Top 3 huonointa perustelua pakkoruotsille

Kansalaisaloite pakkoruotsin purkamisesta keräsi tarvittavat allekirjoitukset ja on nyt menossa eteenpäin päättäjille päätettäväksi. Kuten tavallista, ruotsin pakollisen opetuksen puolustajat heräsivät, mutta heidän puheensa ovat olleen sanokaamme outoja. Haluankin nyt esitellä kolme oudointa viimeaikaista vakavalla naamalla esitettyä argumenttia pakkoruotsin puolesta.


Lasken argumentit espanjaksi monipuolista kielivalikoimaa parantaakseni.

Número uno

Ensimmäisen hulppeuden päästi suustaan Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander. Hän totesi ruotsinkielisen väestön tuhoutuvan ilman kaiken kansan pakkoruotsittamista.
"Tässä ei ole kyse pelkästä kouluaineesta, vaan maan kaksikielisyyden perustasta. Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä."
Nylander näkemys on suorastaan hupaisa: jos emme opeta kaikille ruotsia, suomen ruotsinkielinen väestö tavalla tai toisella häviää. On hankala sanoa tarkoittaako Nylander heidän muuttavan pois Suomesta, vai esimerkiksi nääntyvän nälkään, lopettavan ruotsin puhumisen vai räjähtävän spontaanisti kappaleiksi. Joka tapauksessa, Nylanderin mukaan ruotsinkieliset ovat riippuvaisia siitä että ei-ruotsinkieliset opiskelevat heidän kieltään vähintään sen muutaman vuoden ajan.

Tietysti myös kieliryhmähän ei voi selvitä jos koko populaatiota ei pakoteta opiskelemaan kyseisen ryhmän kieltä. Tämä on ilmiselvää kun katsomme miten Suomen venäjänkielinen väestö on kadonnut ja tuhoutunut... Tai siis ei ole - mutta tokihan ruotsinkieliset ovat niin herkkiä, että pelkkä kielenopetuksen lasku kantaväestössä saisi suomenruotsalaiset tukehtumaan aamubaageleihinsa. Vaihtoehtoisesti ehkäpä tämän opetuksen onkin tarkoitus suojella ruotsinkielistä väestöämme suomenkielisten raivolta. Ajatelkaa nyt jos lapsi ei olisi saanut peruskoulussa ruotsin opetusta, ruotsia kuullessaanhan hänhän sekoaisi, eiväthän meidän pienet fennomaaniaivomme osaisi käsitellä sitä miten joku Suomessa puhuu ruotsia jos sitä ei ensin pitäisi päntätä koulussa.

Ruotsinkielinen väestö on tavallaan kyllä riippuvainen kielensä asemasta, mutta ei niin kuin Mikaela tahtoisi sanoa. Ruotsinkielisen väestön erityisasema on nimittäin riippuvainen ruotsinkielen erityisasemasta, esimerkiksi helpompi pääsy virkamiesasemiin tai korkeakouluihin roikkuvat yksin ruotsinkielen etuisuuksien varassa.

Número dos

No mutta hupi ei lopu siihen, mielestäni vielä hauskempi kannanotto tuli RKP:n puheenjohtajalta Carl Haglundilta, ja sitä komppasi puoluetoveri Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Heidän mukaansa muiden kielten opiskelun lisääminen ei paranna muiden kielten osaamista.
"Harras toive siitä, että ruotsin kielen muuttaminen vapaaehtoisessi parantaisi muiden kielten osaamista ei pidä paikkaansa."
Hetkinen, jos lisäämme muiden kielten opetusta, leikkaamalla ruotsin pakollisuutta, muiden kielten osaaminen ei parane? Väännetään rautalankaa: Carl Haglund väittää ettei kielten opetuksen lisääminen lisää kielten oppimista. Haglundin mukaan ruotsin opiskelu on jotenkin niin erityistä että ruotsin opetukseen käytetty aika tuottaa  ruotsin osaamista, mutta muiden kielten opiskeluun käytetty aika, ei tuota muiden kielten osaamista. Tai sitten ruotsinkaan opiskelu ei tuota osaamista, mutta sitä tehdään silti? Häkellyttävää logiikkaa.

Número tres

Anna-Maja Henrikssonilta tulee vielä yksi pieni helmi: Suomen kilpailukyky laskee jos ruotsin pakko-opetuksesta luovutaan.
"Toteutuessaan tämä heikentäisi Suomen kilpailukykyä. Suomi on taloudellisissa vaikeuksissa ja tarvitsee kielitaitoisia ihmisiä. Tarvitsemme kouluihin enemmän kielten opetusta, emme vähemmän."
Kilpailukyvystä on tullut eräänlainen Hitler-kortti: mitä pidempään mistään asiasta keskustellaan, lopulta joku kaivaa esiin tämän pyhän lehmän ja toteaa miten asia X tuhoaa Suomen kilpailukyvyn. Oman perstuntumani mukaan kilpailukykykortti pelataan hieman ennen Hitler-korttia, joten pakkoruotsikeskustelun seuraava käänne lienee jotain natseihin liittyvää.

Tässä tapauksessa Henriksson käyttää melkoista doublethink-pläjäystä argumenttinaan ja argumentoi itseään vastaan. Hänen mukaansa kilpailukykyhän tarvitsee enemmän kielitaitoisia ihmisiä, ei vähemmän ja olen tässä samaa mieltä. Ruotsintaitoisia ihmisiä meillä on kuitenkin vaikka kuinka paljon ja ruotsin taitojen puute ei todellakaan ole kilpailukykyämme rajoittava tekijä. Kilpailukykyä rajoittaa pikemminkin turhan yksipuolinen kielitaito, mitä pakkoruotsi voimakkaasti edistää. Kielten opiskelun vapauttaminen mahdollistaisi eri kielten opiskelua ja potentiaalisesti lisäisi laajempaa kielitaitoa nykyisen suppean suomiruotsivenäjäenglanti-kvartetin sijaan.

Mutta ehkäpä Henriksson paljastaa tässä jotain omasta ajattelustaan: vain ruotsin osaaminen on kielitaitoa, muut kielet eivät pohjolan junteille ole käypiä. Niinpä niin.

On huvittavaa katsella mille tasolle pakkoruotsiargumentaatio on laskenut. Aiempien vuosien hieman ylimieliset asenteet ovat argumentaatiosta laskeneet pois ja puolustajilla näyttäisi olevan jonkinlainen paniikkitila päällä. Ruotsinkielen erityisasemaa puolustetaan "maailma loppuu"-tasoisilla argumenteilla, mitkä tuntuvat muuttuvan päivä päivältä oudommiksi.

Tässä on argumentaatioarkun pohjan raapiminen lähellä ja perusteluissa on menty sinne naurettavan paremmalle puolelle. Tosin, eipä pakkoruotsin puolesta ole tähän päivään asti esitetty yhtäkään järkevää argumenttia. Argumentaatio on aina joko emotionaalista historiahömppää tai argumentteja kielten opiskelun puolesta, ei koskaan argumentteja miksi kaikille pakollinen ruotsin opiskelu olisi hyvä asia.

13 kommenttia:

  1. Sinänsä RKP:n argumentteja voi ymmärtää sillä, että hiljattain uutisoitiin, että vähän päälle puolet kansanedustajista olisi valmis äänestämään pakkoruotsin poistamisen puolesta ja lakialoite jopa pääsi eduskunnan käsittelyyn, kun oli ollut jonkin aikaa epäselvää, pääseekö se sinne asti (allekirjoitusten keräystahti oli sinänsä aika hidas). Äkisti nämä kaksi uutta faktaa - 50 000 allekirjoittajan maaginen raja ylittyi ja varovainen enemmistö lakialoitteen ajaman asian puolella - saivat aikaiseksi aggressiivisen puolustautumisen argumenteilla, jotka nyt ensimmäisenä tulivat mieleen (tämä on siis oma tulkintani).

    RKP on perustettu juurikin suomenruotsalaisten asioiden puolustamista varten ja sitä kautta puolue vain toteuttaa omaa funktiotaan toiminnallaan, siitä kiitos heille. Vaan vaikuttaisi siltä, että ajat ovat muuttuneet niinkin paljon, että puolue ei voi taata enää menestystä ajamissaan asioissa julkisuudessa. Eduskunta sai kritiikkiä osakseen jo turkistarhausaloitteen toteuttamatta jättämisestä ja se taisi olla aika fifty-fifty tilanne muutenkin; tekijänoikeusaloite on myös fifty-fifty tilanne nopean mutu-tuntuman perusteella ja tasa-arvoinen avioliitto tod. näk. menee läpi. Mutta pakkoruotsin poistaminen voi olla yksi aloite, joka tulee hikoiluttamaan kansanedustajia: jos puolue, esim. kokoomus tai SDP, päättää äänestää sitä vastaan, niin miten käy maineelle ja kannatukselle, jos tarpeeksi moni kansalainen olisi valmis lopettamaan pakkoruotsin? SDP etenkin on ollut ongelmissa suosion kanssa ja ihan varmasti siellä puoluejohdossa mietitään nyt kieli keskellä suuta, että miten asia korjattaisiin tai ainakin estettäisiin suosion romahtamisen jatkuminen. RKP ei voi siis enää luottaa siihen, että muut puolueet tukisivat sen asiaa vanhasta tottumuksesta tai varmistaakseen edes yhden "varman" hallituskumppanin tulevissa hallituksissa - tämän hallituskumppanin tavoitteet kun voivat pahasti aiheuttaa hallaa jo tällä hetkellä ja vahvistaa perussuomalaisten asemaa äänestäjien mielessä "ainoana vaihtoehtona" pysähtyneisyydelle eduskunnassa ja yhteiskunnassa.

    Sinänsä muuten jännää tuo kilpailukykyargumentointi: kun kävin hiljattain Ruotsissa ja päädyin puhumaan tanskalaisten ja norjalaisten kanssa, heistä kukaan ei myöntänyt, että osaisi erityisen hyvin ruotsia tai pärjäisi sillä. Ruotsalaiset tietenkin sillä pärjäävät, mutta kun yritin onnettomalla kouluruotsillani kommunikoida, niin puolet paikallisväestöstä tuijotti minua tajuamatta sanaakaan, mitä se suomalainen nuija siinä höpöttää. Pohjoismainen yhteistyö ja kaupankäynti ei perustu ruotsin kieleen, se perustuu valtioiden keskinäiseen yhteistyöhön ja kauppaintresseihin.

    Ihmisillä voi olla monia syitä puolustaa pakkoruotsia, mutta kieltämättä mieleen on hiipinyt ajatus, että kiivaimmat puolustelijat pelkäävät eniten juuri sitä, että ruotsin asema toisena kotimaisena kielenä katoaa ja se "putoaa" saamen tasolle - ja samalla ruotsinkielisen väestön tietyt etuoikeudet katoavat. Jännittävää olisi sitten nähdä, miten Ahvenanmaa, joka aikoinaan ärhäkästi reagoi uutisiin siitä, että ruotsinkielisiä kuntia yhdistettäisiin suomenkielisiin ja näin ruotsin asemaa "uhattaisiin", reagoisi tähän tilanteeseen, onhan siellä väkeä, jotka kannattavat omaa itsenäistä (tiettyjen arvioiden mukaan mahdotonta) valtiota tai liittymistä Ruotsiin (ja tuskinpa Ruotsi suostuisi peläten Suomen reaktiota).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. RKP on damage control-tilassa. Yritetään heittää kaikenlaisia argumentteja ja toivotaan että joku jäisi kiinni.

      Kilpailukyvystä: kenenkään muun kilpailukyvylle ruotsin osaaminen ei ole tarpeen kuin Suomen. Tässäkin voisi haistaa sitä vanhaa kunnon "suomi on junttikieli ja meidän pitää puhua jotain fiksumpaa jos haluamme tulla vakavasti otetuksi"-linjaa. Kansallisitsetuntoon on aina hyvä vedota. Mutta joo, kilpailukyvyllä ja ruotsintaidolla ei ole mitään yhteyttä.

      Peloista: vähemmistökielen asema heikkenee jos sillä ei ole puhujia tai puolustajia. Ruotsinkielisillä on reippaasti molempia Suomessa, joten oikeaa riskiä kielen ja perinnön katoamiseen ei ole. Ei venäjänkielinenkään kansanosa ole mihinkään kadonnut vaikkeivat saa mitään erityiskohtelua. Saame on asia erikseen, heitä kun on hieman aktiivisesti vainottukin ymmärtääkseni.

      Poista
    2. Koko RKP puolue näyttää olevan kansakuntamme tämän päivän uusi "Kenraalikuverööri" Bobrikov ?

      Poista
    3. Historia ei tainut olla vahvuuksiasi koulussa? Estikö pakkoruotsi historian hiffamisen? Tuollaisen viestin jälkeen on pakko kysyä, että aotko sinä tehdä saman RKP:lle kuin Schaumann teki Bobrikoffille? Pitäisikö kutsua nettikyttä Fobba paikalle, jotta ihmiset ymmärtäisivät uhkauksen rajan?
      Schaumann oli muuten ruotsinkielinen, kuten suurin osa itsenäisyyttä ajavista. Suuret aito-suomalaiset ottivat Suomen suurruhtnaskunnan autonomiaa heikentävät venäläistämistoimet ilolla vastaan, koska eihän sen niin väliä miten Suomelle käy, kunhan hurreista päästään eroon.
      Samaa meininkiä näyttää olevan vieläkin.

      Poista
    4. Eipä nyt siirrytä uhittelun puolelle.

      En ymmärrä täysin Bobrikov-rinnastusta, voisiko ensimmäinen anonyymi selittää?

      Poista
  2. Persujen pelossa tämä saattaa vaikka mennä läpikin, vaikka vain noin puolet kansanedustajista kannattaa aloitetta ja hallituspuolueissa paljon vähemmän. Nimittäin, jos tämän aloitteen hylkäämisen takia joku äänestäjä vaihtaa puoluekantaansa, niin se on Persuihin.

    Hallitus ei voisi tällaista esittää, ei ole koskaan voinut, koska rkp on aina hallituksessa, mutta kansalaisaloitteena pienet mahdollisuudet on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä pointti siinä. Jos päättäjämme eivät ole aivan kiivenneet sinne norsunluutornin huipulle, pakko niiden on nähdä miten tällaiset kysymykset ajavat rekkalasteittain ihmisiä protestipuolueen syleilyyn. Toisaalta kuten "kreikkavakuuksien" kanssa nähtiin, taitavat meidän päättäjämme aika korkealla tornissa olla.

      Poista
  3. Kohtaan 1 suosittelen, että tutustut käsitteeseen "kulttuurinen kansanmurha". Siinä vähemmistökulttuuri pakkoassimiloidaan/pakkoassimiloituu suurempaan väestöryhmään. Kyseessä on oikea ilmiö, joka on tuhonnut esimerkiksi suomen sukulaiskieliä puhuvia ryhmiä naapurimaista ja meidän omasta pohjoisesta. Ilmiö on tuttu muun muassa Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Viro yrittää pakkoassimiloida suurta venäjänkielistä vähemmistöään.
    Kyse on ihmisoikeusrikkomuksesta.
    Kohtaan 2 suosittelen, että tutustut sellaisten maiden kieltenosaamistilatoihin, joissa kieliopinnot eivät ole pakollisia. (vinkki: Niissä miassa osataan heikosti kieliä.) Esimerkkinä voi olla myös Ahvenanmaan autonominen maakunta, jonka kielivaranto ei ole kasvanut pakkosuomen loputtua. Samalla voi tutustua sellaisten maiden kielioloihin, jossa eri kieliä puhuvat kansalaiset eivät osaa toistensa kieliä. (vinkki: Niissä maissa on kieliryhmien välillä kireät välit.)
    Suosittelisin myös, että et vääntäisi olkinukkeja jostain sellaisesta, jonka voi helposti tarkastaa.
    Kohtaan 3: Ei hitto mitä Henriksson höpisee? Tuosta olet oikeassa.
    Kilpailukyky on abstarkti asia, jolla ei voi rationaalisesti perustella oikein mitään. Yhtä hyvin voisi käyttää perusteluna "kansan tahtoa" tai "tämä ei ole aitoa, vaan keinotekoista"-ajatuspieruja tai jotain muuta älyvapaata ja populistista shaibaa. Tosin ruotsinvihaajat käyttävät itse kokoajan mainittuja muka-argumentteja, joten ehkä Henriksson vetää persulaista performanssipolitiikkaa persulaista performanssipolitiikkaa vastaan. Ken tietää. Jos lähtee tuolle kilpailukykuýlinjalle, niin rehellisten keskustelijoiden on myönnettävä, että kilpailuykyvyn kannalta suomen kieli on Suomen suurin kieliongelma.
    Että sellaista.
    Sinun Pakkoruotsi ja kaksikielisyyden illusio -kirjoitus on muuten surkean sekava. Pientä pakkomielteen makua tuossa hommassa jo. Jotkut hullut kuitenkin koko ajan kirjoittavat ruotsinkielisistä rakentaen toiseutta, ja vertaillen valtion kaksikielisyyttä kolonialismiin, koska Suomi. Tai no, olihan sinulla kommentissa tuo "junttikieli"-uhriutuminen, joten ehkä sinä kuulut samaan joukkoon. Muuten kai kaikki hyvin? Nyt kun kirjoitin näin, niin kohta kai vertaat ruotsinkieltä uskontoon, koska ateismi.
    Jepjep.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohdasta 1:
      Kansanmurha ja pakkoassimilaatio ovat kaukana vielä siitä että kansanryhmän etuoikeuksia palautetaan suhteeseen muiden kanssa. Ruotsinkielisiä ei Suomessa vainota tai yritetä assimiloida. Ruotsinkielisten kulttuuri on vahva ja sillä on pitkät perinteet, he eivät ole katoamassa mihinkään, pakkoruotsia tai ei.

      Kohtaan 2:
      Omaa kommenttiasi mukaillen, suosittelen että tutustut suomalaiseen kieltenosaamiseen, ei sekään kovin kummoinen ole pakkoruotsista huolimatta. Kielitaito tulee kielestä jota käytetään ja jolle oikeasti altistutaan. Nykytilassa ruotsinkielellä ei ole kummemmin käyttöä, eikä sille reaalimaailmassa altistu. Pakko-opetus ei paranna kummemmin taitoa jota ei käytetä.

      Kuten aiemmissa keskusteluissamme (kyllä, muistan sinut oikein hyvin) heittelit olkinukkesyytöksiä vähän väliä, tässäkin. Nyt (kuten osin aiemminkin) en tosin tiedä mistä väitteestä minua olkinukettamisesta syytetään.

      Loppuväitteisiin: Haluat kommentoida toista tekstiäni tämän tekstin kommenteissa? No, kommentoi. En tosin taaskaan ymmärrä syytöksiä. En ole verrannut kaksikielisyyttä kolonialismiin, enkä ruotsinkieltä uskontoon. En mielestäni ole tehnyt uhriutumisargumenttejakaan. Lienet lukenut hieman rivien välistä siellä olematonta asiaa?

      Poista
    2. Tuo "kulttuurillinen kansanmurha" on kyllä jotenkin aika paljastava argumentti. Se tarkoittaa sitä että ensinnäkin tunnustat sen, että mielestäsi suomenruotsalaiset oikeasti ovat oma "kulttuurinsa", eli Suomessa ei ole yhtä kaksikielistä kansaa kuten virallinen totuus sanoo, vaan että ruotsinkieliset ovat oma etnisyytensä, ja että me muut, jos emme "ole suomenruotsalaisia" (kieltämättä hyvin karkeasti ottaen), kansanmurhaamme heitä.

      Ihan samalla tavalla meitä suomenkielisiä kansanmurhataan "Pohjoismaissa". Jos me olisimme aikanaan jääneet osaksi Ruotsia, niin kai sitten meihin suomenkielisiin olisi kohdistunut kulttuurillinen kansanmurha -- mutta sehän ei olisikaan ollut koskaan niin, koska me emme toisaalta edusta "kulttuuria". Me vain murhailemme ihan olemassaolollamme sitä oikeasti olemassa olevaa kulttuuria, eikö niin?

      Poista
    3. Varsin hyvä perustelu. Jos Suomessa ollaan kaksikielisiä, miten meillä on ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä, eikö meillä pitäisi olla vain kaksikielisiä?

      Poista
  4. Kasniin, tulihan se natsikorttikin sieltä hihasta: www.demari.fi/politiikka/uutiset/13752-ruotsinkielen-vastustamisessa-aarioikeiston-kaikuja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Periaatteessa aiheellinen natsikortti, sillä Suomen innokkaimmat isänmaanpuolustajat ovat toki yksi ryhmä joka pakkoruotsia vastustaa. Periaatteessa.

      Koko vastustuksen leimaaminen pelkäksi äärioikeiston puuhasteluksi on kuitenkin kovin harhaanjohtavaa. Jos pakottaudun asettamaan itseäni jonnekin päin poliittista vaakaa, kallistun vasemmalle ja silti vastustan pakkoruotsia. Syyni ovat varsin erilaiset kuin äärioikeistolla.

      Tähän voisi vielä lisätä huomion siitä miten äärioikeistokin saattaa vahingossa olla joskus samaa mieltä järjissään olevien ihmisten kanssa. Se että ääriliike kannattaa jotain asiaa ei automaattisesti johda siihen että kaikki sen saman asian kannattajat kannattavat ääriliikettä.

      Poista

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.