Emme muka tiedä miksi nuoret miehet eivät pärjää koulussa

Nuorten miesten oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa ja muualla länsimaissa naisten vastaaviin verrattuna. Tämä ilmiö näkyy kaikilla opetuksen tasoilla, tytöt saavat paremmat todistukset peruskoulusta, lukiosta ja samaten suurempi osa korkean asteen koulutukseen päässeistä on naisia.

On suhteellisen selvää mitä on tapahtunut, mutta joidenkin mielestä tämä on suuri mysteeri johon ei ole ratkaisua. Paitsi että asia on suhteellisen selvä, todellisuutta ei vaan voi sanoa ääneen koska eihän miehiä voi syrjiä.

Suurista suurin mysteeri

Helsingin Sanomien Nyt-liite uutisoi äsken suoranaisen mysteerin:
Kyllä, nuorten miesten romahdus koulutuksessa ja koulussa on suuri mysteeri. Tiedämme että niin tapahtuu, mutta emme tiedä miksi. Paitsi että tiedämme.

Nuorten miesten koulutuksen ongelma on koulujen muuttuminen enemmän tyttöjen pelikentäksi. Koulut on järjestetty tyttöjen tarpeille ja luonteille sopivaksi ja niistä on leikattu vähä vähältä poikia inspiroivat piirteet.


Eniten tämä koskee peruskoulua, mutta luonnollisesti tämä kantautuu korkeampiinkin oppilaitoksiin. Kun pojilla puuttuu peruskoulun huipputodistus, on hankalampi päästä lukioon ja lukion tulokset ovat huonompia kiitos huonompien lähtökohtien. Sama toistuu sitten mentäessä lukiosta eteenpäin, esimerkiksi yliopistoihin joissa on nyt naisten yliedustus miehiin verrattuna.

Kuka syrjiikään?

Tähän voisi yhdistää vielä yhden jännän ilmiön: naisopettajat (joita opettajista on valtaosa) syrjivät poikia, mutta miesopettajat eivät syrji tyttöjä. Esimerkiksi naispuoliset opettajat peruskoulussa antavat pojille heikompia arvosanoja puhtaasti sukupuolen perusteella. Ja oppilaat tietävät tämän: tutkimusdata paljastaa että oppilaat pitävät enemmän miespuolisista opettajista koska heitä pidetään reilumpina.

Ja tätä sukupuolista syrjintää ei muuten olla edes yritetty korjata. Naisopettajien puolueellisuus on mitattu monessa tutkimuksessa, mutta silti kukaan ei ehdota naisopettajien kouluttamista tunnistamaan tätä käyttäytymistä itsessään.

Tämä on suhteellisen hirveä asiantila: valtaosa opettajista antaa puolelle oppilaista huonompia arvosanoja heidän sukupuolensa takia. 

Ehkäpä myös psykologiaan vaikuttaa myös jatkuva tyttöjen vahvuuden korostaminen. Meillä on joukko ohjelmia ja tapahtumia joiden tarkoitus on kertoa tytöille miten he pystyvät mihin vain. Samaa ei näy pojille, heitä ei kehuta samalla tavalla. Kirjoitin tästä aiheesta enemmän aiemmin, joten en nyt syvenny siihen enempää.


Joten ei ole mikään ihme että pojat ovat jäljessä koulussa. Koulu ei ole rakennettu heitä varten, se on tehty tyttöjä varten. Nyt-liitteen kirjoittajat eivät vaan ole kykeneviä sisäistämään ajatusta että poikia voitaisiin syrjiä. Eihän edes lapsen ikäinen valkoinen heteromies voi olla mitään muuta kun etuoikeutettu.

Kommentit

  1. Voisikohan taustalla vaikuttaa myös se, että viisastuminen, älykkyys, osaaminen ja tietäminen ylipäätään ei ole muotia nuorten miesten keskuudessa enää niin kuin joskus ennen. Joskus, omassa nuoruudessani, josta on jo aikaa, minusta tuntui, että nuorilla miehillä oli myös keskinäistä kilpailua siitä, kuka tietää ja osaa. Nyt on pojilla mielessä muut asiat. Viisastumisen halu syttyy vasta yli kolmikymppisenä.
    Tyttöjen sen sijaan on edelleen pärjättävä koulussa, mieli päästä (varsinkin jos ilman silikoni-implantteja aikoo) elämässään eteenpäin.
    Ja tämä siis on vain mututietoa ja tuntumaa.
    Vakavasti: minusta kysymys on siis arvoista ja arvostuksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väittäisin että yhteiskunnallisella tasolla pojilla ja tytöillä on yhtäläinen paine pärjätä koulussa. Poikia helpottaa "aina voi hankkia raksaduunin" ajatus, eli ajatus siitä että rankkaa fyysistä työtä löytyy koulutodistuksesta huolimatta. Toisaalta tyttöjä helpottaa taas "aina voi ryhtyä kotiäidiksi" ajatus.

      Yksi ero tulee vertaistasolta. Tytöillä on enemmän vertaispainetta pärjätä koulussa kun pojilla. Poikajoukossa hyvät arvosanat eivät anna irtopisteitä, samaten oman ikäiset tytöt eivät niistä innostu.

      Poista
  2. Nyt-liitteen artikkeli oli armeijan P1-testistä. Muistaakseni testi oli jaettu kolmeen osioon, niin kuin kuvaajistakin näkyy, eli "perinteiseen" älykkyystestiin von Ravenin matriiseilla, matemaattisia taitoja mittaaviin päässälaskutehtäviin ja verbaalisia taitoja mittaaviin sanatäydennystehtäviin.

    Käsittääkseni kuviopäättely ja matemaattiset taidot ovat vahvasti g-ladattuja, eli näiden kohdalla on ehkä vähän harhaanjohtavaa puhua hankituista taidoista eli osaamisesta. Trendi on kuitenkin korkeintaan lievästi laskusuuntainen ja viimeisimmistä ikäluokista tarkasteltuna voisi jopa havaita hieman nousevaa trendiä.

    Oon kyllä samaa mieltä koululaitoksen naisistumisesta, mutta se näkyy nimenomaan poikien koulumenestyksessä. Ja siitä sitten kertautuen jatko-opintoihin ja työelämään.

    En laittaisi välttämättä edes pällitestin verbaalisen osion pisteiden laskua kokonaan koululaitoksen piikkiin. Varmaan suurin yksittäinen syy on lukuharrastuksen väheneminen. Toki koulussakin täytyisi pohtia miten pojat saataisiin lukemaan enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen varma että lukuharrastuksen vähentymisellä on oma roolinsa ja varmasti myös muita selittäviä tekijöitä löytyy. Koululaitoksen lähes totaalinen naisittuminen on kuitenkin uskoakseni merkittävä vaikuttaja, naisopettajien taipumus kun arvioida poikia alakanttiin on oikeasti varsin huomattava.

      Poista
  3. Joo tosi hyvin toimii nuo kymmenen vuotta sitten amerikassa tehdyt koulututkimukset kuvaamaan suomen koulua...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah totta, unohdin kokonaan etteivät Ämeriikkäläiset ole Homo Sapiens-lajin edustajia.

      Poista
  4. Kääk! Esille nostamasi artikkelit varmastikin sortavat tutkimusrakenteellisesti naisopettajaoletettuja.

    Jos nuoret miehet eivät pärjää koulussa, niin onko vika koulussa vai miehissä? No kaikki opettajathan vastaa tähän tietysti että miehissä.

    Jos nuoret naiset eivät pärjää asiassa X, niin silloin vika on sen sijaan asiassa X... ei naisissa, heidän asenteissaan tai preferensseissään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä on nykyfeminismin tunnustamaton ydin: naisten ongelmat ovat yhteiskunnallisia ongelmia, miesten ongelmat omaa syytä. Palkkaerot ovat naisten syrjintää, miesten suuret itsemurhaluvut ja kuolemaluvut miesten omaa machokulttuuria.

      Naisten ongelmat korjataan auttamalla naisia, luomalla heitä auttavia ohjelmia ja rohkaisemalla. Miesten ongelmat korjataan haukkumalla miehiä ja käskemällä heitä olemaan enemmän niin kun naiset. Niin tai sanomalla että ne kyllä ratkeaa sitten kun utopistinen sukupuoleton maailma on saavutettu.

      Toinen on käytäntöä nyt, toinen on teoriaa sitten joskus.

      Poista
  5. Haluaisin vähän kuulla perusteluja käytännöistä miten ja miksi koulut olisi tuunattu juuri tytöille ja heidän tarpeisiinsa. Muutenkin siis kuin vain, että opettajat ovat naisia. Tuota väitettä kuulee usein, mutta ei oikein käytännön esimerkkejä, että näin olisi. En ehkä itse ollut ovin sopiva tähän käytäntöön, koska en tunnista sitä omista kouluvuosistani. Omaan aikaan opettajistakin noin puolet taisi vielä olla miehiä. Onpas se muuttunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Opettajien naisittuminen on yksi merkittävimmistä, ellei merkittävin vaikuttaja. Tiedämme sen vaikuttavan poikien arvosanoihin negatiivisesti koska naisopettajat antavat pojille huonompia arvosanoja, mutta myös koska heidän opetustyylinsä ei istu pojille.

      Ylipäätään koulun luonne vaatii paljon rauhallisuutta ja keskittymiskykyä, molemmat asioita mitä teineillä ei ole ja pojilla erityisen huonosti, kiitos massiivisen määrän testosteronia joka täyttää heidän vartaloitaan tuossa iässä. Tämä tietysti ei ole koulun vika, mutta silti se on asia jota ei huomioida, vaan poikien oletetaan toimivan samalla tavalla kun tytöt, vaikka heidän käytökseen vaikuttaa hyvin erilainen hormonaalinen pommitus.

      Väittäisin huolellisuuden olevan myös yksi. Tytöt ovat keskimäärin parempia tässä ja yllättävän monen pojan arvosanoja tietystä aineesta katsotaan, nähdään siellä yllättävää vaihtelua. Esimerkiksi poika on voinut aineen kokeista ja kotitehtävistä saada 10, 9, 9, 8, 4, 10, 4. Neloset tässä ovat tehtäviä mitkä on jätetty tekemättä. Tytöt ovat keksimäärin tunnontarkempia, joten he tekevät kaiken mitä pitää. Tietysti tehtävistä pitää palkita, mutta tässä mielenkiintoisesti arvosanasta yllättävän iso osa tulee tunnontarkkuudesta. Esimerkiksi tyttö jolla arvosanat ovat 8, 8, 8, 8 saa saman arvosanan kun poika jonka arvosanat ovat 9, 4, 10, 9. Tässä esimerkissä jälkimmäisellä on parempi osaaminen, mutta ensimmäinen teki kaikki tehtävät. Tunnontarkkuus painottuu ja hyödyttää aivan kaikessa.

      Tunnontarkkuuden merkitys on noussut ehkä koska kuri on laskenut. Kun tehtävät oli oikeasti Pakko tehdä, isolla P:llä, pojat tekivät kaiken useammin. Nyt laiskottelun seuraukset ovat ehkä pienempiä.

      Mutta tässä on nyt vain vähän asiaa jota sylki suuhun toi, spekulointia ja omia ajatuksiani asiasta. Jos kovempaa dataa kaipaat, löytyy verkosta hyvin luettavaa.

      Poista
  6. No tässä nyt ei tullut vastausta edelliseen kysymykseen. Siis miten koulut tuunattu tytöille. Eikö ennen, omaan kouluaikaani, 70-luvulla vaadittu rauhallisuutta ja keskittymiskykyä tai huolellisuutta. Eikö pojilla ollut silloin testosteronia. Mitä pitäisi kouluissa muuttaa paitsi opettajat miehiksi.
    Mitä olivat ne poikia inspiroineet piirteet koulussa ennen.En muista niitä ainakaan omilta kouluajoiltani. Siis käytännön esimerkkejä asiasta.
    Siis palattaisiinko enemmän takaisin entiseen pakkoon ja vaatimuksiin.Pojat eivät pääsisi siitä missä rima matalin.Itse ajattelisin näin.
    Ja eiköhän tähän naisopettajien määrään mahdu kaikenlaisia personallisuuksia, kuten omana kouluaikanani.Niitä reilujakin.
    Minusta tässäkin kirjoituksessa ihan hyviä pointteja
    https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/suorat_sanat/opettaja_minja_koskela_nykyinen_koulu_ei_suosi_tyttoja
    Katson, että myös kodin on otettava vastuu poikiensa koulunkäynnistä ja oppimisesta.
    Olen itse akateemisesti koulutettu ja myös mieheni, sekä poikamme ja tyttäremme. Koulu oli lasten "työtä" ja heiltä pystyi vaatimaan heidän kykyjensä mukaista suoritusta siinä.Ei enempää, mutta ei vähempääkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vastasinhan, pääsyy on nimenomaan opettajien naisittumisessa. En sano että kaikki naisopettajat syrjisivät poikia, loistavia naisopettajia löytyy, olen itse kohdannut heitä myös. Syrjiviä naisopettajia on kuitenkin paljon enemmän kun miesopettajia ja heidän syrjintänsä on sitä pahinta: tiedostamatonta.

      Keskittyminen ja rauhallisuus kouluissa on muuttunut. Poikien pitäminen rauhallisena on nimittäin enemmän kurinpitoa kun mitään muuta, se aspekti on poistunut kouluista ja sen mukana myös poikien käytös on muuttunut.

      Epäilen itse että pojat tyttöjä enemmän kunnioittavat auktoriteettejä jos nämä osaavat näyttää olevansa kontrollissa. Helpoin tapa tähän on vanhanaikaisella pelolla

      Nyt koulu ei ole niinkään työtä, vaan fiilistelyä. Sen opetusmenetelmät ovat pehmeitä ja arvot myös. Se on ekosysteemi jossa pojat vaistoavat olevansa ulkopuolisia.

      Poista

Lähetä kommentti

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.