvittavaa seurattavaa kun molemmat ehdokkaat kilpaa todistelivat uskonnollisuuttaan. Tämä ilmiö ei ole ollut samalla tavalla läsnä aiemmin, vaikka on huomattava ettei yksikään Yhdysvaltojen presidentti ole tunnustautunut koskaan muuksi kuin kristityksi tai vähintään deistiksi.
Tietty uskonnollinen agenda on voimakkaasti vaikuttanut kuitenkin lainsäädäntöön ja ympäri Yhdysvaltoja uusia uskonnollisia lakeja on säädetty jatkuvasti. Tähän buumiin on vaikuttanut Yhdysvaltain korkeimman oikeuden erikoinen tilanne, sillä yleensä korkein oikeus on kumonnut ilmiselvästi uskonnolliset lait perustuslain vastaisena. Nyt korkeimman oikeuden tuomareista riittävä osa on käytännössä uskonnollisia fanaatikkoja, ettei korkeinkaan oikeuskaan enää välttämättä noudata Yhdysvaltain perustuslakia näissä asioissa. Tästä johtuen räikesti perustuslain vastaisia syrjiviä lakeja ei uskalleta viedä korkeimman oikeuden käsiteltäväksi: korkeimman oikeuden päätökset ovat lopullisia ja jos he päättävät jonkin uskonnollisen lain olevan validi, sitä on äärimmäisen hankala haastaa.
Tämä tilanne on tuottanut suuren määrän outoja lakeja. Esimerkiksi moni osavaltio raamattuvyöhykkeellä on ottanut tavoitteekseen estää aborttien tekemisen. Abortteja ei kuitenkaan voida kieltää, joten aborttiklinikoiden olemassaolosta tehdään niin vaikeaa kuin mahdollista ns. TRAP-laeilla. Nämä lait antavat aborttiklinikoille mahdottomia vaatimuksia, alkaen talonmiehen komeron koosta jatkuen lupiin joiden hakeminen on tehty hankalaksi. Vaatimusten tavoite on yksinkertaisesti tehdä abortteja tarjoavan klinikan ylläpito mahdottomaksi.
Muita esimerkkejä ovat tiettyjen osavaltioiden yritykset säätää lakeja jotka hankaloittavat samaa sukupuolta olevien parien avioliittoja. Joissain osavaltioissa ei enää hyväksytä muissa osavaltioissa vihittyä paria, ettei vain samaa sukupuolta oleva pariskunta voisi käydä naimakaupoilla muualla ja palata sitten tiukkapipoisempaan osavaltioon. Hienoa lainsäädäntöä, eikö?
Tiedevastaisuus on myös hyvä esimerkki fundamentalismin vaikutuksista. Yhdysvallat on pahasti ajatumassa älylliselle kivikaudelle kun suuri osa sen väestöstä ei enää yhtäkkiä hyväksy modernin tieteen kehityksen peruspilareita. Tämä näkyy voimakkaimmin evoluutioteorian ja globaalin lämpenemisen kieltämisenä, mutta jatkuu syvemmälle rokotevastaisuuteen ja intoon synnyttää lapset "turvallisesti" kotona. Uskonnolliset yhteisöt ovat rokottaneet tieteen uskottavuutta pseudotieteellisillä tutkimuksilla ja omilla opistoillaan ja saaneet näin ihmiset epäilemään itselleen epäedullisia tutkimuksia. Tässä kirkot ovat tehneet oudon epäpyhän allianssin talouselämän organisaatioiden kanssa juuri globaalin lämpenemisen kohdalla ja vastustavat sitä yhdessä ilmastokaasuja pumppaavien tahojen kanssa.
Suuret äärikristilliset massat Yhdysvalloissa ovat ottaneet valtion kuristusotteeseen ja ovat nyt asemassa jossa ne voivat käytännössä sanella maan politiikkaa tai ainakin estää muita ajamasta omia asioitaan eteenpäin siellä missä suora sanelu ei onnistu. Ja tästä huolimatta he sanovat olevansa syrjitty ja alistettu kansaosa. Tästä todisteina esitetään sitä, kuinka se-ja-se Jumalan kunnioittaminen on muutettu laittomaksi ja kielletyksi ja kuinka kristilliset symbolit on säännönmukaisesti kielletty monissa paikoissa.
Se mikä on kiellettyä Yhdysvalloissa on valtion rahoittama tai tukema uskonto. Tämä tekee kielletyksi valtion rahaa saavalle koululle sen, että rehtori tai opettaja vetäisi yhteisiä rukouksia. Tämä tekee kielletyksi sen, ettei valtion rakennuksissa valtion rahalla osteta suuria koristeellisia krusifiksejä. Tämä tekee kielletyksi luomisopin opettamisen valtion rahoilla. Lyhyesti: valtion rahaa ei saa käyttää uskontonsa edistämiseen. Rukoileminen kouluissa on yhä sallittua ja jokainen valtion virkamies saa tulla töihin ristinsä kanssa. Yhtäkkiä joillekin on kohonnut käsitys, että syrjintää on se ettei valtion varoja käytetä heidän uskontonsa tukemiseen. Tämä on puhdasta valehtelua ja melkoista itsepetosta. Se ei kuitenkaan tarkoita ettei se olisi tehokasta: uskonnolliset yhteisöt huutavat sortoa ja mobilisoivat näin kannattajansa entistä suurempaan raivoon ja aktiivisuuteen, korostaen uskontoa entisestään eri elämän alueilla.
Kristillisten fundamentalistien vaikutusvaltansa on niin suuri, ettei Kanadassa suurmenestykseen kohonnutta lapsille suunnattua evoluutiokirjaa edes uskallettu tuoda Yhdysvaltojen markkinoille.
Tämä uskonnon merkityksen korostaminen tulee mielenkiintoiseen aikaan: toisaalla kristittyjen äänestä on tullut vihaisempi ja kovempi, mutta samalla heitä on itseasiassa vähemmän kuin aiemmin. Tilastot paljastavat nimittäin että nopeiten kasvava vähemmistöryhmä Yhdysvalloissa on ne jotka sanovat olevansa uskonnottomia. Kirkot ovat tunteneet tämän ja monilla alueilla kirkot ovat yhtä tyhjiä kuin Suomessa sunnuntaisin. Tämä on iskenyt monia kirkkoja sinne missä sattuu, eli lompakoihin ja kirkkoja suljetaan ympäri Amerikkaa. Voimakkaat megakirkot ja vapaaseurakunnat ovat jossain määrin kyenneet puolustamaan asemaansa. Ehkäpä voimakas fundamentaalisuus jäljelle jääneissä on jonkinasteista itsepuolustusta jossa kirkot epätoivoisesti huutavat äänekkäämmin tietoisina hitaasta mutta varmasta jäsenmäärän laskusta. Tämänkaltainen lasku johtaa vääjäämättä vain yhteen lopputulokseen ja kirkot tietävät sen.
Joten nyt nopeasti Jeesus lakikirjaan kun vielä voidaan.
Yhdysvallat on perustuslakinsa puolesta sekulaari maallinen valtio ja lainsäädännössä on perustuslaissa säädös joka estää valtiota harjoittamasta tai suosimasta mitään uskontoa. Tämä tunnetaan paikallisittain nimellä Wall of Separation of Church and State. Viimeisen muutaman vuoden aikana moni kristillinen poliitikko on alkanut kiistämään tämän, väittäen ettei perustuslain pykälä tarkoita juuri tätä. Yhdysvaltojen perustuslaissa ei tietenkään nimellä mainita kirkon ja valtion erottamista, mutta esimerkiksi lähes legendaarinen Thomas Jefferson, yksi niistä jotka muotoilivat perustuslain, on selvästi kertonut miten tämä valtion ja kirkon erottaminen on lain tehtävä ja tarkoitus.
Periaatteessa lait kieltävät myös uskonnollisen syrjinnän esimerkiksi julkista virkaa haettaessa. Käytännössä tilanne on kuitenkin toinen ja lähes mihin tahansa korkeaan virkaan pääsee vain tunnustamalla hyväksyttyä kirkkoa, esimerkiksi Utahissa mormoni-kirkon jäsenillä on melkoinen etulyöntiasema. Toinen konkreettinen esimerkki tulee presidentinvaaleista ja viime kertainen Obama vs. McCain taisto olikin huvittavaa seurattavaa kun molemmat ehdokkaat kilpaa todistelivat uskonnollisuuttaan. Tämä ilmiö ei ole ollut samalla tavalla läsnä aiemmin, vaikka on huomattava ettei yksikään Yhdysvaltojen presidentti ole tunnustautunut koskaan muuksi kuin kristityksi tai vähintään deistiksi.
Tietty uskonnollinen agenda on voimakkaasti vaikuttanut kuitenkin lainsäädäntöön ja ympäri Yhdysvaltoja uusia uskonnollisia lakeja on säädetty jatkuvasti. Tähän buumiin on vaikuttanut Yhdysvaltain korkeimman oikeuden erikoinen tilanne, sillä yleensä korkein oikeus on kumonnut ilmiselvästi uskonnolliset lait perustuslain vastaisena. Nyt korkeimman oikeuden tuomareista riittävä osa on käytännössä uskonnollisia fanaatikkoja, ettei korkeinkaan oikeuskaan enää välttämättä noudata Yhdysvaltain perustuslakia näissä asioissa. Tästä johtuen räikesti perustuslain vastaisia syrjiviä lakeja ei uskalleta viedä korkeimman oikeuden käsiteltäväksi: korkeimman oikeuden päätökset ovat lopullisia ja jos he päättävät jonkin uskonnollisen lain olevan validi, sitä on äärimmäisen hankala haastaa.
Tämä tilanne on tuottanut suuren määrän outoja lakeja. Esimerkiksi moni osavaltio raamattuvyöhykkeellä on ottanut tavoitteekseen estää aborttien tekemisen. Abortteja ei kuitenkaan voida kieltää, joten aborttiklinikoiden olemassaolosta tehdään niin vaikeaa kuin mahdollista ns. TRAP-laeilla. Nämä lait antavat aborttiklinikoille mahdottomia vaatimuksia, alkaen talonmiehen komeron koosta jatkuen lupiin joiden hakeminen on tehty hankalaksi. Vaatimusten tavoite on yksinkertaisesti tehdä abortteja tarjoavan klinikan ylläpito mahdottomaksi.
Muita esimerkkejä ovat tiettyjen osavaltioiden yritykset säätää lakeja jotka hankaloittavat samaa sukupuolta olevien parien avioliittoja. Joissain osavaltioissa ei enää hyväksytä muissa osavaltioissa vihittyä paria, ettei vain samaa sukupuolta oleva pariskunta voisi käydä naimakaupoilla muualla ja palata sitten tiukkapipoisempaan osavaltioon. Hienoa lainsäädäntöä, eikö?
Tiedevastaisuus on myös hyvä esimerkki fundamentalismin vaikutuksista. Yhdysvallat on pahasti ajatumassa älylliselle kivikaudelle kun suuri osa sen väestöstä ei enää yhtäkkiä hyväksy modernin tieteen kehityksen peruspilareita. Tämä näkyy voimakkaimmin evoluutioteorian ja globaalin lämpenemisen kieltämisenä, mutta jatkuu syvemmälle rokotevastaisuuteen ja intoon synnyttää lapset "turvallisesti" kotona. Uskonnolliset yhteisöt ovat rokottaneet tieteen uskottavuutta pseudotieteellisillä tutkimuksilla ja omilla opistoillaan ja saaneet näin ihmiset epäilemään itselleen epäedullisia tutkimuksia. Tässä kirkot ovat tehneet oudon epäpyhän allianssin talouselämän organisaatioiden kanssa juuri globaalin lämpenemisen kohdalla ja vastustavat sitä yhdessä ilmastokaasuja pumppaavien tahojen kanssa.
Suuret äärikristilliset massat Yhdysvalloissa ovat ottaneet valtion kuristusotteeseen ja ovat nyt asemassa jossa ne voivat käytännössä sanella maan politiikkaa tai ainakin estää muita ajamasta omia asioitaan eteenpäin siellä missä suora sanelu ei onnistu. Ja tästä huolimatta he sanovat olevansa syrjitty ja alistettu kansaosa. Tästä todisteina esitetään sitä, kuinka se-ja-se Jumalan kunnioittaminen on muutettu laittomaksi ja kielletyksi ja kuinka kristilliset symbolit on säännönmukaisesti kielletty monissa paikoissa.
Se mikä on kiellettyä Yhdysvalloissa on valtion rahoittama tai tukema uskonto. Tämä tekee kielletyksi valtion rahaa saavalle koululle sen, että rehtori tai opettaja vetäisi yhteisiä rukouksia. Tämä tekee kielletyksi sen, ettei valtion rakennuksissa valtion rahalla osteta suuria koristeellisia krusifiksejä. Tämä tekee kielletyksi luomisopin opettamisen valtion rahoilla. Lyhyesti: valtion rahaa ei saa käyttää uskontonsa edistämiseen. Rukoileminen kouluissa on yhä sallittua ja jokainen valtion virkamies saa tulla töihin ristinsä kanssa. Yhtäkkiä joillekin on kohonnut käsitys, että syrjintää on se ettei valtion varoja käytetä heidän uskontonsa tukemiseen. Tämä on puhdasta valehtelua ja melkoista itsepetosta. Se ei kuitenkaan tarkoita ettei se olisi tehokasta: uskonnolliset yhteisöt huutavat sortoa ja mobilisoivat näin kannattajansa entistä suurempaan raivoon ja aktiivisuuteen, korostaen uskontoa entisestään eri elämän alueilla.
 |
| Liian kiistanalaista? |
Tämä uskonnon merkityksen korostaminen tulee mielenkiintoiseen aikaan: toisaalla kristittyjen äänestä on tullut vihaisempi ja kovempi, mutta samalla heitä on itseasiassa vähemmän kuin aiemmin. Tilastot paljastavat nimittäin että nopeiten kasvava vähemmistöryhmä Yhdysvalloissa on ne jotka sanovat olevansa uskonnottomia. Kirkot ovat tunteneet tämän ja monilla alueilla kirkot ovat yhtä tyhjiä kuin Suomessa sunnuntaisin. Tämä on iskenyt monia kirkkoja sinne missä sattuu, eli lompakoihin ja kirkkoja suljetaan ympäri Amerikkaa. Voimakkaat megakirkot ja vapaaseurakunnat ovat jossain määrin kyenneet puolustamaan asemaansa. Ehkäpä voimakas fundamentaalisuus jäljelle jääneissä on jonkinasteista itsepuolustusta jossa kirkot epätoivoisesti huutavat äänekkäämmin tietoisina hitaasta mutta varmasta jäsenmäärän laskusta. Tämänkaltainen lasku johtaa vääjäämättä vain yhteen lopputulokseen ja kirkot tietävät sen.
Joten nyt nopeasti Jeesus lakikirjaan kun vielä voidaan.
Kommentit
Lähetä kommentti
Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.
Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.
Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.