Ikuisuuskysymys: miksi niin harva tyttö valikoi uran kovien tieteiden parissa? Perinteinen vastaus on ollut arvoihin liittyvä, mutta nyt tähän on löytynyt vaihtoehtoinen selitys: tytöillä on muia vaihtoehtoja.
Tiedealat eli ns. STEM-alat (science, technology, engineering, mathematics) ovat pitkään olleet poikien leikkikenttiä. Naisten osuus opiskelijoissa on kasvanut toki, mutta edelleenkin huomattava osa aloille työllistyvistä on miehiä. Vuosisata sitten naisen ura tieteissä katkesi tyypillisesti siihen ettei yliopisto ottanut häntä sisään ylipäätään. Nyt tilanne on muuttunut ja naisten koulumenestys onkin keskimäärin miehiä parempaa. Tämän ansiosta nuoret tytöt pääsevät helposti sisään.
Valtavirtaselitys tälle ilmiölle on ollut sortovoittoinen: tytöt eivät lähde opiskelemaan kovia tieteitä koska heitä ei otettaisi vakavasti, miehet suhtautuisivat heihin vihamielisesti ja vähättelevästi ja tietysti patriarkaalinen yhteiskunta tuomitsisi heidät koska teknisiä tyttöjä pidetä sopivana tai jotain sen tapaista. Takana on käsitys syrjivistä asenteista ja naisille vihamielisestä tiedekentästä. Tämä malli on siitä mielenkiintoinen ettei sen takana ole oikeastaan paljoakaan kokeellista näyttöä, enimmäkseen anekdootteja ja yksittäisiä kertomuksia syrjinnästä. Reiluuden nimissä on mainittava että näitä kertomuksia on paljon. Kyselytutkimuksia on tehty mutta niissä kysymysasettelut ovat usein taanneet tietynlaisen tuloksen.
Objektiivisesti voisi sanoa, että tiedämme varmasti vain vain että tytöt eivät hakeudu kovin mielellään kovien tieteiden pariin vaikka heillä on koulumenestyksen perusteella vähintään yhtä paljon kyvykkyyttä kuin miehilläkin. Tästä on toistaiseksi vedetty se johtopäätös, että jonkin täytyy tehdä kovista tieteistä vastenmielisiä naisille
Mutta vaihtoehtoinen selitys on löytynyt ja tällä selityksellä on yksi merkittävä etu takanaan: se on voitu vahvistaa kokeellisesti. Naiset eivät nimittäin lähde opiskelemaan tieteitä, koska heillä on enemmän vaihtoehtoja.
Psykologi Ming-Te Wang Pittsburghin yliopistosta teki selvityksen vaikuttaako oppilaiden kielellinen lahjakkuus uravalintoihin. Ja se vaikutti. e opiskelijat jotka mitattiin taitaviksi matemaattisesti tapasivat suosia tieteellisiä aloja, mutta oppilaat jotka olivat lahjakkaita matemaattisesti ja kielellisesti suosivat kovia tieteitä huomattavasti vähemmän.
Tiedealat eli ns. STEM-alat (science, technology, engineering, mathematics) ovat pitkään olleet poikien leikkikenttiä. Naisten osuus opiskelijoissa on kasvanut toki, mutta edelleenkin huomattava osa aloille työllistyvistä on miehiä. Vuosisata sitten naisen ura tieteissä katkesi tyypillisesti siihen ettei yliopisto ottanut häntä sisään ylipäätään. Nyt tilanne on muuttunut ja naisten koulumenestys onkin keskimäärin miehiä parempaa. Tämän ansiosta nuoret tytöt pääsevät helposti sisään.
Valtavirtaselitys tälle ilmiölle on ollut sortovoittoinen: tytöt eivät lähde opiskelemaan kovia tieteitä koska heitä ei otettaisi vakavasti, miehet suhtautuisivat heihin vihamielisesti ja vähättelevästi ja tietysti patriarkaalinen yhteiskunta tuomitsisi heidät koska teknisiä tyttöjä pidetä sopivana tai jotain sen tapaista. Takana on käsitys syrjivistä asenteista ja naisille vihamielisestä tiedekentästä. Tämä malli on siitä mielenkiintoinen ettei sen takana ole oikeastaan paljoakaan kokeellista näyttöä, enimmäkseen anekdootteja ja yksittäisiä kertomuksia syrjinnästä. Reiluuden nimissä on mainittava että näitä kertomuksia on paljon. Kyselytutkimuksia on tehty mutta niissä kysymysasettelut ovat usein taanneet tietynlaisen tuloksen.
Objektiivisesti voisi sanoa, että tiedämme varmasti vain vain että tytöt eivät hakeudu kovin mielellään kovien tieteiden pariin vaikka heillä on koulumenestyksen perusteella vähintään yhtä paljon kyvykkyyttä kuin miehilläkin. Tästä on toistaiseksi vedetty se johtopäätös, että jonkin täytyy tehdä kovista tieteistä vastenmielisiä naisille
Mutta vaihtoehtoinen selitys on löytynyt ja tällä selityksellä on yksi merkittävä etu takanaan: se on voitu vahvistaa kokeellisesti. Naiset eivät nimittäin lähde opiskelemaan tieteitä, koska heillä on enemmän vaihtoehtoja.
Psykologi Ming-Te Wang Pittsburghin yliopistosta teki selvityksen vaikuttaako oppilaiden kielellinen lahjakkuus uravalintoihin. Ja se vaikutti. e opiskelijat jotka mitattiin taitaviksi matemaattisesti tapasivat suosia tieteellisiä aloja, mutta oppilaat jotka olivat lahjakkaita matemaattisesti ja kielellisesti suosivat kovia tieteitä huomattavasti vähemmän.
Ryhmä joka oli yhtälailla lahjakas matemaattisesti ja kielellisesti oli voimakkaasti naisvoittoinen.
Pojat suosivat tieteitä voimakkaammin koska heillä ei ollut vaihtoehtoja, heidän lahjakkuutensa oli useammin matemaattisvoittoista ja kielellinen lahjakkuus oli heikompaa. Tytöt suosivat kovian tieteitä vähemmän, koska valtaosa naisista pystyi valitsemaan muunkin tien.
Tämä viittaisi voimakkaasti siihen, ettei pelko tai asenteet ole syynä naisten pienempään läsnäoloon kovien tieteiden aloilla. Tytöt eivät ole yhtä pakotettuja suuntaamaan näille aloille kuin pojat, heillä on kirjaimellisesti enemmän vaihtoehtoja joista valita kiitos laaja-alaisempien lahjakkuuksien.
Tulokset antavat vahvasti osviittaa siihen että tieteiden tasa-arvoistamisessa ollaan toimittu täysin väärin. Näyttäisi siltä ettei naisten pääsyä tieteisiin tarvitse helpottaa, eikä tieteistä tarvitse tehdä heille houkuttelevampia. Pikemminkin näyttäisi siltä että poikien pääsyä muille aloille pitäisi helpottaa ja muista aloista tehdä pojille houkuttelevampia.
Tuosta lahjakkuuden eroista sukupuolten välillä tiedettäisiin sanoa paljon enemmänkin, mikäli asia ei olisi niin pahasti tunteita herättävä.
VastaaPoistaJoskus kun keksittiin tutkia onko sukupuolten välillä eroa älykkyydessä, homma päättyi niin suureen kasaan tappouhkauksia ja lievempääkin paheksuntaa, että myöhemmät tutkijat päättivät, että naisten ja miesten täytyy olla yhtä älykkäitä keskimäärin ja painottivat älykkyystestit antamaan sellaisen tuloksen.
Nykyäänkin kai kuitenkin uskalletaan sanoa, että miehet ovat keskimäärin parempia matemaattisloogisessa päättelyssä, joka on juuri se lahjakkuuden ala, jota noilla STEM-aloilla tarvitaan.
Mielenkiintoinen aihe on sekin, että lahjakkuuksien erot eivät välttämättä mene yhteen koulumenestyksen erojen kanssa. Tätä aihettahan on Suomessakin jonkun verran käsitelty. Esimerkiksi pojat pärjäävät englannin kielessä paremmin kuin tytöt ilmeisesti tietokonepelien ansiosta, vaikka tytöt kai ovat keskimäärin kielellisesti lahjakkaampia. Pojat taas ilmeisesti eivät jaksa keskittyä tarpeeksi, että heidän lahjakkuutensa matemaattisissa aineissa tulisi täysin esille.
Vähän aikaa sitten luin kirjoituksen tutkimuksesta, jossa oli huomattu viitteitä tyttöjen suosimisesta arvostelussa, vaikka sitä ei kyllä suoraan uskallettu sanoa. (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/464007/Peruskoululaisten+matematiikan+taidoissa+puutteita Tuon jutun loppupuolella)
Muistan lukeneeni tuon tutkimuksen myös, tosin en kotimaankielisestä aviisista, vaan törmäsin ihan tutkimuspaperin lyhennelmään. Hyvin mielenkiintoinen osoitus siitä miten "kiltit tytöt"-stereotyyppi vaikuttaa opettajien mielikuvaan lahjakkuudesta.
PoistaJa tietysti tässä on yksi kohta missä yhteiskuntamme sukupuoliset mallit ovat negatiivisia miehille.
Älykkyyseroista kirjoitin muuten aiemmin.
http://tamapaiva.blogspot.fi/2011/10/miesten-ja-naisten-alykkyydesta.html
Tuossa aiemmassa kirjoituksessa olisi ollut hyvä mainita, että tämä "Miesten ja naisten älykkyysosamäärät ovat keskimäärin erittäin lähellä toisiaan. Jossain tutkimuksissa naisilla on pari pykälää korkeampi keskiarvo, joissain miehillä. Erot ovat enimmäkseen hyvin pieniä, varsinkin jos sosioekonominen asema eliminoidaan vaikuttavana tekijänä." on aika pitkälti määrittelykysymys.
PoistaNykyiset testit ovat kalibroitu antamaan tuo tulos. Eri lahjakkuuden osa-alueita painotetaan juuri sopivasti. Jos halutaan oikeasti verrata (mitä ilmeisesti ei ole korrektia tehdä) sukupuolten välisiä eroja, niin pitäsi ensin määritellä mitä ominaisuutta mitataan. Mitä älykkyys on. Onko järkevä osa minkään ominaisuuden määritelmää se, että se ominaisuus täytyy olla keskimärin yhtä vahva naisilla ja miehillä.
Haluaisin vähän koetella tämän blogikirjoituksen ja kommenttejen johtopäätöksiä, mutta älkää ottako tätä vähättelynä omaa näkökantaanne kohtaan. :)
VastaaPoista"Tämä viittaisi voimakkaasti siihen, ettei pelko tai asenteet ole syynä naisten pienempään läsnäoloon kovien tieteiden aloilla. Tytöt eivät ole yhtä pakotettuja suuntaamaan näille aloille kuin pojat, heillä on kirjaimellisesti enemmän vaihtoehtoja joista valita kiitos laaja-alaisempien lahjakkuuksien. "
Mutta viittaako se siihen, ja viittaako voimakkaasti? Tutkimushan sanoo, että naisten kyvyt sinänsä eivät ole esteenä uralle STEM-aineissa. Se toteaa kyllä, että vain noin kolmasosa miehistä on monilahjakkaita, kun taas noin kaksi kolmasosaa naisista on monilahjakkaita. (Jos ymmärsin luvut oikein.) Jo tähän kohtaan voivat kultturiset asenteet vaikuttaa paljon. Pelko ja asenteet voivat ajaa poikia pois kielellisen osaamisen hiomisesta jo alaluokilla, ja sama voi päteä tyttöihin ja tieteisiin. Sama voi jatkua läpi koko koulu-uran, yliopiston kautta työelämään. Minusta nämä tutkimustulokset eivät rajaa pois tätä mahdollisuutta.
"Tulokset antavat vahvasti osviittaa siihen että tieteiden tasa-arvoistamisessa ollaan toimittu täysin väärin. Näyttäisi siltä ettei naisten pääsyä tieteisiin tarvitse helpottaa, eikä tieteistä tarvitse tehdä heille houkuttelevampia."
En näe miten tutkimustulokset viittaisivat tähän. Jos kaksi kolmasosaa naisista on suht lahjakkaita STEM-aineissa, eikö heitä pitäisi päätyä enemmän sinne uraakin tekemään? Päätyykö heitä STEM-aloille tilastollisten odotusten mukaan? Jos ei, miksi ei? Mitkä seikat saavat heidät valitsemaan vaihtoehtoisen alan (johon he voivat myös hakeutua monilahjakkuutensa vuoksi)? Jos näissä syissä on jotakin mikä ei kuulu STEM-alojen välttämättömiin piirteisiin, miksi niitä ei voisi pyrkiä poistamaan?
"Pikemminkin näyttäisi siltä että poikien pääsyä muille aloille pitäisi helpottaa ja muista aloista tehdä pojille houkuttelevampia."
Mutta miksi yksi muttei toista? :) Tarkoitan, miksi toimenpiteitä miehille, mutta ei naisille? Minusta ihan hyvä jos pyritään siihen että miehet tuntisivat itsensä enemmän tervetulleiksi aloilla joissa heitä on vähemmän, ja sama toiseen suuntaan.
jaska: "Tuosta lahjakkuuden eroista sukupuolten välillä tiedettäisiin sanoa paljon enemmänkin, mikäli asia ei olisi niin pahasti tunteita herättävä."
Haluaisin vain huomauttaa, että ainakin tämä tutkimus juuri totesi sen, ettei naisten kyvyillä ole tekemistä sillä, että heitä on vähemmän STEM-aloilla.
"Jos kaksi kolmasosaa naisista on suht lahjakkaita STEM-aineissa, eikö heitä pitäisi päätyä enemmän sinne uraakin tekemään? Päätyykö heitä STEM-aloille tilastollisten odotusten mukaan? Jos ei, miksi ei? Mitkä seikat saavat heidät valitsemaan vaihtoehtoisen alan (johon he voivat myös hakeutua monilahjakkuutensa vuoksi)? Jos näissä syissä on jotakin mikä ei kuulu STEM-alojen välttämättömiin piirteisiin, miksi niitä ei voisi pyrkiä poistamaan?"
PoistaKysytkö oikeasti "Miksi nainen joka voisi valita kovat tieteet, ei valitse niitä yhtä usein kuin mies joka ei voi valita mitään muuta?"
Vastaus: koska hän voi valita muutakin. Siitä koko valinnanvapaudessa on kyse.
Skenaario: meillä on sadan ihmisen ryhmä joka on miesvoittoinen ja tämä ryhmä on taitava vain aiheessa A. Meillä on toinen ryhmä joka on naisvoittoinen ja on taitava aiheissa A ja B.
Kun näissä ryhmissä näemme miten aiheen A pariin päätyy enemmän miehiä kun aiheen B, syytämme siitä syrjintää ja stereotyyppejä, emmekä sitä miten toisella ryhmällä on enemmän mahdollisuuksia ja he eivät siksi hakeudu niin suurissa määrin aiheen A pariin. Toisella ryhmällä ei ole vaihtoehtoja, heidän on käytännössä pakko hakeutua A:n pariin. Koska miesvoittoinen ryhmä joutuu hakeutumaan A:lle, näemme enemmän miehiä A:n puolella.
En oikein näe miten tämän voisi tulkita millään muulla tavalla.
Kun yhdelle alalle on merkittävästi enemmän hakijoita yhdestä sukupuoluesta, aiheuttaa tämä sukupuolivääristymän kyseiselle alalle. Korjauskeinoina sisäänpääsyn helpottaminen toimii mutta vain jos vääristymä johtuu sisäänpääsyn vaikeudesta ja tässä se ei johdu siitä. Naiset konkreettisesti valitsevat hakea muualle kovien tieteiden sijaan.
Naisia ei systemaattisesti syrjitä tai ajeta pois kyseisiltä aloilta, päinvastoin! Naisia päätyy kovien tieteiden pariin kyllä, heidän lukumääränsä on vain pienempi. Ja heillä on melkoisia etuja. Naismatemaatikko saa automaattisesti erityisaseman, hänelle on erityisiä rahastoja ja stipendejä vain koska hän on nainen ja valitsi matematiikan. Näiden konkreettisten toimien rinnalla etäinen "naisia syrjitään" retoriikka tuntuu jotenkin epäuskottavalta.
On täysin mahdollista - kuten vihjaatkin - että poikien omissa taustoissa on jotain mikä ajaa heidän oppimistaan kapea-alaisemmaksi. En sanonut ettei takana voisi olla haitallisia sukupuolisia stereotyyppejä vaikuttamassa vääristymään, kyseessä ei välttämättä ole mikään fyysinen välttämättömyys. Tällöinkin katsomme tilannetta jossa tyttöjä ei tieteistä syrjitä, vaan poikia kasvatetaan tavalla joka estää heiltä laajemman oppimisen. Ja siinäkään skenaariossa ei ole kyse syrjinnästä.
Viimeinen lause jäi vähän kesken.
Poista"Siinäkään ei ole kyse tyttöjen syrjinnästä tieteissä."
"Kysytkö oikeasti "Miksi nainen joka voisi valita kovat tieteet, ei valitse niitä yhtä usein kuin mies joka ei voi valita mitään muuta?"
PoistaVastaus: koska hän voi valita muutakin. Siitä koko valinnanvapaudessa on kyse."
Ei, en sinänsä kysy, vaan pointtini on että sitä ei kysy tämä tutkimuskaan. Ainakaan siis naisten ryhmässä sisäisesti.
Kysymykseen "Onko olemassa kulttuurisia ja asenteellisia faktoreita, joiden takia naiset valitsevat kielelliset aineet/urat mieluummin kuin tieteelliset aineet/urat?" tämä tutkimus EI anna meille vastausta ei. Se ei kysy naisilta MIKSI he eivät valitse tieteitä vapaassa valintatilanteessa.
Täten tämän tutkimuksen tuloksista ei vielä voi vetää johtopäätöksenä sitä, että:
"Tämä viittaisi voimakkaasti siihen, ettei pelko tai asenteet ole syynä naisten pienempään läsnäoloon kovien tieteiden aloilla. [...]
Tulokset antavat vahvasti osviittaa siihen että tieteiden tasa-arvoistamisessa ollaan toimittu täysin väärin. Näyttäisi siltä ettei naisten pääsyä tieteisiin tarvitse helpottaa [...]"
Toimet, jotka helpottavat naisten pääsyä tieteisiin saattavat edelleen olla varsin relevantteja, koska negatiivisia asenteita saattaa yhä olla.
Tutkimuksen johtopäätöksistä: En tiedä miten muuten tuon voisi tulkita. Jos naisilla on enemmän vaihtoehtoja, heidän voi olettaa käyttävän niitä vaihtoehtoja laajemmin kuin miehet joilla on vähemmän vaihtoehtoja ja jotka näin keskittyvät enemmän tietyille aloille.
PoistaTämä ei tarkoita tosin että tuo olisi ainoa syy. On mahdollista että kulttuurisia asenteita on tämän päällä vaikuttamassa, mutta se kertoo etteivät ne kulttuurisetkaan vaikuttajat ole ainoita faktoreita tässä yhtälössä. Kulttuuristen faktorien laskeminen on jokseenkin mahdotonta, ne kun eivät ole mitään konkreettista mitattavaa. Vaihtoehtojen ja kyvykkyyksien vertailu sen sijaan on ja niihin keskittyminen voi siksikin olla oleellisempaa.
Tukitoimista: En täysin vastusta tukitoimia, epäilen tosin että niitä on tehty ehkä väärin. Esimerkiksi asennekampanjat voivat toimia, samaten tiedottaminen. Sisäänpääsyn helpottaminen esimerkiksi laskemalla sisäänpääsyn vaatimuksia tai kiintiöillä ei auta, vaan lähinnä luo tilanteen jossa opiskelijoista osa ei olekaan muiden opiskelijoiden tasolla kyseisessä oppiaineessa.
"jaska: "Tuosta lahjakkuuden eroista sukupuolten välillä tiedettäisiin sanoa paljon enemmänkin, mikäli asia ei olisi niin pahasti tunteita herättävä."
PoistaHaluaisin vain huomauttaa, että ainakin tämä tutkimus juuri totesi sen, ettei naisten kyvyillä ole tekemistä sillä, että heitä on vähemmän STEM-aloilla."
Tämä on vain yksi tutkimus ja se oli mahdollista tehdä ja tulokset mahdollista julkistaa, koska sen tulokset olivat poliittisesti korrekteja. Eri tutkimukset tuovat esiin eri puolia asiasta ja samastakin puolesta saadaan hieman erilaisia tuloksia riippuen tutkimuksesta. Tällaisissa tunteita herättävissä kysymyksissä tästä koko tutkimusten kirjosta saadaan esiin vain poliittisesti korrekti osa, mikä vääristää kuvaa koko asiasta. Sitä tarkoitin sillä, että "tiedettäisiin enemmän".
Lopuksi lisäisin vielä linkin artikkeliin, jossa tutkimustulokset tulkittiin niin kuin minäkin ne ymmärsin, koska itse en osaa sitä yhtä hyvin ilmaista.
VastaaPoistahttp://healthland.time.com/2013/03/25/how-cultural-stereotypes-lure-women-away-from-careers-in-science/
Ote artikkelista (vähän pitkä, sori):
"But what interested the researchers most was the fact that more women than men tended to show aptitude in both math and language skills, and yet the rate of women choosing STEM careers remains low. Are women discouraged from these fields, or are they simply not interested in them for other reasons? To find out, the scientists also questioned participants about their math and English “self concepts,” or how good they thought they were at those subjects and how much they enjoyed them. People tend to play to their strengths: for those who think they are best at English, it may not matter that they may also be math geniuses compared with their peers. They’ll pick what comes easiest and gets the most support.
That may be why fewer women, despite the fact that they have the aptitude for it, enter STEM fields. It’s cultural stereotypes that may be indirectly pushing women away from scientific fields. If you are highly skilled in two areas but one is more in line with social stereotypes and has richer social support that affirms that skill, it’s not surprising that would be the talent you choose to develop.
And social forces in this area are powerful. In fact, data from nearly 300,000 students in 40 countries who took an international test showed that in countries where women are treated more equally, no gender gap exists in math and science scores, and in a few countries, women even do better. In more equal countries, not only are women seen as equally capable of math performance, but both genders have government-required paid family leave available to them, as well as free or cheap access to high-quality day care, making the pursuit of demanding careers in science and technology easier and female role models who do it more visible."