Tiedosta ja ajattelusta 1


Sisältö:
Tiedon filosofia (olet tässä)
Tieto ihmisen ajattelussa
Tiedon ja ajattelun luonne

Tiedon filosofia
Tieto on yksi yksinkertaisimpia ja itsestäänselvimpiä käsitteitä mitä maailmasta löytyy, mutta mitä tieto lopulta on? Ajatuksia, käsitteitä, videokuvaa, symboleita? Sähköpulsseja, kemiallista vai jotain mitä ei kyetä ollenkaan havaitsemaan? Tiedon luonne on on aina kiinnostanut itseäni ja tässä kirjoituksessa käyn ensin läpi joitain klassisen filosofian käsityksiä tiedon ja oppimisen luonteesta ja seuraavissa teksteissäni puran hieman tiedon toimintaa ihmisen ajattelussa nyky-ymmäryksen pohjalta.

Descartes määritteli tiedon näin: "Tietoni oman henkeni liikkeistä on välitöntä ja epäilyksetöntä. Koska tietoni oman henkeni liikkeistä on välitöntä ja epäilyksetöntä olen perimmäiseltä luonteeltani henkeä." Tämä johtopäätös on metafysiikkaa, mutta on johdettu tieto-opillista, kuten myös hänen "kartesiolainen dualisminsa": "Tietoni hengestä ja sielusta on välitöntä ja epäilyksetöntä. Tietoni aineellisesta maailmasta tai ruumiistani sen sijaan ei ole välitöntä ja epäilyksetöntä. Koska tietoni hengestäni on välitöntä ja ja tietoni aineellisesta maailmasta ei ole, henki ja aine ovat kaksi todellisuuden ainesosaa. Todellisuus koostuu yhtäältä hengestä ja toisaalta aineesta." Descartesin tiedon määritelmä on siis hengellinen eli, tieto ja aine ovat täysin eri asioita, eli ajatukset ja mieli eivät ole samaa kuin ruumis. Tämä aine-henki kahtiajako on vanhemmassa filosofiassa hyvin yleinen tapa käsitellä ajattelua ja tietoa.

David Humen mukaan tiedon hankkimiseen on kaksi tapaa: deduktiivinen ja induktiivinen päättely. Deduktiivisessa päättelyssä tunnetuista tosiseikoista johdetaan uusia tosiseikkoja, kuten 1+1 tekee 2. Laskemalla 1+1 saadaan vain tietää että se on 2 ja koska 1+1 lopulta sisältää jo itsessäänkin arvon 2, mitään uutta tietoa ei oikeastaan saavuteta. Etuna deduktiossa on kuitenkin se, että kaikki deduktiivisesti saatu tieto on varmaa jos tiedot joista tieto on johdettu ovat varmoja. Induktiivinen päättely taasen tarkoittaa havainnoista tehtyihin yleistyksiin. Induktiivisella päättelyllä saadaan uutta tietoa, mutta kaikki induktiivisesti saatu tieto on epävarmaa, sillä havainnot ovat aina epävarmoja ja yleistykset eivät aina ole tosia kaikkien kohdalla. Hume osoitti induktiivisen päättelyn vajaavaiseksi ja epäpäteväksi, mutta uuden tiedon saamiseksi ei hänen mukaansa muutakaan tietoa ole. Luonnollisesti käytännössä kaikki deduktiivisen päätelmän pohjalla olevat tiedonkappaleet ovat induktiivisen havainnoinnin kautta saavutettuja.

Sokrateen mukaan kaikki tieto on jo valmiiksi ihmisessä, oppiminen on vain sen mieleen palauttamista. Tätä hän tuki esimerkiksi väitteillä siitä, miten lapsi jo syntyessään osaa hengittää, imeä äitinsä rintaa tai nukkua. Tätä ajattelutapaa kutsutaan rationaaliseksi ajattelutavaksi ja  rationalisti uskoo tiedon olevan pääteltävissä ilman havaintoja. Vastakohtana on empiirinen ajattelu jossa uskotaan tiedon tulevan kokemuksista ja havainnoista. Empiirinen perinne tukee induktiota ja rationaalinen deduktiota.

Nyt kun tiedon filosofinen tausta on ihmetelty voidaan siirtyä tiedon luonteeseen ihmisen ymmärryksessä ja ajattelussa.

Jatka seuraavaan: Tieto ihmisen ajattelussa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.