Miehetkin saavat itkeä ja ilmaista tunteita? Ehei, sehän on osoitus maskuliniteetin heikkoudesta ja antaa feministeille oikeuden pilkata miehiä juomalla miesten kyyneleitä kupeistaan. Miehillä ei ole lupaa olla ongelmia, tai he joutuvat pilkan ja vähättelyn kohteeksi, erityisesti niiltä jotka väittävät olevansa tasa-arvon asialla.
Tänään käsittelyssä jotain minkä voitte linkittää mihin tahansa feministien keskusteluryhmään ja katsoa miten tekstin pointti osoitetaan todeksi silmiesi edessä. Käsittelyssä miesten demonisointi ja miesten ongelmien vähättely yhteiskunnassamme.
Elämme mielenkiintoisia aikoja. Yhteiskuntamme on vakuuttunut naisten sorretusta asemasta ja heihin jatkuvasti kohdistuvasta sorrosta ja pahasta tahdosta. Länsimaissa ainakin todellinen tilanne on käytännössä päinvastainen. Miehet kärsivät huomattavasti vakavammista ongelmista naisiin verrattuna kuten aiemmassa kirjoituksessa osoitin, naisten kärsimät ongelmat ovat eteerisiä ja asenteellisia, miesten kuolettavia. Yksilötasolla on poikkeuksia, mutta kokonaistilanne on varsin selvä, yhteiskunnan pohjasakkaa ovat nimenomaan miehet ja sitä ei muutaman etuoikeutetun miehen tilanne muuta.
Miehet ovat samaan aikaan myös eniten haukuttu ja paneteltu ryhmä yhteiskunnassamme. Feminismin sisältä kuulee jatkuvasti ääniä naisten ikävästä kohtelusta tai median heille tarjoilemista haitallisista mielikuvista. Todellisuus on kuitenkin toinen, miehet esitetään mediassa kaikkein huonoimmassa valossa.
Mielikuva tilanteesta on kuitenkin päinvastainen, huomattavasti heikommassa asemassa keskimäärin olevat miehet nähdään etuoikeutettuina sortajina ja naiset heidän uhreinaan ja altavastaajina. Narratiivissa miesten heikko-osaisuudelle ei ole sijaa. Tästä seuraa myös hyvin myrkyllinen ilmiö, missä jokainen miesten ongelma maalataan turhan valittamiseksi, oli ongelma miten vakava tahansa. Ongelmien pilkkaaminen, kieltäminen ja vähättely kuuluvat luonnollisesti keskustelun ydinasioihin.
Miesflunssa on mainio esimerkki tästä. Klisheehän kertoo että nainen kärsii flunssan hammasta purren ja tekee silti tehtävänsä, siinä missä mies ei pääse edes sängystä ylös. Tätä on pidetty esimerkkinä miesten luonteenheikkoudesta tai halusta esittää uhria. Nyttemmin on saatu selville että ilmiö ei ole vain korvien välissä, vaan estrogeeni-hormooni näyttäisi itseasiassa suojaavan naisia rajatusti flunssan pahimmilta oireilta.
Miehet siis konkreettisesti kärsivät kovemmasta flunssasta, mutta väitteitä ei ole otettu tosissaan. Yhteiskunnassamme on yleisesti hyväksyttävää pitää miehiä epäkypsinä mieslapsina joiden puheita ei tarvitse ottaa vakavissaan. Ja jos tämä ei tunnu merkitykselliseltä osalta suurempaa ongelmaa, on jo pelkällä miesflunssa-myytillä omat vaaralliset seurauksensa: Bristolissa mies kuoli kun ensihoitaja ei ottanut hänen vaivojaan vakavasti, vaan diagnosoi hänellä miesflunssan.
Tässä onkin villakoiran ydin: miesten ongelmia vähätellään ja ei oteta vakavasti. Tasa-arvon irvikuvilla, eli nettifeministeillä on jopa mukeja joista he juovat "miesten kyyneleitä" ylistyksenä sille miten vähän miesten ongelmat heitä kiinnostavat. Miehet eivät myöskään voi ottaa osaa keskusteluun tasa-arvosta ilman pilkkaa. Yritykset osallistua on oltava täysin naisasialle omistettuja ja kritiikittömiä, tai muuten kaikki miehen sanomiset ovat pelkkää miesselitystä (mansplaining).
Tämä on pahuksen surullista. Kun tietyn ihmisryhmän oikeutta puhua ei kunnioiteta, ei oteta vakavasti ja syrjitään avoimesti, syödään näin kokonaan mahdollisuudet tehdä järkevää tasa-arvotyötä ja luoda sitä tasa-arvoista yhteiskuntaa. Jos tasa-arvotyötä tehdään näin, näyttäytyy se miehille pelkkinä menetyksinä ja haukkuina ja on turha odottaa miesten osallistuvan sellaiseen. Tämä on toki oiva tapa työntää miehiä oikeasti sovinististen tahojen odottaville käsivarsille.
Kokonaisuudessa tämä haittaa niin miehiä kun naisiakin, miehiä ilmiselvillä tavoilla kun heidän ongelmiaan ei noteerata ja naisia koska tasa-arvoistumisen työ ei etene, vaan juuttuu nykyisen kaltaiseen feministit vs. miesasia-taistelemiseen.
Ja asiasta on pahuksen hankala keskustella. Jos et usko, katso vaikkapa millaista "keskustelua" feministiryhmässä puhkesi aiemman aihetta käsitelleen tekstini jälkeen (linkki). Ensimmäistäkään esittämääni väitettä ei kumottu, mutta vähättelyä tuli kahdella kädellä.
Ja tämä on miksi feminismi on menettänyt uskottavuutensa. Se ei ole enää väline tasa-arvoon, vain yhden ryhmän henkilökohtainen äänitorvi. Tätä sen ei pitäisi olla.
Tänään käsittelyssä jotain minkä voitte linkittää mihin tahansa feministien keskusteluryhmään ja katsoa miten tekstin pointti osoitetaan todeksi silmiesi edessä. Käsittelyssä miesten demonisointi ja miesten ongelmien vähättely yhteiskunnassamme.
Elämme mielenkiintoisia aikoja. Yhteiskuntamme on vakuuttunut naisten sorretusta asemasta ja heihin jatkuvasti kohdistuvasta sorrosta ja pahasta tahdosta. Länsimaissa ainakin todellinen tilanne on käytännössä päinvastainen. Miehet kärsivät huomattavasti vakavammista ongelmista naisiin verrattuna kuten aiemmassa kirjoituksessa osoitin, naisten kärsimät ongelmat ovat eteerisiä ja asenteellisia, miesten kuolettavia. Yksilötasolla on poikkeuksia, mutta kokonaistilanne on varsin selvä, yhteiskunnan pohjasakkaa ovat nimenomaan miehet ja sitä ei muutaman etuoikeutetun miehen tilanne muuta.
Miehet ovat samaan aikaan myös eniten haukuttu ja paneteltu ryhmä yhteiskunnassamme. Feminismin sisältä kuulee jatkuvasti ääniä naisten ikävästä kohtelusta tai median heille tarjoilemista haitallisista mielikuvista. Todellisuus on kuitenkin toinen, miehet esitetään mediassa kaikkein huonoimmassa valossa.
Mielikuva tilanteesta on kuitenkin päinvastainen, huomattavasti heikommassa asemassa keskimäärin olevat miehet nähdään etuoikeutettuina sortajina ja naiset heidän uhreinaan ja altavastaajina. Narratiivissa miesten heikko-osaisuudelle ei ole sijaa. Tästä seuraa myös hyvin myrkyllinen ilmiö, missä jokainen miesten ongelma maalataan turhan valittamiseksi, oli ongelma miten vakava tahansa. Ongelmien pilkkaaminen, kieltäminen ja vähättely kuuluvat luonnollisesti keskustelun ydinasioihin.
Miesflunssa on mainio esimerkki tästä. Klisheehän kertoo että nainen kärsii flunssan hammasta purren ja tekee silti tehtävänsä, siinä missä mies ei pääse edes sängystä ylös. Tätä on pidetty esimerkkinä miesten luonteenheikkoudesta tai halusta esittää uhria. Nyttemmin on saatu selville että ilmiö ei ole vain korvien välissä, vaan estrogeeni-hormooni näyttäisi itseasiassa suojaavan naisia rajatusti flunssan pahimmilta oireilta.
Miehet siis konkreettisesti kärsivät kovemmasta flunssasta, mutta väitteitä ei ole otettu tosissaan. Yhteiskunnassamme on yleisesti hyväksyttävää pitää miehiä epäkypsinä mieslapsina joiden puheita ei tarvitse ottaa vakavissaan. Ja jos tämä ei tunnu merkitykselliseltä osalta suurempaa ongelmaa, on jo pelkällä miesflunssa-myytillä omat vaaralliset seurauksensa: Bristolissa mies kuoli kun ensihoitaja ei ottanut hänen vaivojaan vakavasti, vaan diagnosoi hänellä miesflunssan.
Tässä onkin villakoiran ydin: miesten ongelmia vähätellään ja ei oteta vakavasti. Tasa-arvon irvikuvilla, eli nettifeministeillä on jopa mukeja joista he juovat "miesten kyyneleitä" ylistyksenä sille miten vähän miesten ongelmat heitä kiinnostavat. Miehet eivät myöskään voi ottaa osaa keskusteluun tasa-arvosta ilman pilkkaa. Yritykset osallistua on oltava täysin naisasialle omistettuja ja kritiikittömiä, tai muuten kaikki miehen sanomiset ovat pelkkää miesselitystä (mansplaining).
Tämä on pahuksen surullista. Kun tietyn ihmisryhmän oikeutta puhua ei kunnioiteta, ei oteta vakavasti ja syrjitään avoimesti, syödään näin kokonaan mahdollisuudet tehdä järkevää tasa-arvotyötä ja luoda sitä tasa-arvoista yhteiskuntaa. Jos tasa-arvotyötä tehdään näin, näyttäytyy se miehille pelkkinä menetyksinä ja haukkuina ja on turha odottaa miesten osallistuvan sellaiseen. Tämä on toki oiva tapa työntää miehiä oikeasti sovinististen tahojen odottaville käsivarsille.
Kokonaisuudessa tämä haittaa niin miehiä kun naisiakin, miehiä ilmiselvillä tavoilla kun heidän ongelmiaan ei noteerata ja naisia koska tasa-arvoistumisen työ ei etene, vaan juuttuu nykyisen kaltaiseen feministit vs. miesasia-taistelemiseen.
Ja asiasta on pahuksen hankala keskustella. Jos et usko, katso vaikkapa millaista "keskustelua" feministiryhmässä puhkesi aiemman aihetta käsitelleen tekstini jälkeen (linkki). Ensimmäistäkään esittämääni väitettä ei kumottu, mutta vähättelyä tuli kahdella kädellä.
Ja tämä on miksi feminismi on menettänyt uskottavuutensa. Se ei ole enää väline tasa-arvoon, vain yhden ryhmän henkilökohtainen äänitorvi. Tätä sen ei pitäisi olla.
Tässä jotain feministeille jaettavaa: tiesitkö ettei miesflunssa ole mikään vitsi, vaan oikea ilmiö. Tämä onkin mainio...
Julkaissut Tämä Päivä 25. tammikuuta 2016
Kommentit
Lähetä kommentti
Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.
Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.
Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.