Tänään käsittelyssä on aihe josta ei voi puhua herättämättä tunteita. Toisille maahanmuutto on piru jonka takia kaikki menee pilalle, toisille enkeli joka korjaa jämähtäneen yhteiskunnan. Asia on polarisoitunut eri ideologisten kuppikuntien välille niin pahasti, että vastauksesi tähän yhteen kysymykseen on monille riittävä peruste poliittisen viiteryhmäsi määrittämiseen. Jos olet maahanmuuttovastainen, olet uppiniskainen oikeistonatsikonservatiivi, jos taas olet maahanmuuttomyönteinen olet naiivi puunhalaaja ja hyödyllinen idiootti.
Todellisuudessa maahanmuuttoilmiö on monitahoinen ja sen puolesta ja vastaan löytyy järkeviä argumentteja. Maahanmuutolla on hyvät ja huonot puolensa joita ei käy kiistäminen. Tänään haluan keskittyä yhteen tärkeimmistä argumenteista laajaa maahanmuuttoa vastaan ja puhumme maahanmuuton vaikutuksesta yhteiskunnan vähävaraisiin.
Tämä voi pitää paikkansa tiettyyn rajaan. Osassa tapauksissa on takana voi olla myös oman edun varjelu. Köyhimmät nimittäin menettävät tässä pelissä kaikkein eniten ja kärsivät oikeastaan kaiken maahanmuuton nurjasta puolesta. Maahanmuutosta on toki kustannuksia koko yhteiskunnalle, mutta niin kutsuttu parempi väki ei todella sisäistä asiaa tämän pidemmälle. Tämän kirjoituksen on tarkoitus korjata tämä harhakäsitys.
Kilpailu resursseista
Maahanmuuttajat ja pakolaiset voidaan paljolti nähdä kilpailijoina yhteiskuntamme heikko-osaisille. Tämä voidaan jakaa neljään kilpailtuun resurssiin joita molemmat ryhmät tavoittelevat ja joiden saatavuus on rajoitettua.Ensimmäisenä ovat työpaikat. Maahanmuuttajat ovat tyypillisesti heikosti koulutettuja ja korkeakoulutettuinakin huonosti kielitaitoisia. Nämä rajaavat maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia enimmäkseen vähän koulutusta vaativiin töihin, eli samoihin töihin mitä valtaosa vähävaraisista tahtoisi tehdä.
Tässä luokassa South Park-argumentti Took Our Jobs pitää sinällään paikkansa.
Vähän koulutusta tai kielitaitoa vaativia töitä on tarjolla vain rajoitetusti. Maahanmuuttajien määrän lisääntyessä myös näiden työpaikkojen saatavuus hankaloituu.
Toinen suora kilpailu on yhteiskunnan tukirahojen kohdalla. Maahanmuuttajien työllistymisaste on heikkoa, joten merkittävä osa heistä tulee jäämään erilaisten tukimuotojen varaan. Osa maahanmuuttajista ei välttämättä koskaan edes aio töitä hankkia, monien perinteitä vaalivien kulttuurien naiset esimerkiksi eivät tee töitä - tai eivät saa tehdä töitä.
Tämä luonnollisesti lisää tukea nauttivien henkilöiden määrää ja tekee tuesta kalliimman yhteiskunnanlle. Tämä lisää painetta tehdä tuen saamisesta hankalampaa tai pienentää tukia, sillä yhteuskunnalla on varaa tukea jäseniään vain tiettyyn rajaan asti. Nämä tuet eivät Suomessa ole tälläkään hetkellä kovin suuria ja oikeistohallituksemme alla tuet ovat jatkuvan heikennyspaineen alaisena.
Kolmantena voidaan mainita vielä yhteiskunnalliset sosiaalipalvelut. Julkinen terveydenhuolto on jatkuvien tehostusten ja leikkauksien seuraksena näivettynyt pahasti, jonot ovat pitkiä ja hoidon tasokin voi olla hyvin heikkoa ylikuormitettujen yleislääkärien kohdalla. Paremmin varoissa olevat hankkivat vakuutukset ja käyvät yksityisillä lääkäriasemilla, maahanmuuttajat ja köyhät käyttävät julkisia.
Maahanmuuttajien kielitaidottomuus voi kuormittaa terveydenhuollon resursseja yllättävänkin paljon, kääntäjiä ei saa ilmaiseksi ja jokainen kääntämiseen käytetty euro on lopulta pois muista terveydenhuollon resursseista.
Neljäs kilpailtu resurssi ovat asuinpaikat. Suomessa, erityisesti Helsingissä ja sen ympäristössä, asuminen on kallista ja edulliset asunnot ovat vaikeita löydettäviä. Maahanmuuttajat kilpailevat vähävaraisempien kanssa tässä suoraan samoista vähistä tuetuista asunnoista. Kaupungin asuntojonot ovat pitkät ja saatavuus on heikkoa.
Suuri määrä maahanmuuttajia kääntyy suoraan suureksi määräksi edullisten asuntojen tarvitsijoita. Nykytilanteessa näitä asuntoja ei muutenkaan ole tarpeeksi, joten lopputulos on sangen myrkyllinen.
Näiden argumenttien kohdalla voidaan muistaa vanha vitsi, jossa pomo vie kymmenen keksiä pöydältä ja sitten huomauttaa alaiselleen että tummaihoinen tuossa vieressä aikoo viedä jäljelläolevista kekseistä toisen. Muistetaan kuitenkin että jokainen vähävaraisen keksejä vievä taho kuitenkin vie sen vähävaraisen keksejä, vaikka joku veisi enemmän.
Vastakkainasettelu on tässä valitettavan todellinen.
Aivan totta, mutta tässä ei ole mitään uutta. Koko tunnetun maailmanhistorian tilanne on ollut tällainen, kaikissa kulttuureissa joissa voidaan erottaa toisistaan köyhiä ja rikkaita. Luultavasti tilanne on ollut samanlainen myös ennen tiedossamme olevaa historiaakin.
VastaaPoistaVähäosaiset kärsivät yhteiskunnan ilmiöistä lähes aina eniten. Varallisuus suojaa parempaa väkeä tiettyyn pisteeseen asti.
PoistaUskon myös monien parempiosaisten olevan jotenkin 'jalo maahanmuuttaja'-harhan vallassa. Ei jokainen maahan tullut tule tänne siinä kunnossa että haluaisi jotenkin kiihkeästi integroitua tai näkisi pohjoismaisen hyvinvointivaltion jonain muuna kuin systeeminä josta pitää saada mahdollisimman paljon irti ennen kuin se romahtaa. Se kulttuuriero siihen että on elänyt täällä vakaassa pohjolassa verrattuna maahan jonka hallitus on korruptoitunut ja vaihtuu satunnaisesti on jotain joka ei monelle aukea. Aika harvassa maassa valtio on yhtä vahvasti 'yhteinen hanke' kuin pohjoismaissa.
VastaaPoistaJa tuo hyväosaisten lapset ja maahanmuuttajiin tutustuminen.. oma muksuni oli ensimmäiset päiväkotivuotensa yliopistokampuksen vieressä päiväkodissa, joten siellä oli ihmisiä ihan joka värissä tarjolla. Sittemmin muutimme omakotialueella jossa väki on keskimäärin...kalpeampaa. Uuteen päiväkotiryhmään tuli yksi (1) intialaistaustainen lapsi, ja päiväkodin aikuiset olivat ihan riemuissaan kun meidän lapsemme leikki myös hänen kanssaan ilman ongelmia. Kaikilla muilla ryhmässä meni useampi kuukausi päästä yli siitä että tyyppi oli tummapaahtoisempi. Että se siitä lapset-eivät-ole-luonnostaan-rasisteja...kyllä nelivuotias jo huomaa jos kaveri on vieraan värinen eikä päiväkoti-ikäisen näkökulmasta katsoen 'osaa puhua'. Aika vahvasti siis vaikuttaisi että keskiverto kaupunkiomakotiasujalla ei ole kovin kirjava tuttavapiiri.
Hyviä pointteja. Jalo Villi on yleinen televisio-trooppi. Ajatus "alkukantaisista" ihmisistä jotenkin kunniallisempina ja täynnä maanläheistä viisautta on monen mieleen iskostunut klishee. Todellisuudessa karuista kulttuureista tulee karuja ihmisiä, heihin on iskostettu kovia arvoja kovien oppituntien kautta. Taustalla on usein väkivaltaa ja traumoja.
PoistaSiinä mielessä köyhemmistä maista tulevat maahanmuuttajat on ymmärrettävä samaan aikaan uhreiksi, että potentiaalisiksi ongelmiksi.
Lasten rasistisuudesta vielä: lapset vierastavat sitä mitä eivät ole aiemmin nähneet, oli se sitten tummaihoiset tai parrakkaat. Harvalla on tuttavapiirissä kovin kirjavaa väkeä, harva oikeasti kaveeraa maahantulijoiden kanssa. Tämä on tietysti suuri harmi, sillä integroitumisen onnistumisessa kantakansan kontaktit olisivat hyvin tärkeitä.