Transihmiset ja oikeus käydä haluamassaan wc:ssä

Julkiset wc-tilat on tavallisesti jaettu sukupuolien mukaan. Viime aikoina on keskusteltu yllättävän paljon siitä mihin transsukupuolinen ihminen putoaa tässä asettelussa, onko hänen käytettävä ns. alkuperäisen sukupuolensa mukaista tilaa vai korjatun sukupuolen mukaista? Eri ihmisillä on tästä eri mielipiteitä, varsin kärkkäitäkin.

Asia tuntui yksinkertaiselta, mutta muuttui monimutkaisemmaksi kun pohdin sitä enemmän. Lopulta asiassa oli selvä vastaus, jonka paljastan hieman alempana. Puhutaan hieman vessatiloista ja sukupuolista ja epämukavuudesta.

Aihe palasi pohdintaani kun sosiaalisessa mediassa vastaani tuli tällainen kuva:


Tämä oli minulle selvä asia vielä jokin aika sitten: ihminen menee siihen wc-tilaan johon kokee sopivaksi itselleen mennä. Pidin tätä itsestäänselvänä kunnes eteeni tuli yksi aspekti mikä monimutkaisti tilannetta. Eli itseäni ei siis häiritse mitä sukupuolta samassa vessassa kävijät ovat, tämä on minulle täysi non issue. Jos kyse olisi vain minusta, asiassa ei olisi epäselvyyttä.

Asia ei kuitenkaan ole välttämättä näin suoraviivainen. Päätöstä ei nimittäin voida tehdä vain omien mukavuusrajojeni mukaan. On ihmisiä joita asia häiritsee, joitakin ehkä paljonkin, enkä ole varma voinko puhua tai jopa päättää asiaa heidän puolestaan.

Ajatelkaa naisia!

Puran hieman näkökantaa jolla käsiteltävää asiaa vastustetaan. Monet ovat ilmaisseet huolensa naisten wc-tilojen viihtyvyydestä ja turvallisuudesta, monet naiset mukaan lukien. Wc-tilojen jakaminen on tyypillisesti mielletty kohteliaisuudeksi naisia kohtaan. En tunne oikeastaan yhtäkään miestä jota vähääkään kiinnostaa kuka naapurikopissa torttuaan vääntää, mutta tunnen useamman naisen joka ei ole samaa mieltä.

Eivät kaikki naiset (#Notallwomen!) häiriinny tietenkään, mutta perstuntumani mukaan sekasukupuolinen wc-tila häiritsee miehiä vähemmän kun naisia. Miehiäkin häiritsee enemmän ajatus muista "miehistä" naisten vessassa kun päinvastainen tilanne.

En itse ole vakuuttunut että naisten turvallisuus jotenkin todellisuudessa asiasta järkkyisi, mutta kyse onkin turvallisuuden tunteesta. Moni nainen ei vain koe tilannetta turvallisena.

Wc-tilat ovat ehkä yksi paikka missä turvallisuuden tunne voi olla tärkeä. Tarpeiden tekeminen ei välttämättä onnistu jos jännitys on päällä. Jotkut kärsivät vakavastakin julkisten vessojen ahdistuksesta ja tätä ei varmasti auttaisi päälle tuleva pelko siitä kuka vessaan tulee. 

Kyllä minä mieleni pahoitin

Lopulta asiassa kallistun kuitenkin alkuperäiseen kantaani: käyköön kukakin siinä wc:ssä johon kokee kuuluvansa. Syy tähän lopputulemaan on yksinkertainen, ihmisten hyvän fiiliksen ja mukavuuden kustannuksella eivät ole hyvä perustelu yhteiskunnan säännöille.

Ihmisten omia pelkoja ja ennakkoluuloja ei ole tarvis lähteä tyynnyttelemään tai paapomaan. Jos koet olosi epämukavaksi, se lienee sinun ongelmasi. Yhteiskunnan tehtävä ei ole paapoa ihmisiä ja epämukavuuden tunteita.

Tämä näkymys kohoaa halveksunnastani nykyistä Safe Space-ajattelua kohtaan. Miellän itseni progressiiviseksi ja liberaaliksi ja vasemmistoa edustavaksi, mutta en lainkaan allekirjoita muiden saman laidan ihmisten joukossa viime vuosina herännyttä ajattelua ikävien asioiden poistamisesta, että ihmisillä olisi turvallinen olo.

Turvallisten ympäristöjen puolesta voi ja täytyykin taistella, mutta moderni Safe Space-ajattelu ei keskity oikeaan turvallisuuteen. Se keskittyy enemmän ideologiseen turvallisuuteen. Siinä ihmisiä halutaan suojata heitä ahdistavilta ajatuksilta, esimerkiksi syöttämällä liipasinvaroituksia ennen mahdollisesti järkyttävää sisältöä tai poistamalla erimieliset ihmiset (ajatuksineen) tapahtumien puhujalistoilta.

On siis kokonaan eri asia vaatia ympäristöjä joissa sinua ei pahoinpidellä, sen kannalla luonnollisesti olisin. On toinen asia vaatia ympäristöjä joissa ajatuksia ja sanoja pidetään pahoinpitelynä, joissa paha puhe halutaan kieltää protestoimalla ja huutamalla päälle tai savustamalla ihmisiä ulos.Tämä on nykypäivää rapakon takana yliopistojen maailmassa jo, missä Safe Space-ajattelu on valtavirtaa. Ihmisten epämukavuus on muuttunut samaksi kun turvallisuus ja ihmiset ovat valmiit lähes mellakoimaan sen takia.

Enkä edes pilaile tuossa viimeissä: Berkleyn yliopistolla joku oli jättänyt tietokoneelle viestin jossa oli Klu Klux Klan-juttuja - ilmiselvä pila, ei mitenkään tulkittavissa oikeaksi yllytykseksi väkivaltaan. Oppilaat lähtivät protestoimaan ja lopulta alkoivat vaatia hallinnosta päitä putoamaan, vaikka hallinnolla ei ollut asian kanssa mitään tekemistä ja he tekivät kaikkensa selvittääkseen asian. Jos sinulla on puoli tuntia aikaa, tämä keikka puretaan tarkemmin tähän linkittämässäni videossa.

Safe Space joka Space

Joka tapauksessa, ihmiset jotka eniten puhuvat esimerkiksi transihmisten oikeuksista tapaavat olla tätä samaa Safe Space-ajattelun väkeä. Heille on tärkeää luoda turvallisuuden tunnetta, eli todellisuudessa välttää epämukavuutta. He eivät kuitenkaan ole oikeasti kiinnostuneet turvallisuuden tunteesta, mikä näkyy tässä aiheessa hyvin selkeästi.

Transihmisten vessassa käynti selvästi aiheuttaa joillekin turvattomuutta ja ahdistumista, jos turvallisuuden tunne olisi oikeasti se mitä tavoitellaan, pitäisi wc-tilan olla Safe Space myös niille jotka ahdistuvat sekasukupuolisesta tilasta. Jos ahdistut missä tahansa muissa tiloissa, asian voi yleensä järjestää jättämällä käymättä siellä. Vessassa taas on pakko käydä kun tilanne on päällä, sitä ei edes voi välttää.

Jos siis jokin tila tarvitsisi sitä Safe Spacea, se olisi se wc.

Vaan ei. Kuten sanottua, vessojen tiukat sukupuoliaidat eivät paranna turvallisuutta, vaikka ne voivatkin parantaa turvallisuuden tunnetta. Turvallisuuden tunne tulee omista peloista ja harhakäsityksistä, varsinkin silloin kun tilanne on todellisuudessa turvallinen ja turvattomuuden tunne ei pohjaudu siis todellisuuteen.

Juuri näin on tilanne esimerkiksi yliopistoissa. Niissä on viimeiset muutama vuosi huudettu raiskauksista ja seksuaalisesta väkivallasta. On tietysti tärkeää etteivät ihmiset joudu näiden hirvittävien rikosten kohteeksi, mutta todellisuudessa yliopistokampuksilla ei ole merkittävää raiskausongelmaa. Ne ovat naisille itseasiassa keskimäärin niitä turvallisempia paikkoja.
Samalla tavalla pelko transmiehistä vessoissa pohjautuu turvallisuuden tunteen kysymyksiin, ei oikeaan turvallisuuteen. Meillä ei nimittäin ole mitään osoitusta tai aineistoa joka osoittaisi naisten turvallisuuden heikkenevän jos transihmiset saavat vierailla heidän wc-tiloissaan.


Itseäni ei häiritse se mitä sukupuolta muut saman vessan käyttäjät ovat, mutta saanko tehdä asiassa päätöstä muiden puolesta? Ja onko muiden epämukavuudella edes merkitystä?
Julkaissut Tämä Päivä 13. marraskuuta 2015

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Testissä Lastukuoret, kotimaiset puukuoret älypuhelimeen

Näin päivität tietokoneellesi Windows 10-käyttöjärjestelmän