Työpaikat katoavat, katoaako markkinatalous?

Tietokoneet ja robotiikka korvaavat yhä useamman työntekijän, itseasiassa hyvin harvaa meistä tarvitaan kohta muuna kuin ostovoimana - jota meillä ei myöskään ole koska kenelläkään ei ole töitä. Voiko markkinatalous toimia, jos kenenkään ei enää kannata tehdä työtä?

Yhä useampi työtehtävä voidaan nykyisin tehdä koneilla. Pelkät tehdastyöpaikat eivät ole vaarassa, vaan esimerkiksi lehtimiesten, muusikoiden ja taiteilijoiden työllisyysnäkymät ovat automaation takia tulossa muuttumaan vaikeammiksi sillä teknologia on siirtymässä hitaasti kohti tilannetta jossa kyseiset ammatit voidaan pitkälti (tai jopa kokonaan) automatisoida.

Hyvin harva ammatti on todella turvassa tältä ilmiöltä ja tehokkuuden nimeen vannovat markkinat tulevat etenemään nopeasti suuremman ja suuremman automaation suuntaan. Tämän kehityksen lopputulos on hyvin mielenkiintoinen: markkinatalous lakkaa toimimasta.

Kuvitelkaa tilanne jossain lähitulevaisuudessa, jossa automaatio, tekoäly ja robotiikka on edennyt riittävän pitkälle korvaamaan valtaosan nykyisistä työtehtävistä. Lehtemme kirjoittavat automaattiset tietojärjestelmät ja painavat (jos painamiselle nyt on tarvetta) automaattiset painotehtaat ja perille toimittavat automaattiset järjestelmät. Tekoälyllä varustettu jääkaappi tietää mieltymykseni ja tilaa kaupasta ennakoiden tarvitsemani ruokatuotteet, jotka automatisoitu lähetyspalvelu toimittaa. Luonnollisesti lähetyspalvelun autot ovat ajajattomia ja ja ne lastataan myös automaattisen varastojärjestelmän avulla.

Taloni siivoaa automatisoitu järjestelmä, samaten toimistoni (jos oma työpaikkani vaikka yhä olisi olemassa). Kaupungilla järjestystä valvoo älykkäiden valvontakameroiden (joista osa on liikkuvien yksiköiden päällä) järjestelmä, joka automaattisesti kykenee estämään järjestyshäiriöt tainnuttimilla tai ääniaseella. Toki kaupungin päätöksenteko on myös tekoälyn varassa. Tekoäly tarkkailee kaupungin kokonaistilasta kertovia lukuja ja osaa muuttaa määrärahojen ja resurssien suuntaamista tavoin jotka parhaiten pitävät kaiken toimintakykyisenä.

Eivätkä ne insinöörit ja korjaajatkaan juhli. Kaikkia näitä järjestelmiä huolletaan myös automaattisesti ja ne osaavat raportoida viallisista osista, jotka automaattiset korjausjärjestelmät vaihtavat tarvittaessa. Jokainen järjestelmä tallentaa tietonsa suurille keskuspalvelimille, mistä korvaavan robotin tai tietokoneen toiminnot voidaan palauttaa aina uuteen yksikköön.

Esimerkkejä löytyisi vielä lisää ja hauskasti mikään esittämistäni vaihtoehdoista ei ole kovin kaukana tulevaisuudessa, osa pystytään toteuttamaan jo tänä päivänä. Surullinen johtopäätös pysyy kuitenkin samana: valtaosan meistä työpaikat tulevat muuttumaan tarpeettomiksi seuraavan sadan vuoden sisällä ja uusia korvaavia työtehtäviä ei näyttäisi olevan syntymässä läheskään samoissa määrin.

Ihmistyö on muuttumassa kovaa vauhtia tarpeettomaksi, mutta kun tietty piste ylitetään, alamme kohtaamaan mielenkiintoisen ongelman: jos valtaosalle ei ole työtä, miten markkinatalouteen perustuva järjestelmä voi toimia? Kulutus ei oikein onnistu jos kukaan ei tienaa rahaa millä kuluttaa. Ja vastaus on melko yksinkertainen: markkinatalous ei nimenomaan toimi kun tietty piste teknologisessa kehityksessä ylitetään.

Kyseinen tulevaisuuden visio on siitä mielenkiintoinen, että siinä ihmiset voisivat hyvin vetäytyä lepäämään laakereillaan ja keskittymään mihin haluaisivat - koneet tekisivät kaiken työn. Mutta se edellyttäisi myös merkittäviä muutoksia taloudellisiin ja poliittisiin rakenteisiin. Nykyisillä rakenteilla kuvaamani yhteiskunta olisi paikka jossa vain joillain harvoilla on rahaa ja ruokaa. Muut joutuvat turvautumaan yhteiskunnan tukimekanismeihin ja kerjäämiseen. Työtä ja tilaisuuksia työhön ei enää vaan yksinkertaisesti ole. Tietysti tämä romahduttaisi suuren osan taloudesta mukanaan, sillä yksityisen sektorin ostovoima katoaisi lähes kokonaan ja ilman sitä nykymuotoisella taloudellakaan ei olisi mahdollisuuksia toimia.


Markkinatalous on kuitenkin hyvin itsetuhoinen järjestelmä. Se ei suojele itseään, vaan mikäli yhdelle yritykselle edullinen toiminta johtaa koko alan tuhoon, ala tuhoutuu väistämättä. Osa yrityksistä ottaa uudet tehokkaat (ja itsetuhoisat) menetelmät käyttöön ja musertaa kilpailun edullisemmilla hinnoilla ja paremmilla palveluilla, muilla ei ole vaihtoehtoa kuin seurata perässä. Vanha sanontahan kuuluu: porvari myy sinulle vaikka sen köyden, millä hänet hirtetään. Tämä kuvaa markkinataloutta varsin hyvin.


Riittävän teknologisen kehityksen saattelemana on myös hyvä lähteä etsimään uusia talouden ja hallinnan malleja. Renesanssin ja valistuksen aika vei historiaan monarkiat ja ehkäpä markkinatalouteen pohjautuva yhteiskunta on jotain minkä teknologia ja automaatio vievät mukanaan. Siirtymästä ei kuitenkaan tule helppoa ja ennen kun voimme siirtyä eteenpäin, vanhan järjestelmän valtiaat tulevat taistelemaan kynsin ja hampain etuoikeuksistaan. Vanha valta yrittää aina hallita uutta, mutta pelisäännöt ovat muuttumassa.

Sillä mitäpä rikkaus merkitsee enää maailmassa jossa kaikilla voi olla kaikkea?

22 kommenttia:

  1. Eiköhän ihmisille löydy töitä jatkossakin. Kun automaatio hoitaa kaikki tärkeät asiat, niin voidaan palkata ihmisiä yhä turhempiin asioihin, joita automaatio ei vielä sillä hetkellä osaa tai vain siksi, että ihmisen tekemä on luksusta, koska se maksaa.

    Itsekin olen miettinyt tätä samaa kysymystä ja kyllä siitä ongelmia voi syntyä, kun pääomalla (esim. robottien omistuksella) alkaa olla enemmän merkitystä kuin työnteolla. Raha kun tuppaa tulemaan rahan luo. Tämä varmaan kasvattaa tuloeroja. Onneksi oikeasta maailmasta ei hirveästi löydy roopeankkoja, jotka vain istuisivat rahojensa päällä vaan kyllä ne laitetaan kiertoon jotenkin. Palkataan sitten vaikka palvelijoita tai narreja, vaikka ropottikin hoitaisi asian.

    Ehkä olisi kuitenkin hyvä saada pääomat jakautumaan hieman tasaisemmin. Ongelma vain vähän on, että toisilla tuppaa raha polttelemaan taskuja. Jäljellä olevan työn jakamista tasaisemmin työaikaa lyhentämällä voidaan myös tehdä.

    Hieman pitää tekstin sanamuotoja haukkua. Markkinathan eivät katoa mihinkään tai lakkaa toimimasta, kysehän tässä on vain markkinatalouteen perustuvan yhteiskuntamallin toimivuudesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turhempiin asioihin palkkaamisen kanssa olen eri mieltä. Ihmisiä voitaisiin palkata jos ei unohdeta kilpailun olemassaoloa. Markkinataloudessa turhiin asioihin väkeä palkkaava ei kilpaile erityisen tehokkaasti ja on väkisinkin huonossa asemassa kilpailijoihin.

      Sanamuotojen haukut otan vastaan, käytin markkinatalous- ja markkinatermejä hieman vapaamuotoisesti - mutta pikkuisen puolustelen. Markkinatalouden hajoamiseksi tai toimimattomuudeksi voidaan nimittäin mieltää tilanne jossa markkinat pääasiallisesti köyhyttävät suurinta osaa ihmisistä ja rikastavat vain murto-osaa. Kuten nykyään.

      Poista
    2. En tarkoittanut, että yritykset palkkaisivat ihmisiä turhaan, mutta varakkaat ihmiset tuskin istuvat automaatiolla tienaamiensa rahojen päällä vaan tuhlaavat ne palkkaamalla ihmisiä tai ostamalla jotain ihmisen tekemää, jos automaatiolla tuotettu on niin halpaa, ettei siihen rahoja saa menemään.

      Minä en mielellään lataisi sinänsä neutraaleihin sanoihin tuollaisia arvolatauksia. Markkinat ovat vain ihmisten vapaan vaihtokaupan synnyttämä kokonaisuus. Ei sillä ole sinällään mitään tehtävää.

      Poista
    3. Tämä on varallisuuden jakautumisen yksi jännittävä ongelma: jos 100 000 menee yhdelle henkilölle, se toki sijoittaa osan siitä, mutta jos se jaetaan tuhannelle henkilölle, he sijoittavat käytännössä kaiken siitä. Mitä enemmän varallisuus keskittyy, sitä enemmän "sen päällä istutaan". Varallisuuden liikkuminen ja hyötykäyttö on laajemmin mahdollista vain varallisuuden ollessa jakautunut moniin käsiin.

      Mutta se on tietysti eri keskustelu kokonaan.

      Poista
    4. Automaatio kuitenkin kasvattaa kakkua, jota jaetaan, joten ei välttämättä ole ongelma, että suurempaa osaa siitä myös jemmataan.

      Poista
    5. Osittain totta, osittain ei. Kakun hinta kasvaa nimittäin mukana ja se kasvaa tällä hetkellä kokoa nopeammin.

      Poista
  2. Miekkapiireissä on hauskaa, kun teollisuus tuottaa halvalla laatukapineita joista keskiajan ritari olisi itkenyt ilosta. Bulkki ei kuitenkaan sisällä statusta ja siksi ihmiset voi esimerkiksi ostaa käsintehtyjä panssareita pienen auton hintaan. Ihmistyö koetaan "pehmeänä", mutta tavallaan se on samalla sitä että "mulla on varaa tämmöseen orjaan".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti jatkossakin tulee olemaan tiettyä tarvetta tällaiselle "pehmeälle" työlle - ongelma on että ilman riittävän suurta tarvetta, vain marginaalinen osa pystyy työllistämään itsensä näin.

      Poista
    2. Automaatio lisää hyvinvointia kokonaisuudessaan, vaikka se todennäköisesti ei jakaudu tasan. Eli yhteensä rahaa on millä mällätä _paljon enemmän kuin nykyään_. Jos perustarpeet on jo automatisoitu ja niiden täyttäminen on halpaa, niin mihin sitten ne joilla rahaa on tuhlaavat elleivät johonkin työllistävään?

      Poista
    3. Raha valuu tuotannon kanssa nykyisinkin jo yhä vähempiin käsiin. Jo nykyisin nähdään länsimaissa miten pysyvä työttömien luokka on muodostunut ja tuloerot ovat kasvaneet kaikkialla. Robotiikan kanssa tuo ilmiö menee äärimmäisyyksiin. Pidän epätodennäköisenä että tämä suhteellisen selvästi näkyvillä oleva kehitys jotenkin korjaisi itsensä.

      Poista
    4. Tuotannosta saadusta rahasta suurempi osa suhteellisesti valuu vähempiin käsiin ja tuloerot kyllä kasvavat, mutta miten käy absoluuttisesti pienille tuloille? Minä luulen, että ne kasvavat, jos automaatiolla tienaavilla on enemmän rahaa tuhlattavasti. Perustarpeiden tyydyttäminen tulee yhä halvemmaksi.

      Tuo mainitsemasi "nykyisin länsimaissa nähtävä" kehitys on nimenomaan suhteellisten tuloerojen kasvamista ja _suhteellisen köyhyyden_ kasvamista. Köyhimpien asema on kuitenkin absoluuttisesti parantunut todella merkittävästi teollistumisen alusta lähtien. Sekin kehitys todennäköisesti jatkuu.

      Poista
    5. Tämä tuskin kompensoi erityisen hyvin menetettyjä työpaikkoja. Menetykset ovat varmasti suurempia kuin tämän tapaiset "palkkaan koska voin!"-tyyppiset työpaikat.

      Poista
    6. Tuottavuuden kasvu, työpaikkojen väheneminen tuotannosta ja yhteenlasketun elintason kasvu on jo tuonut lukuisia tällaisia "palkkaan koska voin" -työpaikkoja ja ne ovat korvanneet tuotannosta vähentyneet työpaikat. Mietippä kuinka paljon erilaisia ei niin välttämättömiä työpaikkoja palvelualalle ja muuallekin on tullut. Luulen, että tämä kehitys jatkuu. Miksi ei jatkuisi?

      Poista
    7. Palvelualakin on automatisoitavissa ja itseasiassa on jo käynnissä. Näille henkilöille ei ole tiedossa uusia työpaikkoja. Tai on, mutta niitä ei tule tarpeeksi.

      Poista
  3. Eniten tässä onkin se, että miten se omistusoikeus muka muuttuisi mihinkään? Kun tuotantokoneet ovat omistuksessa, niin ei sitä helposti luovu. Että "kun maksan materiaalikustannukset (eli robotit louhii) niin miksi mun pitäisi jakaa teidän kanssa?" Tekniikka onkin nähdäkseni jakanut varallisuuseroja.

    Toki joku voisi odottaa jotain kommunistista vallankumousta ja tuotantovälineiden haltuunottoa. Mutta näissä tilanteissa, ainakin nyt kun valtaosa teknologiasta on tietoteknistä, niin helposti menee tuotantovälineistä taistellessa tuotantovälineet ns. paskaksi.

    Itse tosin en käytä mitään renessanssin jälkeen keksittyä. Tämänkin tekstin tein sulkakynällä. Työllistymisen vuoksi. Tietäisit miten monta työpaikaka syntyy siitä kun sulkakynänrakentaja, musteiden värkkääjä ja lähetti tuovat maksusta ja työtä tehden viestit tänne nettiin.

    VastaaPoista
  4. Uskonkin että työtä syntyy siten että omistusoikeus säilyy. Rakentuu omaisuutta joka on vallankäytön väline (nyt, aina ja ikuisesti).. Raha on kuitenkin tyhjää jos sillä ei hanki jotain.

    Näin ollen työllistyy todennäköisesti aivan humpuukihommiin. Syntyy luullakseni iso liuta uusia absurdeja palveluammatteja. (Miltä kuullostaa henkilökohtainen Varpaannuolija ; Omistusoikeuttaan hallitseva kun voi hommata statusta tällä, että tästä maksan IHMISELLE.)

    Toinen vaihtoehto on että ekologia romahtaa. (Luonnonvarat ei kestä) ja sitten ollaan kyllä lähempänä renessanssiaikaa kuin modernia tieteisutopiaa.

    Mutta on toisaalta piristävää että on Valtaojaa ja sinua. Jotenkin tälläinen perusjurottaja kaipaa sitä että joku on optimisti ja naivi. Eikä pelkästään sen takia että voi olla ylemmyydentunteessa siitä että on kyynisenä muka jotenkin viisaampi. Ihan senkin takia että ilman optimisteja minunlaiseni tuppaavat päätyä hirteen. (Tarkennus. Ilman optimisteja olisin henkilökohtaisesti luultavasti mennyt hirteen jo vuonna 2001.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ekologian romahtaminen ei itseasiassa ole niin kovin kaukana. Teollisuutemme kuluttaa paljon enemmän resursseja joka vuosi kun mihin meillä olisi varaa. Looginen loppu nykykehitykselle voi hyvin olla meille elinkelvoton planeetta. Siinä ei paljon rahalla juhlita.

      Poista
    2. Tuottavuuden kasvu ja automaatio eivät enää mielestäni pahenna luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä, koska nykyään jo olisi mahdollista tuhlata luonnonvaroja vielä kestämättömämmin. Luonnonvarojen käyttö on nykyään pitkälti kestävään(...mpään) kehitykseen pakottavien lakien eikä tekniikan tai resurssien rajoittamaa.

      Ennemminkin näkisin, että tuottavuuden kasvu mahdollistaa luonnonvarojen tehokkaamman ( = vähemmällä kuormittamisella enemmän hyvinvointia) hyödyntämisen, mitä onkin jo paljon tehty sitä mukaan, kun luonnon kuomittamista on koko ajan rajoitettu lisää.

      Poista
    3. Nykyteknologian saatavuus on parantanut suurten massojen elämää huomattavasti. Ei ole mikään selviö että uusi (kalliimpi?) teknologia tulee pysymään rahvaa saatavilla. Jos jenkkien linja on minkäänlainen indikaattori, niin köyhät kuolevat kun ei ole varaa maksaa sairaalalle ja niin edespäin.

      Poista
  5. Ei teknologia itsessään. Sehän tehostaa hyötysuhdetta. Itse uskon että jos kasvava ihmismäärä voi mitenkään ratkaista ekologista ongelmaa, se on pakko hoitaa jonkinlaisella teknologian ja asketismin yhdistelmällä.

    Teknologinen kehitys on kuitenkin nyt trendissä jossa ei haeta pelkkää hyötysuhdetta eli tehtäisiin sama vähemmällä. Vaan halutaan myös tehostaa luonnonvarojen käytön kokonaismäärää. Teknologialla on myös tämä puoli.

    Tällä menolla voidaan nauttia siitä että saatiin maksimiteholla kaikki irti maksiminopeasti muutamalle prosentille ihmiskunnasta. Jippikaijai. Kyl mäki, kyl mäki kyl mäkin oisin mun kaa.

    VastaaPoista
  6. Tykkäsin kirjoituksesta.

    Meidän on pakko vaihtaa yhteiskuntamallia nykyisen talouden kestämättömyyden takia.

    Itse kannatan resurssipohjaista taloutta (ei, kyseessä ei ole vaihdantatalous eikä kommunismi). Kaikki elintasoparannus mikä ihmisille on siunaantunut ei ole minkään muuta kuin tieteen ja teknologian kehittymisen seurausta. Näin ollen tieteellisen menetelmän soveltaminen elämän jokaiselle osa-alueelle olisi mielestäni paikallaan.
    -Simeon-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Tavoiteltava malli olisi talousjärjestelmä jossa tavoitellaan maksimaalista etua maksimaaliselle määrälle ihmisiä, yksilön lyhytnäköisten etujen sijaan (ja usein muiden kustannuksella). Millaista mallia tarkoitat resurssipohjaisella taloudella?

      Poista

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.