Köyhät kantavat maahanmuuton hinnan

Maahanmuuton ja pakolaisten myötä tulevat haittavaikutukset kasautuvat nimenomaan yhteiskuntamme vähävaraisten kestettäväksi. Maahanmuutolla on positiivisiakin vaikutuksia, mutta negatiiviset vaikutukset keskittyvät nimenomaan niille joilla on muutenkin se hankalin tilanne: matalapalkatuille, köyhille, työttömille, mielenterveysongelmaisille, pitkäaikaissairaille.



Tänään käsittelyssä on aihe josta ei voi puhua herättämättä tunteita. Toisille maahanmuutto on piru jonka takia kaikki menee pilalle, toisille enkeli joka korjaa jämähtäneen yhteiskunnan. Asia on polarisoitunut eri ideologisten kuppikuntien välille niin pahasti, että vastauksesi tähän yhteen kysymykseen on monille riittävä peruste poliittisen viiteryhmäsi määrittämiseen. Jos olet maahanmuuttovastainen, olet uppiniskainen oikeistonatsikonservatiivi, jos taas olet maahanmuuttomyönteinen olet naiivi puunhalaaja ja hyödyllinen idiootti.

Todellisuudessa maahanmuuttoilmiö on monitahoinen ja sen puolesta ja vastaan löytyy järkeviä argumentteja. Maahanmuutolla on hyvät ja huonot puolensa joita ei käy kiistäminen. Tänään haluan keskittyä yhteen tärkeimmistä argumenteista laajaa maahanmuuttoa vastaan ja puhumme maahanmuuton vaikutuksesta yhteiskunnan vähävaraisiin.

Tarkoitus ei ole tehdä yleistä kannanottoa maahanmuuttoa vastaan, vaan avata yhtä puolta jota ei usein käsitellä maahanmuuttokeskustelussa. 

Maahanmuuttoa vastustetaan köyhimmissä ja vähiten koulutetuissa piireissä eniten. Myös puhdas rasismi näkyy näissä piireissä kaikkein voimakkaimmin ja useimmin. Jotkut ovat vetäneet tästä päätöksen, että maahanmuuton vastustus olisi heikon koulutuksen tulos. Tässä kauttarantain vihjataan, että vastustajat ovat tyhmiä.

Tämä voi pitää paikkansa tiettyyn rajaan. Osassa tapauksissa on takana voi olla myös oman edun varjelu. Köyhimmät nimittäin menettävät tässä pelissä kaikkein eniten ja kärsivät oikeastaan kaiken maahanmuuton nurjasta puolesta. Maahanmuutosta on toki kustannuksia koko yhteiskunnalle, mutta niin kutsuttu parempi väki ei todella sisäistä asiaa tämän pidemmälle. Tämän kirjoituksen on tarkoitus korjata tämä harhakäsitys.

Kilpailu resursseista

Maahanmuuttajat ja pakolaiset voidaan paljolti nähdä kilpailijoina yhteiskuntamme heikko-osaisille. Tämä voidaan jakaa neljään kilpailtuun resurssiin joita molemmat ryhmät tavoittelevat ja joiden saatavuus on rajoitettua.

Ensimmäisenä ovat työpaikat. Maahanmuuttajat ovat tyypillisesti heikosti koulutettuja ja korkeakoulutettuinakin huonosti kielitaitoisia. Nämä rajaavat maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia enimmäkseen vähän koulutusta vaativiin töihin, eli samoihin töihin mitä valtaosa vähävaraisista tahtoisi tehdä.

Tässä luokassa South Park-argumentti Took Our Jobs pitää sinällään paikkansa.


Vähän koulutusta tai kielitaitoa vaativia töitä on tarjolla vain rajoitetusti. Maahanmuuttajien määrän lisääntyessä myös näiden työpaikkojen saatavuus hankaloituu.

Toinen suora kilpailu on yhteiskunnan tukirahojen kohdalla. Maahanmuuttajien työllistymisaste on heikkoa, joten merkittävä osa heistä tulee jäämään erilaisten tukimuotojen varaan. Osa maahanmuuttajista ei välttämättä koskaan edes aio töitä hankkia, monien perinteitä vaalivien kulttuurien naiset esimerkiksi eivät tee töitä - tai eivät saa tehdä töitä.

Tämä luonnollisesti lisää tukea nauttivien henkilöiden määrää ja tekee tuesta kalliimman yhteiskunnanlle. Tämä lisää painetta tehdä tuen saamisesta hankalampaa tai pienentää tukia, sillä yhteuskunnalla on varaa tukea jäseniään vain tiettyyn rajaan asti. Nämä tuet eivät Suomessa ole tälläkään hetkellä kovin suuria ja oikeistohallituksemme alla tuet ovat jatkuvan heikennyspaineen alaisena.

Kolmantena voidaan mainita vielä yhteiskunnalliset sosiaalipalvelut. Julkinen terveydenhuolto on jatkuvien tehostusten ja leikkauksien seuraksena näivettynyt pahasti, jonot ovat pitkiä ja hoidon tasokin voi olla hyvin heikkoa ylikuormitettujen yleislääkärien kohdalla. Paremmin varoissa olevat hankkivat vakuutukset ja käyvät yksityisillä lääkäriasemilla, maahanmuuttajat ja köyhät käyttävät julkisia.

Maahanmuuttajien kielitaidottomuus voi kuormittaa terveydenhuollon resursseja yllättävänkin paljon, kääntäjiä ei saa ilmaiseksi ja jokainen kääntämiseen käytetty euro on lopulta pois muista terveydenhuollon resursseista.

Neljäs kilpailtu resurssi ovat asuinpaikat. Suomessa, erityisesti Helsingissä ja sen ympäristössä, asuminen on kallista ja edulliset asunnot ovat vaikeita löydettäviä. Maahanmuuttajat kilpailevat vähävaraisempien kanssa tässä suoraan samoista vähistä tuetuista asunnoista. Kaupungin asuntojonot ovat pitkät ja saatavuus on heikkoa.

Suuri määrä maahanmuuttajia kääntyy suoraan suureksi määräksi edullisten asuntojen tarvitsijoita. Nykytilanteessa näitä asuntoja ei muutenkaan ole tarpeeksi, joten lopputulos on sangen myrkyllinen.

Näiden argumenttien kohdalla voidaan muistaa vanha vitsi, jossa pomo vie kymmenen keksiä pöydältä ja sitten huomauttaa alaiselleen että tummaihoinen tuossa vieressä aikoo viedä jäljelläolevista kekseistä toisen. Muistetaan kuitenkin että jokainen vähävaraisen keksejä vievä taho kuitenkin vie sen vähävaraisen keksejä, vaikka joku veisi enemmän.

Vastakkainasettelu on tässä valitettavan todellinen.

Miljööt ja rikollisuus

Maahanmuuttajien mukana tulee rikollisuutta. Oli asiassa mitä tahansa mieltä, tätä ei voi kiistää, tilastot osoittavat sen aukottomasti ja tämä on odotettavissa muutenkin: jos Suomeen muuttaa ihmisiä maista joissa on Suomea korkeampi rikollisuuden määrä, ovat muuttajat suhteessa todennäköisemmin rikollisia kun kantasuomalaiset. Toki vastaavasti matalan rikollisuuden maista muuttajat ovat vähemmällä todennäköisyydellä rikollisia, mutta valtaosa maahanmuuttajista ei tule matalan rikollisuuden maista.

Tähän on luonnollisesti monia hyvin inhimillisiä syitä, mutta ilmiö itsessään ei niistä miksikään muutu: maahanmuuton lisääminen lisää tiettyjä rikoksia. Esimerkiksi paljon tunteita nostattavat joukkoraiskaukset ovat äärimmäisen harvinainen rikos pohjoismaissa ja niiden määrän kasvu on täysin maahanmuuton aikaansaamaa. Ei voi sanoa etteivätkö syntyperäiset kyseiseen rikokseen syyllisty, mutta määrät ovat täysin eri luokissa.

Tuleminen uuteen outoon maahan tekee henkilöstä alttiin rikolliselle käyttäytymiselle. Maahanmuuttajan on aina vaikeampi löytää paikkaansa yhteisössä johon hän ei ole kasvanut ja ei näin sitoudu yhteisöön yhtä suurella todennäköisyydellä kun syntyperäinen. Sama tapahtuu myös suomalaisille jotka muuttavat muualle, esimerkiksi Ruotsiin muuttaneet suomalaiset ovat alkoholistin maineessa, sillä moni siellä on huomannut olevansa vailla ystäviä tai yhteisöä, näissä oloissa pullo on hyvä kaveri. 

Tätä pahentaa entisestään tulevaisuudennäkymien puuttuminen, kun työpaikkoja ja puolisoehdokkaita ei ole tarjolla, saamme joukon turhautuneita nuoria miehiä joilla ei ole päivisin tekemistä. Ja tämä on pahuksen vaarallinen joukko. Nuoret, tympääntyneet miehet vailla työtä tai perhettä ovat resepti rikollisuudelle tai radikalisoitumiselle. 

Maahanmuuttajien määrän kasvulla on myös massiivinen vaikutus alueen kouluihin. Jo nyt aliresurssoidut koulut eivät omaa kunnollisia voimavaroja maahanmuuttajien lasten ja nuorten opetukseen. Maahanmuuttajien määrän kasvu lähinnä tekee oppitunneista yhä vaikeampia pitää ja kaikkien opetuksen taso heikkenee. 

Näiden lisäksi koulujen ilmapiirissä voidaan nähdä melkoinen romahdus. Maahanmuuttajat eivät itsessään tee kouluista turvattomia (itseasiassa monesti maahanmuuttajanuoret saattavat itse olla juuri ne joiden turvallisuus kouluissa on uhattu), mutta jengit tekevät. Koulukiusaustapaukset ovat aina kammottavia ja tuomittavia

Lasten turvallisuus muutenkin on yksi näkökanta tässä ympäristön turvallisuudessa. Vaikkei koulusta tulisi sen turvattomampi, joutuvat lapset silti kulkemaan koulumatkan turvattomien alueiden läpi ja yleinen turvattomuuden lisääntyminen vaikuttaa tätä kautta myös heihin. Halu suojella omia jälkeläisiään on voimakas tekijä joidenkin ihmisten maahanmuuttokielteisyydessä.

Yhteenvetona: yhteiskuntamme köyhimmät ihmiset asuvat niillä alueilla joihin maahanmuuton negatiiviset puolet vaikuttavat voimakkaimmin. Niissä rikollisuus on suurinta ja kasvaa, koulujen taso laskee ja turvattomuus pahenee. Parempiosaiset asumme omakotitaloissa kalliilla aluilla emmekä kärsi näistä lieveilmiöistä samoissa määrin.

Kaikki maahanmuuton mukana tuleva yhteiskunnallinen epämukavuus osuu näin juuri köyhiin, oli se sitten rikollisuuden kasvu tai ulkomailta tuodut vanhat kaunat tai jengit. Ruotsin ongelma-alueissa nähdään tämä ilmiö erittäin konkreettisesti. 

Turvassa paremman väen kanssa

Kuten yleensä, lieveilmiöt menevät pohjalle. Tässä tilanne on erityisen ikävä, sillä maahanmuuton haittapuolet koskettavat juuri niitä ihmisiä joilla on muutenkin jo se hankalin tilanne. Maahanmuuton mahdolliset taloudelliset ja sosiaaliset kulut menevät täysin niille joilla on huonoiten varaa ne maksaa. 

Maahanmuuttajat eivät tuota bättre folkille samanlaisia ongelmia, joten meidän on helppoa näyttää omaa moraalista ylemmyyttämme ja puhua maahanmuuton puolesta. Näin näytämme paremmilta ihmisiltä, eikä meidän edes tarvitse uhrata mitään. Voimme ehkä palkata halvan taloudenhoitajan siivoamaan ja käydä syömässä jännittävissä etnisissä ravintoloissa. Kalliit asuntoalueemme eivät muutu vaarallisiksi, koska tulijoilla ei ole niihin varaa. Lapsiemme koulujen resurssit eivät vähene, eikä lapsiemme turvallisuus koulussa tai koulumatkalla heikkene koska maahanmuuttajat eivät tule näihin kouluihin. Työpaikkamme ovat turvassa, koska tulijoilla ei ole niihin osaamista tai kielitaitoa. Emme enimmäkseen käytä edes yhteiskunnan tukia tai terveyspalveluita, joten emme häiriintyisi vaikka koko tukijärjestelmä kaatuisi.

Tästä perspektiivistä on helppo jaaritella maahanmuuton eduista, kuten uusista jännittävistä kulttuureista, värikkyydestä, perspektiiveistä tai humanitäärisyydestämme. On helppoa esittää moraalisesti ylevää kun sen ylevyyden hinnan maksavat muut. Voisi sanoa että emme sijoita tässä omia rahojamme, joten meidän on helppo vähätellä lieveilmiötä ja nauttia eduista. 

4 kommenttia:

  1. Aivan totta, mutta tässä ei ole mitään uutta. Koko tunnetun maailmanhistorian tilanne on ollut tällainen, kaikissa kulttuureissa joissa voidaan erottaa toisistaan köyhiä ja rikkaita. Luultavasti tilanne on ollut samanlainen myös ennen tiedossamme olevaa historiaakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähäosaiset kärsivät yhteiskunnan ilmiöistä lähes aina eniten. Varallisuus suojaa parempaa väkeä tiettyyn pisteeseen asti.

      Poista
  2. Uskon myös monien parempiosaisten olevan jotenkin 'jalo maahanmuuttaja'-harhan vallassa. Ei jokainen maahan tullut tule tänne siinä kunnossa että haluaisi jotenkin kiihkeästi integroitua tai näkisi pohjoismaisen hyvinvointivaltion jonain muuna kuin systeeminä josta pitää saada mahdollisimman paljon irti ennen kuin se romahtaa. Se kulttuuriero siihen että on elänyt täällä vakaassa pohjolassa verrattuna maahan jonka hallitus on korruptoitunut ja vaihtuu satunnaisesti on jotain joka ei monelle aukea. Aika harvassa maassa valtio on yhtä vahvasti 'yhteinen hanke' kuin pohjoismaissa.

    Ja tuo hyväosaisten lapset ja maahanmuuttajiin tutustuminen.. oma muksuni oli ensimmäiset päiväkotivuotensa yliopistokampuksen vieressä päiväkodissa, joten siellä oli ihmisiä ihan joka värissä tarjolla. Sittemmin muutimme omakotialueella jossa väki on keskimäärin...kalpeampaa. Uuteen päiväkotiryhmään tuli yksi (1) intialaistaustainen lapsi, ja päiväkodin aikuiset olivat ihan riemuissaan kun meidän lapsemme leikki myös hänen kanssaan ilman ongelmia. Kaikilla muilla ryhmässä meni useampi kuukausi päästä yli siitä että tyyppi oli tummapaahtoisempi. Että se siitä lapset-eivät-ole-luonnostaan-rasisteja...kyllä nelivuotias jo huomaa jos kaveri on vieraan värinen eikä päiväkoti-ikäisen näkökulmasta katsoen 'osaa puhua'. Aika vahvasti siis vaikuttaisi että keskiverto kaupunkiomakotiasujalla ei ole kovin kirjava tuttavapiiri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä pointteja. Jalo Villi on yleinen televisio-trooppi. Ajatus "alkukantaisista" ihmisistä jotenkin kunniallisempina ja täynnä maanläheistä viisautta on monen mieleen iskostunut klishee. Todellisuudessa karuista kulttuureista tulee karuja ihmisiä, heihin on iskostettu kovia arvoja kovien oppituntien kautta. Taustalla on usein väkivaltaa ja traumoja.

      Siinä mielessä köyhemmistä maista tulevat maahanmuuttajat on ymmärrettävä samaan aikaan uhreiksi, että potentiaalisiksi ongelmiksi.

      Lasten rasistisuudesta vielä: lapset vierastavat sitä mitä eivät ole aiemmin nähneet, oli se sitten tummaihoiset tai parrakkaat. Harvalla on tuttavapiirissä kovin kirjavaa väkeä, harva oikeasti kaveeraa maahantulijoiden kanssa. Tämä on tietysti suuri harmi, sillä integroitumisen onnistumisessa kantakansan kontaktit olisivat hyvin tärkeitä.

      Poista

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.