Tiedosta ja ajattelusta 2

Sisältö:
Tiedon filosofia
Tieto ihmisen ajattelussa (olet tässä)
Tiedon ja ajattelun luonne

Tieto ihmisen ajattelussa
Tieto ihmismielessä on symboleita ja käsitteitä. Ajattelu taas on liikkumista käsitteestä toiseen, esimerkiksi näin: Luet kirjaa ja silmääsi osuu sana lentokone ja äkkiä muistatkin miten lämmintä oli viime kesällä Kanarialla minne menit lentokoneella. Tästä taas mieleesi tulee toissakesän tukahduttavan kuuma ilma jonka johdosta päätit, ettet enää koskaan lomailisi Espanjassa. Lyhyesti: Lentokone -> lentomatka Kanarialla -> Kanaria -> Lämpö -> Toissakesä -> Pahimmillaan yhtä lämmin kuin Espanjassa -> Ei Espanjaa, kiitos.

Graafisesti esitettynä tämä mielleyhteyksien kartta voisi näyttää esimerkiksi tältä:


Yksinkertaista eikö? Ajattelun prosessi on käytännössä siis ylläolevan kaltaisen neuroverkon navigoimista, missä ajatus siirtyy yhdestä ajatuksesta toiseen siihen yhdistyvään ajatukseen. Todellisuudessa mielensisäinen käsitekartta on huomattavasti ylläolevaa esimerkkiä monimutkaisempi ja sisältää järjettömältäkin tuntuvia yhteyksiä (kuten esimerkiksi itselleni tulee hilseestä mieleen kissa). Sen "mihin suuntaan" ajatus käsitteestä lähtee riippuu käsitteiden välissä olevien yhteyksien voimakkuuksista ja tavoitteesta johon pyritään ja mahdollisista olosuhteista. Esimerkiksi ylläolevassa kaaviossa lentokone- käsitteestä vahvin yhteys voisi olla Lintu- käsitteeseen tai lentokoneen kuvaan. Luonnollisesti jos äskettäin on tapahtunut esimerkiksi lentokone-onnettomuus, voi se vahvistaa tiettyjä yhteyksiä, kuten vaikkapa yhteyttä lentokoneen ja onnettomuuden välillä.

Se mikä asia tietystä käsitteestä tulee mieleen riippuu myös siitä mitkä ympäröivä tilanne ja sisäinen mielentila ovat. Esimerkiksi englanninkielen oppitunnilla oltaessa aihepiiri ohjaa neuroverkon käyttäytymistä. Normaalisti jos sanasta ’jalankulkija’ tulisi mieleen vaikkapa suojatie tai polkupyörä, englannin oppitunnilla ensimmäisiin mieleen tuleviin konsepteihin kuuluu (toivottavasti) sana ’pedestrian’. Neuroverkossa haettaessa tietynlaista tietoa, tietyt yhteydet vahvistuvat olosuhteiden mukaan.

Miten nämä opitut asiat sitten lisääntyvät? Kun uusi käsite opitaan se tallentuu tietoisuuteen ja alkaa muodostaa yhteyksiä muiden käsitteiden kanssa. Mitä voimakkaammiksi yhteydet kehittyvät, sitä paremmin asian oppii. Yhteyksien voimakkuus perustuu täysin siihen, kuinka usein niitä käytetään ja miten voimakas kokemus kyseisen yhteyden syntymiseen liittyy. Tämä tarkoittaa että muistamme parhaiten ne asiat joiden kanssa olemme tekemisissä päivittäin tai jotka ovat meille tärkeitä. Vastaavasti unohdamme nopeasti ne asiat joihin törmäämme harvemmin tai joista emme suuremmin välitä.

Käyttämättömät yhteydet heikkenevät, mutta ne eivät katkea. Esimerkkinä omasta elämästäni on kirjanpidon perusteet, jotka opettelin ensimmäistä kertaa jo yläasteen aikana. Tämä taito oli jo autuaan unohtunut lukioon tullessani, mutta yritystiedon kurssilla törmäsin jälleen kirjanpitoon ja sainkin aiemmin opetellut perusteet palautettua mieleen hetkessä. Toisena esimerkkinä mainittakoon Sofia Kovalevskaja. Hyvin nuorena tyttönä Sofian lapsuudenkodin erään huoneen tapettina oli käytetty diffrentiaali- ja integraalilaskennan litografiapainoksen sivuja, joita pieni Sofia oli tuntikausina ihmetellyt. Myöhemmin ensimmäisillä diffrentiaalimatematiikan oppitunneillaan Sofia käsitti termien ja derivaattojen käsitteitä luonnostaan, aivan kuin olisi osannut ne entuudestaan.

Monille ihmisille on käynyt ja käy jatkuvasti niin, että ajatus jäätyy tai alkaa kulkea ympyrää, eikä mistään meinaa tulla mitään. Tämä on juuri sitä kun käsiteverkon rakenteessa muodostuu vahvimmaksi pieni kehärakenne, missä ajatukset palaavat aina takaisin samaan pisteeseen, saavuttamatta mitään. Esimerkiksi Jäätelö -> Vanilija -> Kerma -> Kermajäätelö -> Jäätelö ja uusiksi alusta. Jumiutuneen ajatusketjun voi katkaista yrittämällä siirtää ajatteluaan eri suuntaan joko itse tai ajattelun muuttuminen voi johtua myös ulkoisesta ärsykkeestä.

Ajattelussa lähdetään tunnetusta käsitteestä ja liikutaan eri käsitteiden kautta etsien juuri sitä oikeaa tietoa. Se "mitä kautta" ajatus kulkee muuttuu helposti kun tietoisuus löytää osan etsimäänsä tietoa, sillä tavoin, että tietoisuus keksii "mistä kannattaa etsiä" ja suuntaa niitä käsitteitä kohti. Esimerkiksi ajateltaessa ensin Boeing-merkkiä, voisimme päätyä esimerkiksi seuraavanlaiseen ajatusketjuun:


Useamman "mutkan" jälkeen tietoisuus muistaa koneessa olevan turbiinit. Malli on taaskin yksinkertaistettu, todellinen mielensisäinen muistitapahtuma on huomattavasti monimutkaisempi.

Jatka seuraavaan: Tieto ihmisen ajattelussa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.