Pedofiliasta on tullut aikamme hirviö kaapissa. Emme enää huolehdi demoneista tai saatanaa palvovista kulteista, olemme keksineet jotain uutta. Meidän hirviömme on oikeasti olemassa, mutta sitä on liioiteltu kunnes sen todellisuus on muuttunut kyseenalaiseksi.
Jokin aika sitten Aamulehdessä oli lainaus joka jätti mietteliääksi:
Jopa siis pedofiilikin pitää hyvänä ajatuksena, ettei lapsen kanssa oltaisi koskaan kahdestaan ja tokihan nimenomaan pedofiili on paras neuvomaan miten lapsia suojellaan. Jopa lentokoneissa pelätään pedofiileja niin paljon, että yksin matkustavat lapset eivät saa istua miespuolisten matkustajien viereen.
Nykyisin tietoisuus namusetäkaappareista ja lastenraiskaajista on levinnyt kaikkialle. Vanhemmat ovat pahimmillaan vainoharhaan asti peloissaan pikkulapsia nappaamista ja tappavista jäätelöautonamusedistä - elämmehän aikoina kun kaikki on mennyt pahaksi ja ihmisistä ei enää nykyään tiedä.
Paitsi että tietää. Pedofiilien määrä ei tiettävästi ole muuttunut vuosien takaa mihinkään, eikä edes kaupungeissa ole menneinä vuosisatoina oltu näin huolissaan pedofiileista. Pedofiliaa kuitenkin tapahtui silloinkin, asiasta ei vaan oltu huolissaan. Miksi nyt sitten ollaan?
Olemme päässeet yhteiskuntana pisteeseen jossa pedofiliaa pelätään kaikkialla jossa on lapsia. Tarhoissa lasten vaippojen vaihtoon pitää ottaa kaksi aikuista (tai ei ainakaan miehiä) pedofiilipelkojen takia. Pedofilia ei tietenkään ole mitään puolustettavaa, eikä ole monta vakavampaa asiaa kuin lapsen hyväksikäyttö.
Siitäkin huolimatta on kysyttävä: olemmeko oikeasti näin vainoharhaisia?
Ostoskeskuksissa ja puistoissa ihmisiä jotka ottavat kuvia omista lapsistaan ahdistellaan pedofiiliepäilyjen takia. Lasten ei anneta puhua aikuisille ilman valvontaa - tai oikeastaan edes olla ilman valvontaa - sillä pelkäämme kierteleviä pedofiiliraiskaajajengejä jotka tulevat ja vievät pilttimme. Luottamus muihin aikuisiin on romahtanut.
On tietysti lapsia joille pedofiilit ovat tehneet pahaa, mutta tapausten määrä on itseasiassa hyvin pieni. Vanhemmalle riskin ottaminen - oli riski miten mikroskooppinen tahansa - voi kuitenkin tuntua liian suurelta. Käytännössä kuitenkin pedofiilien vaara ei ole erityisen suuri, riski on itseasiassa häviävän pieni.
Tämä ei tarkoita etteikö lapsia pitäisi opettaa järkeviksi: ei nousta vieraiden autoihin tai oteta karkkia tuntemattomilta ovat suhteellisen järkeviä sääntöjä. Suhteellisuus on kuitenkin muistettava. Jos lapsen opettaa pelkäämään kaikkia aikuisia, voi siinä olettaa olevan jotain vaikutusta lapsen persoonan kehitykseen; todennäköisesti negatiivista vaikutusta.
Jokin aika sitten Aamulehdessä oli lainaus joka jätti mietteliääksi:
"Vastuullisessa ammatissa toimivan aikuisen vetäytyminen suljetun oven taakse kahdestaan lapsen kanssa on hälytysmerkki. Näin sanoo pedofiili itse."
Jopa siis pedofiilikin pitää hyvänä ajatuksena, ettei lapsen kanssa oltaisi koskaan kahdestaan ja tokihan nimenomaan pedofiili on paras neuvomaan miten lapsia suojellaan. Jopa lentokoneissa pelätään pedofiileja niin paljon, että yksin matkustavat lapset eivät saa istua miespuolisten matkustajien viereen. Nykyisin tietoisuus namusetäkaappareista ja lastenraiskaajista on levinnyt kaikkialle. Vanhemmat ovat pahimmillaan vainoharhaan asti peloissaan pikkulapsia nappaamista ja tappavista jäätelöautonamusedistä - elämmehän aikoina kun kaikki on mennyt pahaksi ja ihmisistä ei enää nykyään tiedä.
Paitsi että tietää. Pedofiilien määrä ei tiettävästi ole muuttunut vuosien takaa mihinkään, eikä edes kaupungeissa ole menneinä vuosisatoina oltu näin huolissaan pedofiileista. Pedofiliaa kuitenkin tapahtui silloinkin, asiasta ei vaan oltu huolissaan. Miksi nyt sitten ollaan?
Olemme päässeet yhteiskuntana pisteeseen jossa pedofiliaa pelätään kaikkialla jossa on lapsia. Tarhoissa lasten vaippojen vaihtoon pitää ottaa kaksi aikuista (tai ei ainakaan miehiä) pedofiilipelkojen takia. Pedofilia ei tietenkään ole mitään puolustettavaa, eikä ole monta vakavampaa asiaa kuin lapsen hyväksikäyttö.
Siitäkin huolimatta on kysyttävä: olemmeko oikeasti näin vainoharhaisia?
Ostoskeskuksissa ja puistoissa ihmisiä jotka ottavat kuvia omista lapsistaan ahdistellaan pedofiiliepäilyjen takia. Lasten ei anneta puhua aikuisille ilman valvontaa - tai oikeastaan edes olla ilman valvontaa - sillä pelkäämme kierteleviä pedofiiliraiskaajajengejä jotka tulevat ja vievät pilttimme. Luottamus muihin aikuisiin on romahtanut.
On tietysti lapsia joille pedofiilit ovat tehneet pahaa, mutta tapausten määrä on itseasiassa hyvin pieni. Vanhemmalle riskin ottaminen - oli riski miten mikroskooppinen tahansa - voi kuitenkin tuntua liian suurelta. Käytännössä kuitenkin pedofiilien vaara ei ole erityisen suuri, riski on itseasiassa häviävän pieni.
Tämä ei tarkoita etteikö lapsia pitäisi opettaa järkeviksi: ei nousta vieraiden autoihin tai oteta karkkia tuntemattomilta ovat suhteellisen järkeviä sääntöjä. Suhteellisuus on kuitenkin muistettava. Jos lapsen opettaa pelkäämään kaikkia aikuisia, voi siinä olettaa olevan jotain vaikutusta lapsen persoonan kehitykseen; todennäköisesti negatiivista vaikutusta.
Ollaan sitä aika paranoideja. Esimerkiksi itse olen pelleillyt puumiekkojen kanssa pihalla. Suoraan ei ole pedofiiliksi kyllä syytetty, mutta sen epäilyn kykenee aistimaan silmistä.
VastaaPoistaEttä on jossain ajatus että on se pervo ja raaka setä joka väkivaltakoneen kanssa sanoo lapsille päivää.
Hupaisintahan on se, että naisasialiike ja tasa-arvorintama on nimenomaan korostanut että pehmomies pitäisi olla. Ja kun niitä ohjeita sitten noudattaa, niin on "pervo". Onneksi en ole isä. ; En tiedä minkälaisia katseita saisin kadulla. Ajattelisivat että mikähän kammottavan kieroutunut sodomiitti tuokin on. Olisivat toki oikeassa, eivät vain sillä tavalla kuin luulisivat.
Epätavallisella tavalla käyttäytyvä mies on todennäköisesti perverssi ja näin ollen lähes varmasti pedofiili. You are in so much trouble.
Poista