Uni: rakenne ja vaiheet

Unella ja nukkumisella on toimintonsa ja rakenteensa. Luvassa pieni hetki tiedettä: esittelyssä uni ja sen vaiheet.

Ihminen selviää pitkäänkin pienillä unilla, mutta täysi unenpuute on vaarallista. Pitkäaikainen puute johtaa ensin sekavuuteen, päänsärkyyn, muistihäiriöihin ja lopulta kuolemaan. Univelka tosin kasaantuu: yhtä huonosti nukuttua yötä seuraava toinen mokoma jättää olon entistä väsyneemmäksi, mutta yksikin hyvin nukuttu yö voi kuitata useankin yön univelan.

Kaikki uni ei ole saman veroista. Sopivaan aikaan nukahtaminen on helpompaa ja samoin unen laatu on parempi. Nukahdamme helpoiten keskiyön lähestyessä ja aamupäivän mittaan alttiutemme nukahtaa laskee. Mielenkiintoisesti keskiyön jälkeen pikkutunneilla on lyhyt aktiivisempi hetki, jolloin nukahtaminen on hankalampaa kun sitä ennen ja sen jälkeen.

Kehomme väsyy sisäisen kellonsa ja ulkoisten olosuhteiden mukaan. Kirkkaassa valossa nukahtaminen on vaikeampaa kuin pimeässä, samoin kun aamupäivällä on hankalampaa nukahtaa kuin illalla. Väärään aikaan ja väärissä valo-olosuhteissa unen laatu on heikompaa ja esimerkiksi yötyötä tekevillä onkin usein unen puutteen oireita vaikka päiväaikaan olisikin nukuttu ns. riittäviä määriä.

Uni koostuu kahdesta fysiologisesta tilasta: NREM- unesta eli ortodoksisesta unesta ja REM-unesta eli paradoksisesta unesta. Näistä käytetään myös termejä ortouni ja vilkeuni. Terveen aikuisen uni on noin neljänneksen rem-unta ja loput nrem-unta. Nrem-unesta noin puolessa esiintyy delta-aaltoja ja sitä kutsutaankin myös deltauneksi. Sairaudet, lääkkeet ja esimerkiksi humalatila voivat muuttaa unen tilojen jakaumaa, tosin terveenäkin vaihtelua esiintyy yksilöiden välillä ja eri öinä. Vastasyntyneen unesta jopa puolet on rem-unta.

Uni alkaa aina nrem-unena ja muuttuu rem-uneksi yleensä noin parin tunnin päästä nukahtamisesta. Uni on tämän jälkeen syklistä, vaihdellen nrem- ja rem-unen välillä noin sadan minuutin välein. Yössä saakin rem-nrem-syklejä neljästä viiteen.

Hormonierityksessä nähdään muutoksia yön aikana. Melatoniini ja kortisoli erittyvät pimeään aikaan olimme unessa tai emme. Melatoniini on unta hallitseva hormoni ja sen erittyminen aikaansaa nukahtamisen ja ylläpitää unta. Yön ensimmäisten deltauniepisodien aikana erittyy myös kasvuhormoneja.

REM-uni (Rapid Eye movement)

Rem-unen aikana tapahtuvat ne unen mielenkiintoiset asiat. Valtaosa unista nähdään juuri rem-unen aikana - tosin myös nrem-unen aikana tapahtuu unennäköä. Rem-unen aikana ihmisen aivokuori aktivoituu, eikä nukkuvan mieli ole kokonaan levossa. Teorian mukaan aivot läpikäyvät päivän aikana tapahtuneita asioita ja pitkäaikainen oppiminen tapahtuu itseasiassa näiden rem-univaiheiden aikana. Tätä tukeekin tutkimustieto rem-unen tärkeydestä oppimiselle. Jos rem-uneen pääsy estetään riittävän pitkäksi aikaa, menee oppimiskyky sen mukana. Tämä ilmiö ilmenee varsinkin kasvuiässä, jossa rem-unen puute vaikuttaa oppimiseen vahvasti.



Rem-univaiheiden määrä kasvaa aamuyötä kohti unen edetessä ja samalla deltauni vähenee. Rem-univaiheen aikana ihmisessä nähdään toonisia ja faasisia, eli kokoaikaisia ja lyhytkestoisia ilmiöitä. Aivokuori aktivoituu koko rem-unen ajan. Lyhytkestoisiin ilmiöihin kuuluvat monille tutut nopeat silmänliikkeet, joista tämä unenvaihe saa nimensä. Rem-unen aikana tapahtuu muitakin faasisia ilmiöitä, kuten lihasnykäyksiä ja nopeita vaihteluita pulssissa, verenpaineessa ja hengityksessä.

Rem-unen aikana hermosto on aktiivinen; ihmisen syke ja verenpaine nousee ja laskee ja hengitys epäsäännöllistä. Aivoverenkierto vilkastuu, erityisesti varsinkin otsan ja ohimon alueella. Kehon lämmönsäätelykyky laskee, eli ympäristön lämpötila vaikuttaa kehon lämpötilaan voimakkaammin kuin hereillä oltaessa. Liian lämpimässä tai kylmässä nukkuminen on muutenkin hankalaa, ja lisäksi liian korkea tai matala lämpötila estävät rem-uneen pääsyn.

NREM-uni (non-REM)

Nrem-uneksi kutsutaan sitä vaihetta unesta joka ei ole rem-unta. Vaihetta kutsutaan myös ortouneksi tai ortodoksiseksi uneksi. Nrem-uni määrittyykin paljon sen perusteella mitä se on suhteessa rem-uneen. Nrem-uni on enemmän oikeaa lepoa, rauhallista ja hiljaista. Sen aikana keho lepää, eli parasympaattinen hermosto on vallassa ja toimintateho koko elimistössä on alhainen. Verenpaine ja aivojen lämpötila laskevat.

Nrem-unen tarkoitus näyttäisikin olevan homeostaattinen reaktio joka estää aivojen ylikuumentumisen. Rem-unen ja hereillä olon aikana aivokuori on rasittunut ja kuormitettu ja pääsee viilentymään nrem-unen rauhallisissa vaiheissa.

Nrem-uni jaetaan neljään syvyysasteeseen. Ensimmäisessä vaiheessa uni on kevyttä ja aivoissa aletaan nähdä siirtymää hereillä nähtävistä alfa-aalloista theta-aaltoihin. Toiseen vaiheeseen päästäessä uni on syventynyt ja erotamme EEG:ssä unisukkuloita, eli noin 1-2 sekunnin mittaisia 14Hz purkauksia noin neljästi minuutissa.

Kolmannessa ja neljännessä vaiheessa ollaan hitaassa tai syvässä unessa. EEG on rauhallinen ja delta-aaltoja alkaa esiintyä. Tässä vaiheessa tapahtuvat yölliset kauhukohtaukset ja esimerkiksi unissakävely. Kolmas ja neljäs vaihe nrem-unesta on eräissä malleissa yhdistetty yhdeksi vaiheeksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.