Korkurssi-Suomen narratiivi rakoilee

Suomeen suorastaan tulvii pakolaisia. Jos olemme niin persaukisia kun SSS-hallitus väittää, miksei poikkeustoimiin olla jo ryhdytty? Tokihan EU:kin ymmärtäisi ettei konkurssin partaalla olevalla valtiolla ole varaa satoihin tuhansiin pakolaisiin!

Totuus on kylmäävä: emme ole konkurssin partaalla. Koko kriisiä ei ole olemassa ja se on lähinnä keino jolla Suomen sisäpolitiikassa oikeutetaan neoliberaaleja yksityistämistoimia. Kun ulkomailta katsotaan Suomeen, katsovat he objektiivisia lukuja ja niiden valossa meillä ei ole perusteita millä ehkäistä turvapaikanhakijoiden tuloa. Kun lukuja nimittäin katsoo, meillä menee aika hyvin.

Joten mitä hittoa? Olemmeko konkurssissa vai emme ja jos emme ole, miksi meille opetetaan kriisitietoisuutta?


Leikkauksia kriisin avulla

Hallituksemme on päättänyt muuttaa yhteiskuntaamme tavoilla joita kansa ei koskaan hyväksyisi. Ainoa tapa saada nämä leikkaukset läpi on pelotteleminen ja tätä onkin tehty: meille toistellaan koko ajan kriisiä ja velkaa ja romahdusta. Tämä käsitys kriisistä on täysin keinotekoinen. Se ei näy paperilla lainkaan ja on olemassa lähinnä työkaluna jolla kansalaiset saadaan hyväksymään omien etujensa karsiminen.

Ihmiset on siis tärkeää saada uskomaan kriisiin. Kriisi on uskonto ja mielentila, uskova ihminen ei mieti tai kuuntele häiritseviä faktoja.

Kun ihminen on tämän uskonnon jäsen, kriisitietoinen, hän pelkää. Pelkäävä ihminen haluaa päästä pelkonsa aiheesta eroon. Hän on valmis uhrauksiin turvallisuutensa takia. Suomalaiset on saatu pelkäämään ja siksi moni ei pelkästään hyväksy hallituksen leikkauspolitiikkaa, vaan jopa kannattaa sitä.

Suomalainen poliittinen eliitti ei kuitenkaan kykene vaikuttamaan kuin Suomeen. Kun Suomea katsotaan ulkopuolelta, nähdään tilanne sellaisena miten tilastot sen kertovat: hiton vauras ja erittäin kilpailukykyinen maa jolla on ollut muutama huono vuosi takanaan. 

He eivät näe "rakenneongelmia" vaan talouden normaalia heilahtelua. Joskus mennään ylös, joskus alas, joskus joku kasvaa nopeammin, joskus hitaammin. He eivät näe käsittämätöntä velkataakkaa, koska sellaista ei ole. Suomen velkaantuminen on muun Euroopan rinnalla pientä, puhumattakaan että jos saatavat lasketaan, emme ole velkaantuneita lainkaan. Olemme yksi koko maailman vähinten velkaantuneista maista!

Hitto, ulkomailla ei tulevaisuudennäkymiämmekään pidetä huonoina. Luottoluokitustammekaan ei olla suostuttu tiputtamaan! Lisäksi tällä hetkellä saamme velkaa negatiivisella korolla, jotain mitä ei anneta persaukisille ja konkurssikypsille maille.  Koko velkakatastrofin narratiivi on puhdasta satua.

Tuottavuudessakaan ei ole ongelmia, emme ehkä ole maailman tuottavin maa, mutta olemme kärjen tuntumassa. Erinäiset huijarit katsovat lukuja mukavasti vinoon ja väittävät toista, valikoivat esimerkiksi pari maata joille häviämme ja nostavat ne esimerkeiksi tuottavuuden heikkoudesta. Tämä lähestymistapa on siitä hauska että vaikka olisimme maailman kolmanneksi tuottavin maa, voisi heittää kaksi maata "esimerkkinä" siitä miten heikko tuottavuutemme on. Todellisuudessa tuottavuudessakaan ei ole mitään ongelmaakaan.

Meillä on todellisia ongelmia toki, esimerkiksi massatyöttömyys, mutta sitä ei olla edes yritetty hoitaa. Tehdyt toimenpiteet pikemminkin pahentavat asiaa. Keskittyminen on selvästi vain viennissä ja viennin parantamisessa ja vienti on lopulta vain yksi pieni osa tervettä talousjärjestelmää, toimivat sisämarkkinat ovat huomattavasti tärkeämmät.

Toki vienti on ottanut vähän osumaa. Nokia hävisi, se vaikuttaa asiaan. Samaten Venäjän myynnin hyytyminen erinäisten pakotteiden takia. Ja sitten on se koko Euroopan kysynnän lasku maailmantalouden äskettäisen laman takia. Kuka tahansa ulkopuolella näkee helposti miten kyseessä on puhtaasti hetkellinen dippaus ja näkee myös mikä tämän dippauksen on aiheuttanut.

Mutta ei Suomessa. Täällä meille on kerrottu tarinoita palavista öljylautoista ja mädistä rakenteista.

Valehtelu näkyy ja kuuluu

Valheella on lyhyet jäljet, erityisesti näin suurilla valheilla. Parhaiten tämä öljylauttavale näkyy turvapaikanhakijoista käytävässä keskustelussa.

Kuitenkin otamme vastaan tänä vuonna joidenkin arvioiden mukaan 30 000 - 100 000 turvapaikanhakijaa. Näihin ei konkurssivaltiolla olisi tietenkään varaa. On täysin ymmärrettävää että ihmiset protestoivat turvapaikanhakijoita vastaan kriisinarratiivin perspektiivistä: Jos olemme persaukisia, ei meillä ole varaa maksaa omaa elämistämme, saati sitten rahoittaa turvapaikanhakijoita.

Mutta tämä kun ei vaan ole totta. Kun Euroopassa käsitellään pakolaiskriisiä, Suomen edustajat eivät voi väittää ettei meillä olisi pakolaisiin varaa. Muut maat katsoisivat lukujamme ja nauraisivat meidät ulos siitä palaverista. Meillä nimittäin menee oikeasti suht hyvin. Kilpailukykyä on ja rahaakin. Ja siksi emme voi EU:ssa mennä sanomaan ei turvapaikanhakijoille, meillä ei ole perustelua kieltäytyä.

Parantamisen varaa

Suomi ei ole täydellinen maa, meillä on ongelmamme toki, suurimpana niistä massatyöttömyys, mutta kokonaiskuva on varsin hyvä. Meillä on paljon osaamista, hyvä kustannustehokkuus ja stabiilit olosuhteet, niin luonnon kun työmarkkinoiden suhteen. Lakkojakin on kilpailijamaita vähemmän. Suomen työmarkkinat ovat perinteisesti olleet erittäin vakaat.

Poliitikkojen narratiiveissa kuva on päinvastainen. Kriisi on ovella ja jotain pitää tehdä heti. Nyt. Välittömästi. Muuten kaikki menee. Olemme häviöllä kaikessa, kaikki kannattaa myydä nyt kun niistä vielä rahaa saa.

Tästä perspektiivistä turvapaikanhakijoiden aiheuttama vihan aalto on täysin ymmärrettävä kehitys. Ihmisille on valehdeltu taloutemme tilasta ja he ovat raivoissaan. Joukko sosiaalista demokratiaa vastustavia voimia on masinoinut tämän saadakseen tehtyä selvää Suomalaisesta hyvinvoinnista epäinhimillisen ideologiansa tai oman etunsa takia ja siinä sivussa he ovat tehneet meistä pelokkaita ja täynnä vihaa olevia.

Kiitoksia EK ja hallitus, toivottavasti oli sen arvoista.


Uskooko kukaan enää tähän "velkakriisiin" hallituksen ja EK:n ulkopuolella? Luottoluokitus on huippuluokassa, velkaa...
Julkaissut Tämä Päivä 7. helmikuuta 2016

9 kommenttia:

  1. Kirjoituksesi tunnelma on huoleton kuin Titanicilla ennen jäävuoreen törmäystä.
    Vaikeudet ovat todellisia, mutta niiden hoito on väärää. Se jäävuori, jota kohti ollaan menossa on nimeltään Globalisaatio.

    Suomi on kasvanut nykyisiin mittoihinsa ennen globalisaation aikaa olemalla mahdollisimman omavarainen ja omiin olosuhteisiin sopeutuva. Itse asiassa Suomi on omilla leveysasteillaan maailman selvästi tiheimmin asuttu maa. Esimerkiksi Ruotsin vastaavien leveysasteiden väentiheys on vain kolmasosa Suomen tiheydestä. Eikä Ruotsikaan (siltäkään osin) mikään tyhjiö ole;

    Otetaan esimerkiksi Alaska, jonka rannnikkoa hyväilee Kiinanmereltä lämmintä vettä kuljettava Kuroshivo -virta (Tyynen Meren vastine Golf virralle). Pintaa on neljän Suomen verran, mutta väkeä reilut seitsämänsataa tuhatta, joista puolet yhdessä kaupungissa.

    Alueet joita kiusaa talvi - kylmä, lumi, jää, routa ja loska - eivät ilman eristäviä tekijöitä ole kilpailukykyisiä helpompien alueiden kanssa - eivät rakennus, -infra tai huoltokustannusten kuin asumisviihtyisyydenkään kannalta.

    Globalisaatio hävittää omavaraisuuden ja sen kautta kyvyn sopeutua erityisiin olosuhteisiin - muuten kuin näivettymällä: juuri tätä "sopeuttamista" nykyjohtomme kiristämislijallaan tuntuu ajavan!

    Johtomme ajaman "ytimiin" änkeämisen (eli kansainvälisyyskiimassa omaan maaliin pelaamisen) sijasta skandinaaviset naapur1mme ovat valinneet fiksumman linjan suojautuen globalisaation haitoilta. Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka antaa talouspolitiikkansa EKP:n käsiin - vaikka Ruotsista ei joka asiassa kannatakaan ottaa mallia, niin RAHA-asioissa he ovat olleet suomalaisia viisaampia aina.

    Maahanmuuttajille Suomi saattaa olla ansa. Ei ihme, että Suomeen ohjataan (kuin tarkoituksella) väkeä, joka ei ole rikos- ja muissa "haasteellisuus"-tilastoissa siellä huolettomammassa päässä.

    Valtioiden luottoluokitus ei ole tiedettä vaan politiikkaa. Suomella on aiempien sukupolvien ansiosta ikonimainen maine "maana, joka maksaa velkansa". Jos sellaisella maalla ei AAA:ta ole, niin kellä sitten. Maailman finanssiporhoilla - joista äveriäimmät omistavat paljon enemmän, kuin joku pieni maa yhteensä - on varaa Suomen (0,07% ihmiskunnasta) konkurssiin. Eikä siitä ole edes vaaraa, koska johtomme on näköjään valinnut (globaalisaatioon sopivan) näivetys- ja loppuunmyyntilinjan.

    Globaliaatio on imperialismin lopullinen muoto. Se johtaa varallisuuden kertymiseen harvoihin paikkoihin ja harvoihin käsiin. Se toimii kuin köyhyyden levityksen automaatti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on ongelmia, täysin totta. Ongelmat vaan ovat täysin eri ongelmia kun ne mistä hallituksemme meitä varoittaa ja mitä vastaan se taistelee. Niitä ongelmia joita nyt yritetään ratkaista ei ole olemassa, muita ongelmia kylläkin.

      Poista
  2. Valtio ottaa pajon velkaa joka vuosi. Viennin ja tuonnin suhde kääntyi niukasti positiiviseksi viime vuonna lähinnä ennätyshalpojen raaka-aineiden ansiosta. Tätä on jatkunut kai 6-7 vuotta? Pikku notkahdus?

    Suomeen tuli viime vuonna turvapaikanhakijoita suhteessa väkilukuun ja kansantalouteen todella paljon. Eniten EU:ssa?

    Maahanmuuton kustannusvaikutusta ei ole juuri kukaan vaikutusvaltainen taho halunnut ottaa esiin. Presidentti vihjaisi jotain siitä ja sai paljon kritiikkiä. Muut, jotka ovat asiasta olleet huolissaan on leimattu rasisteiksi. Mitä nää "sosiaalista demokratiaa vastustavat voimat" on?

    Suuren mittakaavan maahanmuutto eurooppaan kriisimaista ei mielestäni ole kestävä tapa ratkaista mitään ongelmaa, oli taloudellinen tilanne mikä tahansa. Onko se sitä sinun mielestä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valtion velkaantuminen ei ole oikeastaan ongelma, velaton valtio on kuvitelmaa ihmisiltä jotka eivät ymmärrä miten velka valtiotasolla toimii. Mutta velkaantumisen kiihtyminen kyllä on ja tämä tahti on kasvanut, mutta se on laskukauden yhteydessä odotettavaa. Jos sellaisessa vaiheessa velan ottoa aletaan pelkäämään, ei sillä saada tasoitettua talouden heilahduksia vaan päädytään pahentamaan tilannetta.

      Suomen velan kasvutahti ei ole mitenkään hälyttävä. Pitkällä tähtäimellä asia on hoidettava, mutta laskukautena on tärkeämpiä tehtäviä. Vähän kun uppoavassa laivassa yritettäisiin vaihtaa verhoja. Kyllä sekin lopulta pitää tehdä, mutta se uppoaminen pitäisi ensin korjata.

      Maahanmuuttokysymystä käsittelin tässä tarkoituksella hyvin pikaisesti, kohotin sen esille yhtenä esimerkkinä siitä miten narratiivi velkahelvetistä ei ole paikkaansapitävä. Sen ei siis ollut tarkoitus olla kannanotto maahanmuuton puolesta tai vastaan.

      Tosin pidän pakolaismaahanmuuttoa lähinnä taloudellisena rasitteena, jota voidaan perustella vain humanitaarisin perustein. Maahanmuutto pääasiallisesti maksaa, ei tuota. Tämäkään ei ollut kannanotto maahanmuuton puolesta tai vastaan, lähinnä faktojen toteaminen.

      Poista
    2. Ongelma on se mihin velkarahat käytetään. Velkaa pitää ottaa, jos se investoidaan tuottavasti. Juokseviin kuluihin ei pidä joutua ottamaan velkaa kuin korkeintaan hetkellisesti. Mainitsemani 6-7 vuotta ei ole hetkellistä, eikä vieläkään ole kunnon suunnitelmaa valtion juoksevien kulujen ja tulojen tasapainottamisesta.

      Mä en usko, että valtio pystyy merkittävästi parantamaan taloutta elvyttämällä. Parempi, että ei yrittäisi sotkea markkinoita. Mutta taloustieteilijätkin ovat jakauteneita tämän asian suhteen, joten parasta olisi "elvyttää" lisäämällä investointeja valtion vastuulla olevilla aloilla laskukaudella. Se ei menisi hukkaan vaikka se ei vaikuttaisi merkittävästi markkinoihin.

      Valtio voi siis mielestäni ihan hyvin esimerkiksi lisätä infrastruktuuri investointeja laskukaudella velkarahalla, mutta samalla pitää saada juoksevat kulut tulojen tasalle.

      Nykyistä massiivista maahanmuuttoa ei voi mielestäni perustella edes humanitäärisillä syillä, koska se ole kestävä ratkaisu humanitäärisiin ongelmiin. Poikkeuksena ehkä syyrialaiset, joiden kohdalla väliaikainen muutto voi olla osa ongelman ratkaisua.

      Poista
    3. On aika hankala sanoa meneekö velka juokseviin kuluihin vai investointeihin, koska valtion budjetissa ei tietääkseni erotella miten mikäkin saatu raha käytetään. Pääasiallisesti olen tässä toki samaa mieltä, velalla on viisainta rakentaa uutta, ei vain ylläpitää.

      Poikkeuksena on tietysti laskukaudet, joiden aikana velalla voidaan ylläpitää yhteiskuntaa. Velalla ylläpito on pienempi kustannus kun romahduksesta tuleva.

      Maahanmuutosta olen samaa mieltä, humanitäärinen maahanmuutto on luovuttaminen. "Ei noi apinat osaa ongelmiaan korjata, päästetään parit tänne pois pahasta" eli taustalla on puhdasta piilorasismia. Meillä on kaikki hyvin, noilla kaikki huonosti ja meillä tulee aina olevaan asiat hyvin ja noilla aina asiat huonosti. Takana on sisäistettyjä rasistisia käsityksiä, yllättävän yleinen ilmiö suvaitseviksi itsensä laskevissa ihmisissä.

      Poista
    4. Aika huolestuttavaa, jos valtion taloudessa ei eritellä tulosta ja tasetta. En minäkään tarkkaan tiedä millä tarkkuudella sitä tehdään, mutta kai siitä joku käsitys on, kun voidaan julkisuudesssa puhua esimerkiksi sellaisista asioista kuin "korjausvelka" tieinfrassa. Toki valtion taseen laskeminen on vähän haastavampaa kuin yrityksen. Miten esimerkiksi määritellään ihmisten kouluttamiseen sijoitettun investoinnin nykyinen arvo. Toisaalta yrityksilläkin on sama ongelma henkilöstöönsä investoidessaan ja yrityksissäkin se saattaa olla aika mutulaskelma.

      Mitään velalla ylläpitämistä en haluaisi nähdä, vaan valtion pitäisi jatkuvasti pyrkiä nollatulokseen. Esimerkiksi työttömyyden kasvu voidaan hoitaa rahastoimalla/vakuuttamalla, niin kuin kai osittain jo tehdäänkin. Palkasta ainakin menee joku summa työttömyysvakuutuksen nimellä. Tällöin se tapahtuu ennustettavasti erillään muusta valtiontaloudesta eikä mitään erillisiä elvytystoimia ja loputonta politikointia siitä tarvita.

      Investoinnit taas on muutenkin helppo painottaa laskukausille, kun työvoimaa esimerkikisi rakennushankkeisiin on saaatavilla ja urakat ovat halvempia.

      Poista
    5. Kaikki velalla ylläpito on tietysti oltava väliaikaista. Se on lopulta myös yleensä edullisempaa kun leikkaaminen pitkällä tähtäimellä. Pitkällä tähtäimellä esimerkiksi yhteiskunnasta syrjäytyminen pitkän työttömyyden takia voi maksaa niin paljon, että vaikka yhteiskunnan maksama työpaikka voisi olla halvempi vaihtoehto. '

      Velalla ylläpitäminen on ikävää, mutta se on vähemmän ikävä vaihtoehto kun antaa laskukauden pahentua entisestään.

      Poista
    6. Elvyttämisen ja koko sen idean, että valtio tasaisi talouden heilahteluja ongelma on politiikka. Kukaan ei halua nousukaudella leikata vastapainoksi laskukauden rahankäytölle.

      Sen takia esimerkikisi työttömyyden hoito ja muu laskukaudella lisääntyvä rahankäyttö pitäisi perustua rahastointiin ja vakuuttamiseen. Sen pitäisi perustua selkeisiin sääntöihin, joista ei tarvitsisi politikoida erikseen lasku tai nousukaudella.

      Mainitsemasi pitkäaikaistyöttömien työllistäminen pitäisi mennä samoilla säännöillä nousu ja laskukaudella. Ei ole mitään syytä miksi pitkäaikaistyöttömät jätettäisiin heitteille nousukaudella. Vai?

      Poista

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.