Vihreä vouhotus takaisin marginaaliin

Vuonna 2010 Perussuomalaisten Vesa-Matti Saarakkala sanoi näin:
"Perussuomalaisten täysimääräinen menestys on edellytys sille, että vihreät voidaan sysätä pois hallituksesta ja vihreä vouhotus homo- ja lesboliittoineen sekä viherveroineen saadaan takaisin marginaaliin. Sinne, minne ne kuuluvatkin." 
Olen oudolla ja hyvin käänteisellä tavalla samaa mieltä Saarakkalan oleellisimmassa pointissa. "Vouhotus homo- ja lesboliitoista" pitäisi saada takaisin marginaaliin ja pois päivittäisestä poliittisesta kädenväännöstä. En kuitenkaan voisi olla enempää erimielinen Saarakkalan kanssa, sillä perusteluni tälle kannalle ovat hänen perusteluidensa vastakohta.

Minusta sukupuolineutraali avioliitto on niin itsestäänselvä että kädenvääntö on tarpeetonta.

Samaa sukupuolta olevien pitäisi saada tasavertainen avio-oikeus. Tämä arvokonservatiiveille jotenkin niin hankala kysymys on minusta täysin päivänselvä ja se että joudumme yhä käsittelemään sitä hämmentää minua loputtomasti. Kenenkään muun avioliittoon ei vaikuta kokonaan kolmansien osapuolien avioliitto. Sinun uskontosi säännöt sitovat tasan sinun uskontoasi, eivät minua. Mikä ihme toisen ihmisen avioliitossa on muiden asia?

Tasavertainen avioliitto ei ole ainoa kysymys joka on itsestäänselvä, mutta joka ei ratkea. Halu rajoittaa naisten oikeutta lisääntymisensä hallintaan niin aborttien rajoituksilla tai ehkäisyn hankaloittamisella. Susien sukupuuttoon ajaminen metsästyksellä vaikka susista ei ole oikeaa vaaraa. Huumepolitiikka joka puskee ihmisiä vahvoihin aineisiin. Täysin itsestäänselviä aiheita on pyödällä pilvin pimein ja ne voitaisiin siirtää marginaaliin kerralla.

Ratkaisemalla ne.

Nämä aihepiirit ovat kuitenkin oleellisia. Arvokonservatiivinen lässytys ihmisoikeuksien tarpeettomuudesta on hyvin näppärä monille piireille, sillä yhteiskunnallinen keskustelu keskittyy näihin itsestäänselviin ongelmiin ja todelliset ongelmat hautautuvat marginaaliin.

Tällä hetkellä keskiluokkamme on aloittanut kuolemankierteen ja tulee näkemään radikaalin pienentymisen köyhtymisen kautta. Eriarvoisuus kasvaa korkeimpien tuloluokkien kasvaessa marginaalisen pienellä ryhmällä ja laskiessa muilla. Pumppaamme ilmaan hirvittävät määrä kasvihuonekaasuja joiden lämmittävä vaikutus on tiedetty jo vuosisadan verran. Lämpeneminen on täysin kiistämätöntä ja sen syykin tiedetään. Eläinlajeja kuolee sukupuuttoon nopeammin kuin dinosaurukset tappaneen ympäristökatastrofin aikaan kuoli. Yhteiskuntamme tasavertaisuutta varjelevat mekanismit on tuhottu ja hyvinvointiyhteiskunta murenee koko ajan. Valtion tuottavuusohjelman nimissä, valtion kapasiteetti tarjota palveluita on tuhottu ja yksityistetty konsulttien armeijalle, joka yhteiskunnan rahoilla tekee saman mitä yhteiskunta teki vielä vähän aikaa sitten itse - nyt vaan kalliimmalla ja huonommin. Hyväksikäytämme köyhiä maita varastamalla niiden luonnonrikkaudet ja tyydytämme himomme elektroniikkaan ja lenkkareihin pakottamalla samojen köyhien maiden ihmiset orjatyötä huonompiin töihin, hengenvaarallisissa ja alentavissa oloissa.

Oikeasti vaaralliset kysymykset hautautuvat pahasti kun joudumme käsittelemään itsestäänselviä asioita jatkuvasti. Välitön tasavertaisuuden puute on asia joka pitäisi korjata, mutta sen tekemiseen pitäisi mennä viisi minuuttia. Asiat kuitenkin pidetään auki ja eteneminen torpataan, sillä eihän pöydälle haluta nostaa näitä oikeasti vaarallisia ja vaikeita asioita? Eriarvoistumiseen, ilmastonmuutokseen tai hyvinvointiyhteiskunnan romahduttamiseen ei ole helppoja ratkaisuita ja populismiin taipuvaiset poliitikot puhuvat vähemmän mielellään niistä.

Itsestäänselvissä asioissa on helpompi näyttää väriä. Niistä saa helppoja sloganeita niin puolesta kuin vastaankin. Samaan aikaan yhteiskuntamme eriarvoistuu ja hyvinvointivaltio ympärillämme murenee. Planeettamme lämpenee ja eliölajeja kuolee nopeammin kuin koskaan ja lisäksi sulatamme hyvää vauhtia napajäitä ja kohotamme merenpintojen tasoa, tuhoten jopa omia elinolosuhteitamme.

Ja me keskitymme tappelemaan siitä saako mies tehdä perinnönjakosopimuksen toisen miehen kanssa. Onhan sekin tietty tärkeä juttu.

PS: Ennen kun joku huomauttaa miten perseestä olen kun tahtoisin homoasian takaisin marginaaliin, huomautan seuraavaa: en tarkoita että LGBT-yhteisön pitäisi palata kaappeihinsa ja olla hiljaa. Tarkoitan että pidän LGBT-ihmisten ihmisoikeuksia niin itsestäänselvänä asiana, etten ymmärrä miten ne ovat yhä tapetilla. Asia pitäisi vain korjata. LGBT-ihmisillä pitäisi olla samat oikeudet kuin muillakin ja sillä zipuli.

8 kommenttia:

  1. Aivan loistava kirjoitus!!

    Minultakin on kysytty miksi niin pienet asiat kuten homojen avioliitto-oikeus, pakkoruotsi ja järkevämmät huume- ja tekijänoikeuslainsäädännöt ovat minulle niin tärkeitä asioita, että jaksan niistä vouhottaa. Tekstissäsi on siihen hyvä vastaus, jota en ole itse osannut niin hyvin ilmaista.

    Mainitset olevasi piraattipuolueen jäsen. Jos saa tiedustella, niin oletko ihan vain jäsen vai aiotko olla joskus ehdollakin jossain vaaleissa? Tekstejäsi luettuani minun ääneni olisi aika lähellä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Kysehän on itsestäänselvistä asioista joista ei kenelläkään pitäisi olla mitään epäselvyyttä. Mutta joillain on, kiitos arvomaailman vääristymisen tavalla tai toisella. Ihmisoikeuksien pitäisi olla niin itsestäänselviä ettei niistä tarvitsisi vouhottaa.

      Piraateista. Olen jäsen, mutta olen menettänyt aikalailla piraatti-intoni. Puolue ei ole saanut aikaan mitään poliittisen ohjelman kaltaista ja Suomen piraattiliike on mielestäni vähän jäänyt suohon tarpomaan. Harkitsen vasemmistoliittoa mutta en ole tehnyt asialle mitään vielä.

      Ja ehkä joskus ehdokkaaksi johonkin vaaleihinkin. Vielä ei suunnitelmissa, mutta ehkä joskus. :)

      Poista
    2. Poliitikot ovat muuten olleet suhteellisen hiljaa näistä asioista. Johtuuko se sitten siitä, että heidän aikansa menee niiden oikeasti isompien asioiden kanssa? Huume- ja tekijänoikeuslaisäädännön kanssa tämä on sinänsä ymmärrettävää, koska näistä asioista täytyy tietää jotain ennen kun niistä kannattaa avata suunsa. Muutenkin esim. kannabiksen laillistamisen ajaminen olisi useimmille kansanedustajille aika poliittinen itsemurha.

      Tasa-arvoisen avioliittolain kanssa ei kuitenkaan tietämättömyyden tai minkään muun asian taakse voi piiloutua. Hyvin pitkälti on kyse vain siitä kannattaako ihmisoikeuksia vai ei. Toivoisin siis, että kansanedustajat näyttäisivät enemmän esimerkkiä asian suhteen, mutta tätä ei ole muutamia tapauksia lukuunottamatta näkynyt. Homoavioliittojen puolustaminen julkisuudessa on jäänyt lähinnä taiteilijoiden harteille.

      Piraatteja en ole ollenkaan seurannut, mutta olen positiivisella mielenkiinnolla odottanut mitä he saavat aikaan. Harmi vaan, ettei vielä oikein mitään. Se ei tosin ole ihme, jos heillä ei edes kunnon poliittista ohjelmaa vielä ole.

      Poista
    3. Poliitikot puhuvat juttuja jotka voidaan helposti viedä heidän äänestäjäkunnalleen. LGBT-porukan oikeudet ovat lopulta Kyllä/Ei-kysymys joten siihen on helppo vastata ja molemmat kannat on lopulta helppo perustella (vaikka toinen kanta onkin järjen vastainen).

      Poista
  2. "sukupuolineutraali avioliitto on niin itsestäänselvä että kädenvääntö on tarpeetonta"

    Olen samaa mieltä. Nyt vain tuttavapiirissäni on näitä konservatiiveja ja olen hämmentyneenä kuunnellut heidän pelkojaan.

    He tuntuvat todella pelkäävän sitä, että tasaveroinen avioliitto houkuttaa homouteen ehkä laajaakin "rajatapausten" joukkoa tai että homoksi voidaan vietellä. Käsittääkseni tämä ei pidä paikkaansa.

    He tuntuvat pelkäävän, että lapset kärsivät homovanhemmista ja että noissa perheissä olisi enemmän insestiä ja kieroutumia kuin muuten. Kun esimerkiksi adoptio on meillä niinkin tiukasti säädelty kuin on, en oikein usko, että seulasta menisi sen paremmin homo- kuin heteroliitoista läpi jotenkin perverssit tapaukset.

    Minusta tilannetta helpottaisi, kun muutama lääketieteen asiantuntija kertoisi siitä, mitä homoseksuaalisuus on ja miten samat ongelmat koskettavat niin homo- kuin heteropareja. Silloin olisi helpompi siirtää asiat pois kohkaamistasolta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. He pelkäävät. Uskonnolliset konservatiivit varsinkin, sillä he tietävät mitä on tapahtumassa. Kun katsomme nuorten asenteita ja uskonnollisuutta, he ovat liberaalimpia kuin vanhempansa ja eivät uskonnollisia - silloinkin kun ovat uskonnollisia he eivät ole uskonnollisia perinteisten kirkkojen kautta.

      Tämän trendin lopputulos on heidän elämäntapansa ja perinteidensä muuttuminen marginalisoiduiksi. Kirkot tietävät tasan mitä on tapahtumassa ja he ovat kauhuissaan.

      Nämä ovat kuolemaa tekevän väen riehuntaa. He huitovat ja räyhäävät epätoivoisina. He tietävät jollain tavalla olevansa häviöllä, mutta heitä on tällä hetkellä vielä paljon. He eivät oikein tiedä 'mille' he ovat häviämässä, mutta äkäisyyttä ei estä tiedon puuttuminen.

      Boy, I went on a bit of a rant there.

      Poista
  3. "Minultakin on kysytty miksi niin pienet asiat kuten homojen avioliitto-oikeus, pakkoruotsi ja järkevämmät huume- ja tekijänoikeuslainsäädännöt ovat minulle niin tärkeitä asioita, että jaksan niistä vouhottaa."

    Vouhottaminen on se sana, jota käytetään leimaamaan keskustelu turhaksi. Silloin ei tarvitse perustella omaa kantaa, voi vain leimata asian "pieneksi" ja muut "vouhottajiksi" ja lopettaa ajattelun siihen.

    Täytyy myöntää, etten tunne koko huumekeskustelua ja voisin siksi sortua käyttämään tuota samaa retoriikkaa siinä.

    Tekijänoikeusasiat taas tuntuvat pelottavan vaikeilta ja yritän olla ajattelematta niitä. Mutta tämä tuntuu olevan aihe, jonka on pakko nousta keskeiseksi. Esimerkiksi harmittaa MicroSoftin ylivalta ja ne ikävät muutokset, joita ohjelmistoihin tehdään ihan vain siksi, että saadaan ihmiset päivittämään ohjelmansa, hakeutumaan uudelleen koulutuksiin ja menettämään aina aika ajoin ohjelmien unissakäyttötaito, minkä vuosien työ on tuonut. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä hankalammaksi käyttöliittymämuutokset tulevat.

    Pakkoruotsi koskettaa ihan kaikkia ja on kaikkea muuta kuin pieni juttu - mutta siitä on tehty tietyllä puhetavalla vain persuja kiinnostava aihe. Perussuomalaiset taas ovat jostain syystä profiloituneet tasa-arvoisemman avioliittolain vastustajiksi. Ihan mieletön tilanne sille, joka ymmärtää molempien merkityksen.

    Mikä vika meidän keskustelukulttuurissamme on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vouhottamisleimasta olen täysin samaa mieltä, se on monesti tapa mitätöidä toimintaa. On tosin myös mahdollista tehdä mitätöinnistä helppoa ja monet esimerkiksi vihreiden ajamista ympäristöasioista ovat naurettavaa nappikauppaa joka tekee syytökset piipertämisestä helpoiksi. Otetaan esimerkiksi lokkien suojelu tai maton pesun kieltäminen laitureilla. Täysin pelkkää piipertämistä.

      Keskustelukulttuurissamme on se vika ettei tässä ole kyse rationaalisesta keskustelusta, vaan jokainen mielipide on jostain syystä yhtä tärkeä, pohjasi se mielipide mihinkään järjelliseen tai ei. Emme edellytä ihmisiltä älyllistä integriteettiä, vaan kelpuutamme keskustelussa tunnepohjaista argumentointia ja puhdasta tietämättömyyttä.

      Poista

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.