Uusia rajoituksia alkoholille ja niiden hutera pohja

Suomalainen alkoholipolitiikka on vuosisadan ollut kyseenalaisiin lähtökohtiin perustuva. Sen tarkoitus on alkoholiongelman hävittäminen; tavoite jossa ei olla onnistuttu, vaan päinvastoin kyseinen politiikka on itseasiassa luonut pohjan nykyiselle alkoholitilanteellemme. Nyt luvassa on lisää toimimattomia korjauksia ongelmaan jota ei lopulta ole olemassa sillä asteella mitä väitetään.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi äskettäin muistion jonka on tarkoitus toimia pohjana uudelle alkoholilainsäädännölle. Kyseissä muistiossa ehdotetaan miten Suomen "alkoholiongelman" saisi korjattua. Muistion ehdotukset menevät tiivistetty näin:
  • Myyntiaikojen tiukennuksia. Alkoholin saamista yöaikaan halutaan hankaloittaa, samaten viikonloppuisin alkoholin myynnin pitäisi loppua jo kuudelta. Pyhille ja sunnuntaille ehdotetaan täyttä kieltoa.
  • Ravintola-anniskelua halutaan rajoittaa. Baarien hanojen tahdotaan menevän kiinni 02:30.
  • Alkoholiveroa halutaan korottaa ja ulkomailta tuotaville viinoille tehdä ilmoitusvelvollisuus ehkäisemään viinarallia.
  • Rattijuopumuksen raja halutaan laskea nykyisestä 0,5:stä.
  • Jos nämä keinot eivät riittäisi tiputtamaan alkoholin kulutusta, varakeinona on myöhemmin käyttöön otettava laimennus: alkon ulkopuolella myytävä alkoholin vahvuus saisi jatkossa olla vain 3,5 % tai laimeampaa.
Rattijuopumusta koskeva kohta on ainoa lisärajoite jota voisin pitää perusteltuna, mutta muita pidän turhina ja vahingollisina. Suurin ongelma näiden lakien kanssa on virheelliset käsitteet suomalaisesta alkoholikulttuurista ja täysin vääristynyt käsitys siitä miten tehokkaita rajoitteet ovat alkoholikulttuuriamme muovaamaan.

Suomalainen ryyppäys vs. muu Eurooppa

En ole vakuuttunut että meillä on niin pahaa alkoholiongelmaa kuin mistä lainsäätäjät ovat vakuuttuneet. WHO:n tilastojen mukaan Suomessa nautitaan vuosittain noin 12,5 litraa puhdasta alkoholia per asukas. Tämä ylittää Euroopan keskiarvon, joka on muuten 12,18 litraa per nenä. Meidän alkoholi-ongelmamme ylittää siis marginaalisesti eurooppalaisen tason, mutta tiedättekö keillä muilla on paha alkoholiongelma? Saksassa juodaan 12,81 litraa per nenä, Italiassa 12,2, Ranskassa 13,6, Espanjassa 11,62, Itävallassa 13,24, Briteissä 13,37 ja Portugalissa hulppeat 14,55!

Jos katsomme itään, lukemat kasvavat vielä reippaasti. Bulgariassa juodaan 12,44 litraa nassua kohti, Slovakiassa 13,3, Puolassa 13,25, Liettuassa 15,03, Kroatiassa 15,11, Valko-Venäjällä 15,13, Sloveniassa 15,19, Romaniassa 15,3, Ukrainassa 15,6, Venäjällä 15,76, Unkarissa 16,27, Tsekeissä 16,45 ja Moldovassa hulppeat 18,22! Jopa naapurimme Viro tinttaa 15,57 litraa nasua kohti ja hakkaa suomipojat kirkkaasti kirkkaassa. 

Olemme siis varsin hyvässä seurassa. Emme voi sanoa näiden maiden alkoholinkäyttötasojen olevan hienoja juttuja, mutta suomalaisilla ei voida sanoa olevan sen isompaa alkoholiongelmaa. En eritä sanoa etteikö kukaan joisi vähemmän, näin tekee esimerkiksi länsinaapurimme Ruotsi. Tavoitteeni on näyttää miten juomamäärämme eivät ole mitenkään erityisen poikkeuksellisia ja miten emme todellakaan johda juomatilastoissa.

Sitten on se viinan kulttuuripuoli. Stereotyyppihän sanoo, että muualla nautitaan sivistyneesti alkoholia ja Suomessa ryypätään. Suomessa juodaan varsin paljon vahvoja viinoja toki, mutta pääasiallisesti täällä nautitaan olutta ja vahvan viinan osuus ei lopulta ole hirvittävän paljon erilainen. Suomalaisesta alkoholin kulutuksesta 46% on olutta, 23% viinejä ja 28% viinaa. Saksassa vastaavasti juodaan olutta 53%, viinejä 27% ja viinaa 20%. Jos vertaamme Euroopan maihin, näemme tyypillisesti miten Suomessa juodaan vähemmän viinejä ja enemmän olutta ja hieman enemmän väkeviä. 

Itä-Euroopassa taas väkiviina on se kova juttu, esimerkiksi virolaisten kulutuksesta väkevät ovat 57%, ukrainalaisten 61% ja venäläisten 63%. Suomessa tintataan itään verrattuna melkoisen vähän kovaa viinaa ja länteen verrattuna melkoisen vähän viinejä. Pääosa kulutuksesta on olutta, mikä kertoo suomalaisissa juomatavoissa olevan itseasiassa suhteellisen vähän vahvaa tavaraa.

Alkoholin käytön kasvu(?)

Suomalaisten alkoholinkäytön kasvu on kyllä tosiasia. Suomalaiset ovat kolminkertaistaneet alkoholinkäyttönsä 60-luvulta.  Kriittisistä lukemista ei kuitenkaan voida puhua - eikä räjähdysmäisestä kasvusta.

http://www.who.int/substance_abuse/publications/global_alcohol_report/profiles/fin.pdf

Mielenkiintoisin kuva muodostuu kun katsomme kulutuksen muuttumista nykypäivää lähestyttäessä. Esimerkiksi 60-luvulla kun suomalaista alkoholinkäyttöä jo pidettiin poikkeuksellisen pahana (kuten sitä on aina pidetty), mutta tosiasiassa Suomessa juotiin silloin vain reilut 3 litraa puhdasta alkoholia henkilöä kohti. Ranskassa vastaava luku oli n. 25 litraa, Italiassa ja Portugalissa vajaa 20 litraa ja Saksassa nykytason mukainen 12+ litraa. 

Muitakin mielenkiintoisuuksia tilastoista löytyy, esimerkiksi alkoholismistaan kuuluisan Irlannin kulutus oli vain reilut 6 litraa 60-luvulla. Huolestuttavasta kasvusta voidaan puhua esimerkiksi Virossa, missä alkoholinkäyttö on kolminkertaistunut sitten 90-luvun. 

Alkoholiongelman rakentaminen alkoholipolitiikalla

Oleellista tässä on ymmärtää millaisesta muutoksesta on kyse. Alkoholin kulutus on ollut suhteellisen korkealla tasolla monissa päin Eurooppaa ja Suomi alkaa hiljalleen olla muun Euroopan tasolla. Olemme aiemmin käyttäneet paljon vähemmän alkoholia, mutta elintason noustessa käyttökin on kasvanut; alkoholiin on yksinkertaisesti ollut mahdollista käyttää enemmän rahaa ja näin kulutus on noussut. Voimme ehkäpä myös puhua jonkinlaisen alkoholikulttuurin muodostumisesta, ehkäpä hieman myös alkoholiongelman. Tämä ongelma on kuitenkin erilainen kuin mitä sosiaali- ja terveysministeriössä ymmärretään.

Ajan tällä takaa tätä: Suomi on pitkään ollut erittäin vähän alkoholia nauttivien yhteiskuntien joukossa, mutta olemme hitaasti onnistuneet nostamaan itsemme Eurooppalaisen keskiarvon hujakoille. Tämä nousu on tapahtunut huolimatta maamme hyvin tiukoista alkoholilaeista ja erittäin korkeasta alkoholin verotuksesta. Nyt kulutuksen hillitsemiseksi ehdotetaan lisää rajoituksia ja korkeampia hintoja, vaikka olemme jo nähneet etteivät ne toimi.

Voin sanoa tämän varmuudella koska tiedän sen varmuudella: jos korkea verotus ja rajoitteet todella poistaisivat alkoholiongelman, se ei olisi Suomessa koskaan voinut edes syntyä. Alkoholiongelmmme on syntynyt aikoinaan kieltolaista ja sitä seuranneista rajoitteista. Nykyisiin mittoihinsa ongelma on kasvanut aikoina kun viinakaupassa piti olla erityisen viinakortin kanssa pulloja hakemassa ja kun kuppilassa ei saanut ostaa alkoholia ilman ruokailua. Puhumattakaan sitten viinan maahantuonnin vaikeudesta ja jättikokoisesta viinaverosta.

Kaikki nuo estotoimenpiteet ovat epäonnistuneet ja ainoa jakso kun suomalainen alkoholinkäyttö laskeutui oli 90-luvun lama. Kyllä, rahan loppuminen on ainoa, ainoa, joka on vähentänyt juomistamme. Kaikki muu, kaikki, on vain lisännyt alkoholin käyttöä. Ei hillinnyt, ei hidastanut, lisännyt. Alkoholin käyttöä ei hävitä verotus ja korkea hinta, sitä ei hävitä aikarajoitukset ja omituiset ravintolasäännöt, sitä eivät hävitä edes tiukemmat ikärajat, eivätkä mitkään muutkaan rajoitteet.Nämä puolivillaiset ja toimimattomat rajoitteet eivät vähennä tai estä viinan ottamista, päinvastoin jopa: ne ovat ryyppäyskulttuurimme kulmakiviä, ne saavat aikaan viinan ottamisen kaksin käsin, ne tekevät viinasta kallisarvoista.

10 kommenttia:

  1. Enpä nyt allekirjoittaisi tuota rattijuopumusrajaakaan. Jos juot ruuan kanssa lasin viiniä, mittarit ovat sen verran epätarkat kuitenkin että numerot laitteessa värähtää ja olet heti rikollinen. Kun pääseet sitten verikokeeseen, mitään ei enää edes näy ja tavallisen ihmisen aikaa tuhlattiin merkittävästi. Puhumattakaan että poliisien resurssit riittäisi jokaista _epäilytä_ viedä verikokeisiin, koska mittarit eivät ole aina tarpeeksi tarkkoja (0,2 promillen heittoja on todistettu mittareissa useammin kuin kerran johtuen jopa laitteen huonosta ylläpidosta ja siksi jokaisen kannattaa AINA pyytää verikoetta jos rajaa lasketaan).

    Rattijuopumuksetkin ovat pääasiassa merkittäviä, eivät mitään 0,5:n rajan juuri ja juuri ylittäviä. Tapajuopolle on ihan sama mikä se raja on, rattiin mennään kuitenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielipiteeni rattijuopumuksesta ovat suhteellisen tiukat sen muille aiheuttamien vahinkojen takia. On tosin totta että 0,5:n alla oleva "humalatila" on niin pieni, että flunssan aiheuttama ajohaitta hakkaa sen. Verikokeen pyytäminen on lähes aina järkevää.

      Huomautettakoon vielä, etten varsinaisesti kannata rattijuopumusrajan tiukentamista. Kuten sanoin, se on ainoa jota voidaan pitää perusteltuna. Se ei vielä tee siitä toimivaa lakia, lähinnä että sen takana on muutakin kuin virheellisiä mielikuvia.

      Poista
  2. Huomauttaisin, että armaan naapurimaamme Viron tilastoja vääristää suomalaisten viinaralli. Luvuissa ei myöskään luonnollisesti ole otettu huomioon muualta, kuin Alkon monopolin kautta hankittuja holeja, kuten kotiviiniä, sahtia ja pontikkaa (jota kyllä, yhä edelleen tehdään).

    Siihen en osaa ottaa kantaa miten yleistä tämä on verrattuna muuhun Eurooppaan, mutta huomauttaisin vain ilmiön olemassaolosta.

    Muutoin oikein hyvä kirjoitus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ymmärtänyt että WHO:n tilastot (joiden kautta raporttini tulee) jotenkin osaisi huomioida tämän, mutta en voi tietenkään olla tästä varma. Viron viinatapoja tukee myös se miten Itä-Eurooppalaiset muutenkin ovat aika kovia juomaan ja Viron tilastoidut per-nenä juomamäärät ovat mielestäni aika hyvin linjassa muun itäisen Euroopan kanssa.

      Raportit muuten huomioivat pimeän viinan. Virallista viinasta juodaan Suomessa se 9,7 l ja vähemmän virallista 2,8 l.

      Poista
  3. Mielestäni on tyhmää yrittää laskea alkoholin kokonaiskulutusta Suomessa (kuten osoitit se ei ole yhtään suurempaa kuin muuallakaan). Sen sijaan pitäisi yrittää vähentää sen ongelmakulutusta. Olisi mielenkiintoista nähdä tilastoja onko Suomessa enemmän alkoholin ongelmakulutusta kuin muualla Euroopassa vai onko sekin vain myytti. Tuntuu, ettei tuolla ministeriössä ihan ymmärretä kokonais- ja ongelmakulutuksen olevan eri asioita.

    Itselläni on sellainen kuva, että Keski-Euroopassa juodaan paljon enemmän esim. arkipäivisin lasi viiniä ruuan kanssa kuin Suomessa, missä juominen painottuu enemmän viikonlopuille. Pieni määrä alkoholia päivässähän voi hyvinkin olla jopa terveellistä, mikä suomalaisilta usein unohtuu. Monien suomalaisten asenne alkoholia kohtaan on muutenkin hiukan kieroutunut ja lisäämällä rajoituksia se tehdään vain pahemmaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ongelmakäyttäjät ovat kieltämättä ongelma, mutta en ole nähnyt osoitusta heitä olevan meillä enemmän kuin muualla - en tosin päinvastaistakaan. Alkoholisteihin nämä sostetin keinot eivät erityisemmin pure. Alkoholisti juo kaiken viinan mihin sillä on varaa ja jos viina kallistuu, kulutus pienenee jo varojen takia, mutta ongelma ei oikeastaan muutu.

      Juomatapoja verrattaessa pitää muistaa Suomessa olevan paljon ongelmatonta juomista: esimerkiksi monilla on tapana juoda saunaolut. Kaikki suomalainen alkoholikulttuuri ei ole sitä räyhäämistä. Suomalaisilla on myös aika tiukka asenne alkoholiin ja esimerkiksi liikelounaalla yllättävän harvoin nautitaan viinejä, ettei pomo anna varoitusta.

      Poista
  4. Vertailua muiden maiden alkoholipolitiikkaan ja sen onnistumiseen ei ikinä näe tehtävän viranomaisten toimesta. Luultavasti siksi, että se osoittaisi, että muunkinlainen alkoholipolitiikka voi onnistua ja se sotii ideologiaa vastaan.

    Tuota rattijuopumusrajan laskemista pidän itseasiassa rehellisimpänä esityksenä asiasta tähän mennessä, koska nyt se esitetään keinoksi vähentää alkoholin kulutusta. Ei se varmaan toimi siinäkään, enkä kannata sitä, mutta liikenneturvallisuuden parantamisessa se toimii varmasti huonommin. Mitään tilastoa ei ole esitetty, joka osoittaisi, että 0,2 - 0,5 promillea veressä ajavat aiheuttavat enemmän onnettomuuksia kuin alle 0,2 promillea veressä ajavat. Jos sellainen tilasto olisi olemassa, niin varmasti se olisi jo nähty, koska niin monta kertaa tätä on liikenneturvallisuuden nimissä esitetty. Luulen, että aiemminkin todellinen tavoite on ollut alkoholipoliittinen, nyt siinä sentään ollaan vähän rehellisempiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajokyky voi heikentyä jo pienessäkin sievässä, mutta se heikentyy niin vähän ettei alkoholiin keskittyminen ole perusteltua. Flunssa, navigaattorin käyttö ja radion kuunteleminen tai keskustelu heikentävät ajotaitoa todennäköisesti htä paljon.

      Mutta olet oikeassa kun puhut ideologiasta. Suomen alkoholipolitiikka on aina ollut puhtaasti ideologiaan perustuvaa. Meillä ei ole ollut oikeaa ongelmakulutusta merkittävissä määrin koskaan. Meillä sensijaan on pitkät perinteet itsemme vihaamisessa ja suomalaisuuden häpeämisessä, mikä ilmentyy mm. "suomalaiset on kaikki ja aina kännissä ja riehuu"-klisheessä.

      Poista
    2. Pienikin sievä voi vaikuttaa huonosti, mutta olen kuullut, että parissa tutkimuksessa olisi huomattu, että pieni alkoholin määrä veressä jopa parantaisi ajosuoritusta. Muistaakseni näissä tutkimuksissa todetu optimi määrä alkoholia veressä oli suunnilleen sen 0,2 ja vielä noin 0,5 olisi yhtä hyvä kuin selvä.

      Mun pitäisi toki myös osata näihin tutkimuksiin viitata, jos niillä perustelisin, joten pointti on vain se, että varsinkin ihmisten vapauksien rajoittamiset pitäisi aina perustua tutkittuun tietoon ja 0,2 - 0,5 veressä ajamisen kiellolle ei ole tällaisia perusteita esitetty.

      Poista
    3. Lain pitäisi perustua tieteeseen ja tutkimukseen, olemme samanmielisiä. Tästä voisin kertoa hienon "esimerkin". Briteissä nimittäin lainsäädäntäprosessin osana oli vaatimus konsultoida asiantuntijoita. Kun asiantuntijat suosittelivat kannabiksen laillistamisen tutkailua, tekivät britit ainoan järkevän vaihtoehdon:

      Muuttivat prosessia niin ettei asiantuntijoilta tarvitse enää kysyä.

      Poista

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.