Rehellistä pariutumista

Henry Laasanen kirjoitti äskettäin siitä miten miehet joutuvat valehtelemaan treffeillä. Kirjoitus oli hauska, mutta sen esittelemä kuva oli yksipuolinen ja puutteellinen. Laasanen kommentoi usein voimakkaasti sitä kuinka miehen arvo parisuhde- ja seksimarkkinoilla on naisen vastaavaa heikompi. Tässä kirjoituksessa esitellyt perusteet eivät kuitenkaan ole mielestäni valideja.

Laasanen siis argumentoi että miehen on valehdeltava ensitreffeillä. Rehellinen mies kuulostaisi siis tältä:
"Massapostitin nettiviestejäni kymmenille alueeni naisille. Ensin lähetin viestejä parhaimman näköisille naisille, mutta eivät he vastanneet. Sitten alensin rimaani ja pääsin lopulta treffeille sinun kanssasi. Et todellakaan ole mikään ykkösvaihtoehto, mutta markkina-arvoni ei vaan riitä enempään. (Onpas muuten hyvännäköinen tarjoilija tässä paikassa, mutta häneen minulla ei ole mahiksia)

Nyt kun ollaan tavattu, niin voitaisiin jatkaa iltaa vaikkapa seksillä. Mietin sitten myöhemmin, kannattaako tätä suhdetta jatkaa. Minulla on muutamia täkyjä edelleen vetämässä sinua viehättävämpiin naisiin, mutta jos ne menevät puihin, niin voidaanhan me jonkinlaista säätöä harkita.."

(Lyhensin lainausta hieman, Täysi versio löytyy siis Laasasen omasta blogista.)
Luonnollisesti tuolla ei paljoa onnistanut ja Laasanen argumentoi kuinka miehen on oltava epärehellinen koska pariutumisessa valta on naisella. Vastaavasti täysin rehellinen versio menisi näin:
"Etsin suhdetta tositarkoituksella ja sinun profiilisi kiinnitti heti huomioni: pidät hevosista ja minäkin olen kiinnostunut hevosista. Tykkäät myös romanttisista kävelyistä meren rannalla ja ne ovat myös minunkin suosikkejani.

Yhden illan suhteet eivät kiinnosta minua, saati sitten nykyään muodissa oleva polyamoria. Haluan uskollisen suhteen yhden naisen kanssa ja sinä olet niin viehättävä, että voisin viettää vaikka lopun elämääni kanssasi."
Laasanen veti tästä päätelmän miehen heikommasta arvosta parisuhdemarkkinoilla: miehellä ei ole valtaa asiassa, hänen tehtävänään on tehdä naiseen vaikutus ja naisen tehtävä on valita mies. Näin miehen täytyy valehdella ensitreffeillä tai häntä ei onnista.

Ensinäkemältä tätä päätelmää tukee tietty määrä todistusaineistoa. Esimerkiksi valtaosa nisäkäslajeista perustaa parittelunsa käyttäytymiseen jossa uros kukkoilee saadakseen naaraiden huomion ja naaras valitsee kenet ottaa. Ihmisillä tämä näkyy siinä miten tyypillisesti ajatellaan että miehen täytyy tehdä vaikutus naiseen, eikä toisinpäin. Kyseessä voisi sanoa olevan siis myös ihmiselle lajityypillisen käyttäytymisen.

Tässä ei kuitenkaan ole koko totuus. Pariutumisessa nainen voi olla hyvin aktiivinen osapuoli ja nähdä myös paljon vaivaa tehdäkseen toiseen osapuoleen vaikutuksen. Ensimmäisenä naaras joutuu hankkimaan miehen huomion päästääkseen näille ensitreffeille. Hän saattaa pukeutua provokatiivisesti tai muuten ilmaista olevansa saatavilla saadakseen miehet kiinnostuneeksi.

Naisen toiminta voi olla keskimäärin passiivisempaa huomion ja oman arvon osoittamista, mutta väittämä että pariutumisessa mies olisi ainoa toimija on suoraan väärin. Vaikutuksen tekeminen on molempien sukupuolien vaatimus. Jopa stereotypian mukaisissa esimerkeissä näemme miten molemmat suukupuolet ovat aktiivisia toimijoita, jotka pyrkivät periaatteessa jonkinlaiseen parhaaseen mahdolliseen onnistumiseen pariutumisessa.

Laasanen ei myöskään huomioi, miten nainen ensitreffeillä ei ole välttämättä sen rehellisempi kuin mies. Myös nainen jättää ensitreffeillä monia asioita kertomatta, jotta mies muodostaisi tästä hyvän kuvan. Mitä se rehellinen nainen sanoisi samoilla treffeillä?

"Sain treffikutsuja joitain ja suurin osa oli minua paljon vanhempia seksin vonkaajia. Yhden kanssa kävinkin kun olin hieman epätoivoinen, mutta siitä ei sen enempää. Tässä pitäisi päästä äkkiä vauvantekoon. Et sinä siihen se paras ole, mutta ne kitaristit joita haluan oikeasti eivät sitoudu, vaan panevat ja menevät eivät tahdo lapsia. Kai tuollainen b-mies passaa.
Kyllähän noita miehiä on roikkumassa. Toiset treffit on huomenna ja kattelen miten ne menee ennen kuin soitan sinulle takaisin.
Ottaisin mieluumin oikean ihastukseni, mutta minulla ei ole siihen mahdollisuuksia. Se tietää miten haluttava on, eikä sitoudu minuun koska sen ei tarvitse. Jos saisin siihen mahkut, lähtisin täältä heti. Arvioin kuitenkin että sinä saatat sitoutua vain minuun koska sinulla on ehkä pienemmät mahdollisuudet naisten kanssa.
 Jos tästä ei tule mitään, palaan takaisin mainitsemani fb-tyypin luokse. Saa siltä sentään seksiä vaikka vähän likainen olo jääkin."
Eräillä omilla ensitreffeillä nätimpi osapuoli kertoi hyvin varhaisessa vaiheessa hätäsektiostaan. Mukava nainen kyllä, mutta kuunneltuani vartin yksityiskohtaista kuvasta siitä miten vatsa revitään auki ja millaiset jäljet siitä jäi ja miten pahoinvoivana nainen sitten oli viikkoja, oma kiinnostukseni  hieman romahti (ruokahalusta puhumattakaan). Nämä asiat eivät olisi olleet niin suuria ongelmia jos ne olisivat tulleet ilmi myöhemmin, mutta varhaisessa vaiheessa ne jäivät hyvin dominoiviksi. Nainen ensitreffeillä ei siis välttämättä ole sen rehellisempi ja liika rehellisyys voi kaataa myös naisen mahdollisuudet.



Tässä ei kuitenkaan ole kyse niinkään rehellisyydestä, vaan pikemminkin vaikutuksen tekemisestä. Ensitreffeillä tehdään ensivaikutelmaa ja ensivaikutelma muodostuu hyvin tunnepohjaisesti. Tarkoitus ensitreffien kaltaisessa tilanteessa ei ole valehtelu, vaan parempien puolien korostaminen. Ensimmäisten tutustumisten aikana paljastuneet asiat vaikuttavat kaikkein voimakkaimmin ihmisen käsitykseen toisesta ihmisestä.

Kun muodostan ensivaikutelmaa ihmisestä, vaikuttaa kaikki mitä hän sanoo tähän mielikuvaan hyvin voimakkaasti. Minulla ei ole vielä ennakkokäsitystä henkilöstä ja jokainen vähäinenkin lause voi vaikuttaa muodostamaani kuvaan. Henkilöstä ei ole vielä mitään kuvaa, joten piirrän hänestä kuvaa ja tartun herkästi kaikkeen mitä hän sanoo rakennusmateriaaleiksi.

Vaikutus pienenee ajan kanssa. Mitä paremmin tunnen henkilön, sitä vahvempi mielikuva minulla on kyseisestä henkilöstä. Jos olen saanut henkilöstä jo käsityksen vaikkapa mukavana ja hellänä henkilönä, en välttämättä muuta kantaani jos hän kertoo tehneensä jotain inhottavaa. Jos taas ensitapaamisen aikaan kuulen jostain inhottavasta asiasta, voin herkemmin muodostaa henkilöstä mielipidettä sen mukaisesti. Hän ei olisikaan mukava ja hellä ihminen joka on joskus tehnyt virheen, vaan inhottava ihminen.

Tuntemisen alussa saatu vähäkin tieto muodostuu myös paljon määrittävämmäksi koska muita rakennnuspalikoita ei ole. Näin jos ensitreffeillä kerron vaikkapa mielenkiinnon aiheeksi roolipelit, tälle toiselle henkilölle roolipeleistä muodostuu minua määrittävä asia, hän määrittää minut roolipelaajaksi. Jos taas kerron tämän myöhemmin, kyseessä ei ole enää minua määrittävä asia. En ole hänen mielessään roolipelaaja, vaan roolipelit ovat vain yksi asia mitä teen. Jos roolipelit määrittävät minua, olen roolipelaaja, jos ne eivät määritä minua olen henkilö joka harrastaa roolipelejä.

Toki voimakkaita määrittelyjä voi muodostua myöhemminkin. Ensitapaamisen kohdalla nämä voivat muodostua paljon herkemmin kuin myöhemmin.

Ensitapaamisen aikaan saamme toisesta henkilöstä hyvin karrikoidun ja yksinkertaistetun kuvan. Näin omien nurjien puolien esittely - mitä Laasanen kutsuu rehellisyydeksi - on vain huonon ensivaikutelman rakentamista. Henkilöllä voi hyvin olla kaikki nuo negatiiviset piirteet joita Laasanen esittelee hauskassa rehellisessä kuvauksessaan, mutta nämä eivät ole henkilön ainoita tai keskeisimpiä piirteitä. Kyseinen henkilö on varmasti paljon muutakin, kuten vaikka sählyharrastaja tai komediafani tai hyvä tarinoitsija. Alussa nämä piirteet ovat ehkä hyödyllisempiä esiteltäviä kuin kertoa miten surullisessa pariutumistilanteessa on.

Kaikenkaikkiaan, pariutumisen alku on muusta parisuhteesta hieman poikkeavaa aikaa. Kaksi henkilöä eivät vielä tunne toisiaan ja yrittävät nopeasti selvittää onko toisesta itselleen sopivaa kumppania. Molemmat haluavat samalla antaa toisilleen itsestään positiivisen kuvan. Ensitapaamisen aikana ei siis välttämättä valehdella, vaan keskitytään positiivisten piirteiden jakamiseen.

Varsinainen valehtelu on vielä kokonaan toinen asia. Henkilö joka valehtelee niillä ensimmäisillä treffeillään, voi päästä toisille treffeille, mutta ampuu itseään oikeastaan jalkaan. Jos annan kumppaniehdokkaalle itsestäni suoraan väärän kuvan, saatan päätyä parisuhteeseen henkilön kanssa jolle en sovi lainkaan. myöhemmin tällainen voi kostautua jopa suhteen romahduksella kun valhetta ei enää kyetä ylläpitämään.

Kommentit

  1. Hätäsektiosta ensitreffeillä. Rehellisesti sanoen kiinnostukseni heräsi. Tuollainen voi kertoa tietysti siitä että ei haluta niitä toisia treffejä ja nainen arvioi itsensä paljon treffikumppaniaan korkeammalle. (Ainakin itselleni pitkäaikainen tyttöystävä jonka kanssa oli repivää on-offvaihetta yritti lieventää eroa alustamalla sitä epäkohteliaisuudella ja omien huonojen piirteidensä korostamisella.)

    Tämä olisi tietysti huono juttu. Riskinä on päätyä "Miehenpuolikkaat" -sarjan (laadukas, arvoiltaan erittäin kasvattava, fiksu, älykäs ja muita adjektiiveja) nössöä kiropraktikkoveljeä joka valikoi joukosta kauniita naisia sen joka ei hymyile, osoita kiinnostusta ja ole ystävällinen vaan sen joka kytee eleissään halveksuntaa. Tässä "on sitä jotain" kyseiselle nössölle. Itse en näitä sitten jaksa. (Olen masokistinen vain ahdistuneena. Normaaliolotilassa olen vittuuntunut ja sadistinen.)

    Tai sitten olisi fucking cool nainen. Jos en olisi erityisen varattu, pyytäisin tämän puhelinnumeroa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyseisten treffien keskustelu pyöri muutenkin lähes kokonaan kyseisen naisen raskausajan ja sitä seuranneen synnytyksen aiheissa. Ja en usko kyseessä olleen eroonpääsy-yritys, sillä kyseinen yritti lämmitellä asioita pitkään tuonkin jälkeen.

      Poista
    2. Kuulostimpa sinkkuelämäiseltä. Olen ehkä hieman ronkeli naisten kanssa. Kesti vähän aikaa ennen kun löysin sellaisen jonka voi viedä vihille.

      Poista
  2. Mä olen erittäin ronkeli. Jos ei suostu pelottelubingoon, se on goodbye, hankkikoot miehensä ebaysta. Juuri siksi "kiinnostukseni heräsi". Kriteerimme lienenvät "hieman" erilaiset...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pelottelubingo ei ole ongelma. Lähinnä en nauti yksityiskohtaisesta kuvailusta kun jotain revitään auki.

      Poista
    2. Mutta jos henkilö paljastaa sellaisia, se on paljastavaa myös ihmisestä itsestään. ; Jos ihminen revittelee tuollaisia, kertoo että on varsin makaabereja piirteitä persoonassa.

      Tässä mielessä pelottelubingo nousee "metatasolle". Peliä ei tarvitse pelata/pelauttaa enää "pakotettuna pelinä".

      Poista

Lähetä kommentti

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.