Rikokset alas, tuomiot ylös

Jos rikoksien määrä laskee, vankien määrä laskee mukana. Tai näin tapahtuu jos samanaikaisesti ei tuomioiden rankkuutta kiristetä kovalla kädellä. Keissiesimerkki: Yhdysvallat, rikosten määrä laskee, vankien kasvaa.

Rikoksien määrän laskeminen korreloi suoraan yhteiskunnan hyvinvoinnin kanssa. Vähemmän rikoksia tekee yhteiskunnasta mukavamman paikan elää ja tietysti alentaa rikollisista yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Rikoksien aiheuttamia vaurioita ei tarvitse enää korjata tai maksaa rikollisten ylläpitoa vankeinhoitojärjestelmässä.

Yhdysvalloissa kehitys on ollut tässä suhteessa kummallinen. Rikoksien määrä on ollut pitkään laskussa, kuten Euroopassakin, mutta vankien määrän kanssa tämä ei ole korreloinut. Tilanne on suorastaan paradoksaalinen: 90-lukuun verrattuna Yhdysvalloissa tehdään lähes puolet vähemmän rikoksia, mutta samaan aikaan vankien määräon noussut yli kaksisataa prosenttia verrattuna 80-luvun lukuihin.

Syyt tähän kasvuun ovat moninaiset. Rasismia pidetään yhtenä, sillä Yhdysvaltojen tummaihoinen populaatio viettää aikaa vankilassa moninkertaiset määrät valkoihoisiin verrattuna. Tiukentuneet tuomiot ja rankat tuomiot väkivallattomista rikoksista ovat vähintään yhtä suuri tekijä. Mietoihin huumeisiin liittyvät tuomiot ovat naurettavan pitkiä ja niitä annetaan tarpeettoman herkästi. Puhumattakaan sitten erilaisista three strikes and you're out-tyyppiset lait, joissa kolmesta mitättömästä rikoksesta saa maksimituomion.

Tärkeänä tekijänä esitetään myös rangaistuslaitoksen prioriteetit. Vankien yhteiskuntaan palauttaminen ei ole enää tärkeä tekijä sikäläisen vankeinhoitolaitoksen kanssa, enemmänkin rankaiseminen. Tämä prioriteettien muuttuminen on myrkkyä vankien kohtelulle.

Tämä suhtautuminen tulee päättäjiltä. Yhdysvalloissa on monta vuosikymmentä ollut vallassa asenne ole kova rikollisuuden edessä. Julkisessa diskurssissa on mahdotonta ehdottaa mitään lieventämistä ilman, että oma uskottavuus romahtaa ja poliittinen vastapuoli maalaa sinut rikollisia paapovaksi pelkuriksi.

Tässä on ehkä jotain varoittavaa. Meillä oikeusjärjestelmä perustuu kahteen tekijään: kansalaisten suojelemiseen ja sopeuttamiseen. Vaarallinen yksilö vangitaan ja voidaan pitää vangittuna niin kauan kun hänen voidaan katsoa olevan välitön vaara läheisilleen. Toisaalta rangaistuksen tehtävä on tehdä rikollisesta yhteiskuntakelpoinen. Rankaiseminen yksinään ei oikeastaan palvele ketään, järkevämpää on jos rikollinen voi tuomionsa jälkeen palata normaaliin yhteiskuntaan ja kustantaa itse työllään elämisensä, sen sijaan että hän jäisi yhteiskunnan elätettäväksi tai palaisi rikolliseen elämään.

Tämä pehmeys on vaarassa ja Suomessakin näkee jatkuvasti vaatimuksia saada kovempia tuomioita. Halu rangaista on koventunut ja on tähän muutama poliitikkokin tarkertunut. En sano ettei ole tekoja joista tulevia rangaistuksia ei voitaisi koventaa, mutta ennen kun sille tielle lähdetään, on hyvä ymmärtää mihin se tie vie.

Kuten Yhdysvalloissa on käynyt.


5 kommenttia:

  1. Kyllä rankaisemisellakin pitää joku painoarvo olla. Rangaistuksen pelko varmasti vaikuttaa jonkun verran rikoksia vähentävästi, mutta en minäkään pidentäisi rangaistuksia pääasiassa. Ihmiset eivät osaa mieltää pitkiä aikoja, jolloin vankilarangaistuksen pidentäminen ei hyödytä rankaisemis mielessä.

    Parempi olisi, että rangaistus tuntuisi jo ensimmäisestä rikoksesta, jolloin ei pääsisi kehittymään rikollista elämäntapaa niin helposti. Nykyiset ehdolliset rangaistukset ovat huono keino ehkäistä rikoksia. On niillä toki hyvät perustelutkin, koska vankilarangaistus keskeyttää normaalin elämän ja rikoksiin syyllistyvän tilanne voisi vain pahentua. Nykyään, kun tekniikka olisi, niin olisi varmaan hyvä tuomita ehdollisten sijaan pantavalvottuja kotiaresteja, joista voisi käydä töissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrykseni mukaan rikollisia ei niinkään pelota rangaistuksen kovuus, vaan kiinnijääminen yleensä. Rangaistuksien kovuus pelottaa eniten niitä ihmisiä jotka eivät muutenkaan rikoksiin ryhdy.

      Poista
    2. Ensikertalaista varmaan varsinkin pelottaa kiinnijääminen ylipäätään, mutta uskoisin, että taparikollisia ei niinkään. Varattomat pikkurkolliset ovat varmaan jo asennoituneet niin, että ainakaan poliisin antamat sakot eivät juuri tunnu.

      Ei rangaistusten tarvitse kovia olla, mutta jonkun verran niiden pitäisi kirpaista aina, jotta niillä olisi joku ennalta ehkäisevä vaikutus.

      Poista
    3. Ja ensikertalaisista eniten pelottaa juuri niitä jotka epätodennäköisimmin lähtevät rikoksen tielle ylipäätään.

      No, en sano että rangaistukset olisivat turhia. Yhtälö rikoksen kannattavuudelle on perus peliteoriaa jossa on kolme muuttujaa:
      X = Rikoksesta saatava etu
      Y = Rikoksesta tuleva rangaistus
      Z = Todennäköisyys jäädä kiinni.

      Jos Y:tä nostetaan, on siinä oma pelotteensa, mutta sen nostaminen ei ole merkityksellistä jos Z on liian alhainen.

      Poista
    4. Joo. Suurin vaikutus rikokseen ryhtymiseen on kyllä ihmisen omassa päässä ja sekin pitää kyllä muistaa kun lakia säädetään, että suurin osa ihmisistä toimisi oikein ilmankin.

      Kiinnijäämisen riski pitää toki olla riittävä mistä tahansa rikoksesta, josta ylipäätään laki säädetää. Se on varmasti tehokkain keino rikosten ehkäisyssä. Se on tärkeää jo oikeusturvankin kannalta. Liika valvonta tuo myös ongelmia juuri siksi, että suurinta osaa ihmisiä valvotaan turhaan.

      Tästähän on oikeastaan olemassa myös laki, joka sanoo, että rikos lakkaa olemasta rikos, jos lakia siitä ei valvota, mutta en tiedä onko oikeus Suomessa ikinä vapauttanut syytettyä sillä perusteella, että edellisestä tuomiosta on niin kauan.

      Poista

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.