Hakkaava poliisi ok, varastava ei

Helsingin Sanomat toi tietooni miten Suomen Poliisissa on tapana toimia kun poliisi syyllistyy rikokseen. Mielenkiintoista tässä oli millaisia seuraamuksia poliiseille tuli erilaisista tuhmuuksista. Suhteellisen säännönmukaisesti poliiseja ei erotettu väkivaltarikosten seurauksena, siinä missä suhteellisen pienikin varkaus riskeerasi työsuhteen jatkumisen. Erityisen paljon pahaa verta tuli vaimonhakkaajien säilymisestä poliisin palkkalistoilla.

En tässä tekstissä yritä puolustella tätä käytäntöä, enkä vaimonhakkaamista tai väkivaltaista käytöstä muuten. Haluan kuitenkin spekuloida sillä miksi suhteellisen pieni varkaus aiheuttaa poliisisedälle fudut, mutta vaimon puhuttelu luuvitosella nuhtelun. Hypoteesini on rehellisyys. Väkivalta ei nimittäin ole varsinaisesti epärehellistä ja se ei näin ole poliisin toimelle yhtä suuri ongelma kuin varkaus, mikä taas on epärehellistä.

Tässä tietysti voidaan ihmetellä mitä rehellistä vaimonsa hakkaamisessa oikein on? Ei siinä varsinaisesti mitään rehellistä olekaan, muttei samaan aikaan myöskään mitään epärehellistä. Väkivaltaisuus ja epärehellisyys ovat molemmat negatiivisia piirteitä, mutta kuitenkin selvästi eri piirteitä: ihminen joka hakkaa toisen ihmisen, osoittaa väkivaltaisia taipumuksia ja ihminen joka ukottaa toiselta tämän rahat tai nyysii lompakon, taas osoittaa epärehellisiä taipumuksia.

Väkivaltainen käytös ei ole epärehellistä samalla tavalla kuin veden juominen ei ole urheilua. Ihminen voi olla rehellinen ja väkivallaton, rehellinen ja väkivaltainen, epärehellinen ja väkivallaton tai epärehellinen ja väkivaltainen. Kumpikaan ei sinällään sujle toista piirrettä pois.

Poliisilta edellytetään ja odotetaan rehellisyyttä. Poliisi ei saa olla henkilö jonka voisi olettaa varastavan todisteita tai toimivan muuten totuutta vääristävällä tavalla. Logiikka lienee että varastamisesta on lyhyt askel lahjusten ottoon tai epärehellisyyteen tutkinnassa, epärehelliseen poliisiin ei luoteta poliisina, sillä tämän epäillään tekevän työtä - joka vaatii rehellisyyttä - epärehellisellä tavalla. Väkivalta ei välttämättä ole tälle imagolle yhtä haitallista kuin varastaminen, sillä väkivaltaisenkin poliisin voi katsoa pystyvän tekemään työnsä luotettavalla tavalla, siinä missä epärehellisen ei. Ehkä siis varastavan poliisin ei voida katsoa sopivan työhön jossa tekijältä vaaditaan rehellisyyttä.

Toinen mahdollinen syy tulee vielä mieleen: poliisin työ, joka voi sisältää väkivaltaa. Poliisi on eräällä tavalla laillistettu väkivallan käyttäjä ja väkivalta tietyssä mielessä kuuluu poliisin rooliin - tietyssä mielessä. Vaarallistenkin rikollisten parissa on mahdollista törmätä väkivaltaiseen tilanteeseen jossa kohde on taltutettava voimakeinoilla, joskus oman henkensäkin uhalla. Kun poliisi sitten harjoittaa väkivaltaa väärin ja väärään kohteeseen (kuten vaikkapa pahoinpitelee thai-hierontapaikan tytön joka ei suostu seksipalveluksiin), hän ei välttämättä toimi täysin poliisi-käsitteen vastaisesti, hän vaan suuntaa toiminnan väärin.

Väkivallan voisi siis argumentoida olevan osa poliisin habitusta. Väkivaltaisen rikoksen poliisi on tietysti tehnyt väärin, mutta hän ei ole osoittanut automaattisesti omaavansa poliisille täysin epäsopivia piirteitä. Toisaalta varkaus, petos tai muu epärehellisyyttä kuvaava teko kielii henkilön olevan valmis toimimaan epärehellisesti. Epärehellisyys ei ole missään olosuhteissa osa poliisin arkipäivää ja näin sen voidaan nähdä olevan este poliisina toimimisen jatkumiselle.


Mitä lukijat ovat mieltä? Katsotaanko poliisin vapaa-ajan väkivaltaa läpi sormien koska väkivalta ei ole poliisissa yhtä paha piirre kuin epärehellisyys? Vai onko kyse väkivallasta oleellisena osana poliisin toimintaa? Vai onko syy jokin aivan muu?

Kommentit

  1. Toisaalta pahimpia asioita, joita poliisi voi tehdä, on käyttää väärin hänen oikeuttaan väkivallankäyttöön. Tätä mm. vaimon hakkaaminen ehdottomasti on. Mielestäni poliisille väkivallan väärinkäyttö on ihan yhtä epäsopivaa kuin epärehellisyys. Se kielii siitä, ettei poliisi osaa erottaa tilanteita, joissa väkivaltaa kuuluu käyttää ja joissa ei. Ja se on erittäin vaarallista henkilöllä, jolla on oikeus käyttää väkivaltaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on täysin totta. Väkivaltaisuudessa on tosin mahdollista purkaa taipumuksensa tavoilla jotka eivät välttämättä ole vahingollisia, kuten harrastuksien kautta. Taipumus epärehellisyyteen on vähän vaikeampi. Se syö luottamuksen poliisiin aikalailla heti.

      Poista
  2. Epärehellisyys on mielestäni huonompi piirre poliisille kuin väkivaltaisuus. Toki kumpikaan ei ole hyväksi. Varsinkin johtavassa asemassa olevan poliisin väkivaltaisuus ei välttämättä liity hänen työhönsä mitenkään ja toisaalta rivipoliisin epärehellisys ei ole niin paha kuin johtavassa asemassa olevan.

    Kaikkiin poliisin rikoksiin pitäisi kyllä mielestäni suhtautua vakavammin, koska poliiseiksi haluavia taitaa olla ylimäärin, valinnan varaa pitäisi olla.

    Viranomaisten epärehellisydestä kannatta lukea Mikko Niskasaaren blogista: http://mikkoniskasaari.fi/blog.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karua tekstieä Mikon blogissa. Suomessa on pitkät perinteet mielivaltaisessa oikeuskäytännössä, saamme mm. enemmän Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen rangaistuksia kuin muu skandinavia yhteensä. Se on karu lukema se. Näiden lukujen edessä luottamus oikeuslaitokseemme on omituisenkin korkea, voidaan nimittäin aika objektiivisesti todeta oikeuskäytäntömme olevan hyvin mielivaltainen ja kyseenalainen.

      Poista

Lähetä kommentti

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Testissä Lastukuoret, kotimaiset puukuoret älypuhelimeen

Näin päivität tietokoneellesi Windows 10-käyttöjärjestelmän