Kirjoitin äskettäin siitä miten ohjelmallisesti generoidut tekstit voivat vähentää radikaalisti toimittajien tarpeellisuutta lähivuosina. Jatkan saman aiheen tiimoilta ja seuraavana työttömäksi jäävät kaikki luovan työn tekijät. No, osa ainakin. Tämä teksti ei ole tarkoitettu loukkaamaan taiteilijoita tai väittämään heidän työtään vähemmän tärkeäksi. Tarkoitukseni on visioida miten teknologia tulee muuttamaan taiteilijoiden elämää ja taidetta lähitulevaisuudessa. Valitettavasti osa visioista ei lupaa hyvää.
Kuvataide, musiikki ja kirjallisuus ovat aloja joiden suurin osa ei oleta joutuvan vasaran alle tekniikan kehittyessä. Teknologiallahan on päinvastoin ollut piristäviä vaikutuksia näihin luoviin ammatteihin. Esimerkiksi muusikot voivat hyödyntää Internetia ja myydä musiikkinsa suoraan faneille ilman välikäsiä ja taiteilijat voivat tuottaa helpommin kopioita töistään ja myydä niitä vielä useammille.
Lisäksi luovan työn tekeminen on merkittävästi helpottunut: musiikin teko ei tarvitse enää nuottien tai soitinten opiskelua, vaan hyvän visuaalisen silmän omaava henkilö voi ohjelmallisesti rakentaa hyvinkin koukuttavia melodioita. Siveltimen sijaan piirtoalustalla työskentelevä digitaalinen maalari kykenee saamaan visionsa todellisuuteen pienemmällä vaivalla ja saa taiteensa kanssa vapauksia joita perinteisellä pensselillä yhä sutiva ei saa.
Taiteita kohtaa kuitenkin kaksi suurta ongelmaa. Toinen ongelma on jo Automaattinen lehtimies-tekstissäni kuvaama prosessi jossa ohjelmistot kehittyessään alkavat kyetä korvaamaan luovan työn ihmistekijöitä. Jo nyt musiikkia voidaan tuottaa automaattisesti ja esimerkin voin antaa niinkin pitkältä menneisyydestä kuin 1990-luvulta. Tällöin Professori David Cope rakensi Emily Howell-nimisen ohjelman, joka kykenee rakentamaan häkellyttävän kaunista musiikkia. Toinen käytännön esimerkki nykyteknologian tilasta on Microsoftin Songsmith joka kykenee rakentamaan pelkän laulun taustalle melodian käyttäjän antamien speksien mukaan.
Jos yhdistämme ohjelmiston joka osaa säveltää, ohjelmistoon joka osaa soittaa, mitä enää puuttuu? Lyriikatkin pystytään tarvittaessa rakentamaan tietokoneistetusti ja jopa laulamaan ilman ihmisten sekaantumista asiaa. Tämä ei siis ole enää edes tulevaisuutta, vaan teknologia jolla voi tehdä musiikkia automaattisesti on jo Tätä Päivää. Ja mistä tiedämme ettei musiikkia tuoteta automaationa jo tällä hetkellä? Mistä erotamme tuottaako listahitit jokin kehittynyt algoritmi, joka analysoi suosittuja kappaleita ja rakentaa niiden perusteella uutta musiikkia. Selittäisi sen miksei tiettyjä huippuartisteja meinaa erottaa toisistaan.
Entäpä sitten maalarit ja muut visuaalisemmat taiteilijat? Kuvataiteissa asiat ovat saman haasteen edessä kuin musiikissakin. Nykypäivän teknologia mahdollistaa esimerkiksi satunnaisparametreilla luodun maiseman rakentamisen ja tuo maisema voidaan sopivilla suotimilla muuttaa halutessa vaikka maalauksen näköiseksikin. Keinotekoisen maiseman pystyy rakentamaan kotikonstein ja tietysti myös satunnaisgeneraattorilla sopivan ohjelmiston kanssa. Tässä esimerkiksi yksi pikainen Bryce 3D:llä tehty maisemakuva:
Kuvista voi myös tehdä perinteisiä taidetyylejä mukailevia:
Myönnän näissä olleen vielä ihmiskädet mukana, mutta niiden poistaminen tästä yhtälöstä ei ole kovin vaikeaa. Ja vaikka esimerkkini ovatkin maisemakuvia, ei se tarkoita että maisemat olisivat ainoita mitä tietokoneiden avulla voidaan tehdä. Kasvontunnistustekniikan huomattavat kehitysaskeleet käytännössä takaavat ettei ole kaukana ennen kuin jokin ohjelmisto kykenee "maalaamaan" kuvitteellisia ihmisiä tai muuttamaan näkemiään kuvia "maalauksiksi".
Automaatio tulee siis täyttämään merkittävän osan maailman taiteen tarpeesta. Ohjelmallisesti tuotettu taide tulee olemaan äärettömän halpaa ja siitä voidaan tehdä niin käsintehdyn oloista ettei moni asiantuntijakaan osaa sitä erottaa.
Sanoin kuitenkin että taidekenttää kohtaa kaksi ongelmaa. Toinen ongelma on taiteen teon helpottuminen joka ironisesti on samalla yksi mainitsemistani vahvuuksista. Kun taiteen teko helpottuu ja yhä useampi kykenee yhä pienemmällä vaivalla rakentamaan taidetta, tarkoittaa tämä automaattisesti kilpailutilanteen vaikeutumista. Taiteelle on maailmassa tietty kysyntä ja jos kysyntään vastataan massiivisella määrällä taidetta jota ihmiset tuottavat huvikseen ja vapaa-ajallaan (ja myyvät halvalla tai antavat pois) seuraa tästä taiteen arvon romahdus. Ja tämä on myrkkyä elääkseen taidetta tekeville. Rahallisten vaikeuksien lisäksi tästä on se vaikutus, että tilaus ammattitaiteilijoille laskee amatöörien kyetessä pienellä ajalla ja vaivalla lähes vastaaviin töihin.
Tämä ilmiö näkyy jo esimerkiksi tv-viihteen kanssa: jo moni täydentää televisionsa katselua seuraamalla verkossa pyöriviä sarjoja ja jotkut ovat lähes kokonaan korvanneet päivittäisen televisionkatselunsa Youtuben amatöörisisällöllä. Ilmiö koskettaa kaikkia taiteen aloja ja vaikka itse taiteelle lisääntynyt määrä taiteilijoita ei olekaan pahaksi, saattaa se pysyvästi muuttaa ammatikseen taidetta tekevien ihmisten elinkeinoa, ellei jopa tuhota sen.
Tietysti taidetta tehdään paljon ilman rahallisia motiiveja, mutta jos taidekentän rahoitus vaikeutuu, tekee se taiteilijan elämästä paljon monimutkaisempaa. Vähintäänkin se siirtää taiteen tekemisen kauemmas ammateista jotka eivät tarvitse yhteiskunnallista tukea selvitäkseen ja näin varmasti vaikuttaa siihen kuinka moni taiteilijan ammattiin tarttuu.
Lopulta on tietysti muistettava, että vaikka automaatio kuinka laajenisi mille alalle, ei se tarkoita että kyseisen alan ihmiset katoaisivat kokonaan maan päältä. Ihmiset tahtovat vielä ihmisten tekemää taidetta, oli se musiikkia tai maalauksia tai installaatioita. Osa markkinoista tulee kuitenkin livahtamaan koneellisiin käsiin. Jos yritys tahtoo ostaa taidetta elävöittämään aulaansa, maksaako se todella tuhatlappusen per taulu, vai kääntyykö yritys ostoissaan ehkä digitaalista taidetta tuottavan ohjelman puoleen? Päätös on monelle aika selvä, varsinkin jos ohjelmisto tuottaa tauluja hintaan euro per kaksi metriä taidetta. Entäpä kun mainokseen pitää saada hyvä taustakappale? Maksetaanko säveltäjälle, sanoittajalle ja soittajalle, vai ostetaanko omien speksien mukaan generoitu kappale digitaaliselta artistiohjelmalta hintaan sentti per minuutti?
Moni yritys tulee laskemaan nuo pennoset ja päätymään halvemman tarjoajan puolelle. Ja tämä tulee olemaan melkoinen pala monelle luovan työn tekijälle. Ja samaten tietysti moni yksityishenkilökin.
Kuvataide, musiikki ja kirjallisuus ovat aloja joiden suurin osa ei oleta joutuvan vasaran alle tekniikan kehittyessä. Teknologiallahan on päinvastoin ollut piristäviä vaikutuksia näihin luoviin ammatteihin. Esimerkiksi muusikot voivat hyödyntää Internetia ja myydä musiikkinsa suoraan faneille ilman välikäsiä ja taiteilijat voivat tuottaa helpommin kopioita töistään ja myydä niitä vielä useammille.
Lisäksi luovan työn tekeminen on merkittävästi helpottunut: musiikin teko ei tarvitse enää nuottien tai soitinten opiskelua, vaan hyvän visuaalisen silmän omaava henkilö voi ohjelmallisesti rakentaa hyvinkin koukuttavia melodioita. Siveltimen sijaan piirtoalustalla työskentelevä digitaalinen maalari kykenee saamaan visionsa todellisuuteen pienemmällä vaivalla ja saa taiteensa kanssa vapauksia joita perinteisellä pensselillä yhä sutiva ei saa.
Taiteita kohtaa kuitenkin kaksi suurta ongelmaa. Toinen ongelma on jo Automaattinen lehtimies-tekstissäni kuvaama prosessi jossa ohjelmistot kehittyessään alkavat kyetä korvaamaan luovan työn ihmistekijöitä. Jo nyt musiikkia voidaan tuottaa automaattisesti ja esimerkin voin antaa niinkin pitkältä menneisyydestä kuin 1990-luvulta. Tällöin Professori David Cope rakensi Emily Howell-nimisen ohjelman, joka kykenee rakentamaan häkellyttävän kaunista musiikkia. Toinen käytännön esimerkki nykyteknologian tilasta on Microsoftin Songsmith joka kykenee rakentamaan pelkän laulun taustalle melodian käyttäjän antamien speksien mukaan.
Jos yhdistämme ohjelmiston joka osaa säveltää, ohjelmistoon joka osaa soittaa, mitä enää puuttuu? Lyriikatkin pystytään tarvittaessa rakentamaan tietokoneistetusti ja jopa laulamaan ilman ihmisten sekaantumista asiaa. Tämä ei siis ole enää edes tulevaisuutta, vaan teknologia jolla voi tehdä musiikkia automaattisesti on jo Tätä Päivää. Ja mistä tiedämme ettei musiikkia tuoteta automaationa jo tällä hetkellä? Mistä erotamme tuottaako listahitit jokin kehittynyt algoritmi, joka analysoi suosittuja kappaleita ja rakentaa niiden perusteella uutta musiikkia. Selittäisi sen miksei tiettyjä huippuartisteja meinaa erottaa toisistaan.
Entäpä sitten maalarit ja muut visuaalisemmat taiteilijat? Kuvataiteissa asiat ovat saman haasteen edessä kuin musiikissakin. Nykypäivän teknologia mahdollistaa esimerkiksi satunnaisparametreilla luodun maiseman rakentamisen ja tuo maisema voidaan sopivilla suotimilla muuttaa halutessa vaikka maalauksen näköiseksikin. Keinotekoisen maiseman pystyy rakentamaan kotikonstein ja tietysti myös satunnaisgeneraattorilla sopivan ohjelmiston kanssa. Tässä esimerkiksi yksi pikainen Bryce 3D:llä tehty maisemakuva:
Kuvista voi myös tehdä perinteisiä taidetyylejä mukailevia:
Myönnän näissä olleen vielä ihmiskädet mukana, mutta niiden poistaminen tästä yhtälöstä ei ole kovin vaikeaa. Ja vaikka esimerkkini ovatkin maisemakuvia, ei se tarkoita että maisemat olisivat ainoita mitä tietokoneiden avulla voidaan tehdä. Kasvontunnistustekniikan huomattavat kehitysaskeleet käytännössä takaavat ettei ole kaukana ennen kuin jokin ohjelmisto kykenee "maalaamaan" kuvitteellisia ihmisiä tai muuttamaan näkemiään kuvia "maalauksiksi".
Automaatio tulee siis täyttämään merkittävän osan maailman taiteen tarpeesta. Ohjelmallisesti tuotettu taide tulee olemaan äärettömän halpaa ja siitä voidaan tehdä niin käsintehdyn oloista ettei moni asiantuntijakaan osaa sitä erottaa.
Sanoin kuitenkin että taidekenttää kohtaa kaksi ongelmaa. Toinen ongelma on taiteen teon helpottuminen joka ironisesti on samalla yksi mainitsemistani vahvuuksista. Kun taiteen teko helpottuu ja yhä useampi kykenee yhä pienemmällä vaivalla rakentamaan taidetta, tarkoittaa tämä automaattisesti kilpailutilanteen vaikeutumista. Taiteelle on maailmassa tietty kysyntä ja jos kysyntään vastataan massiivisella määrällä taidetta jota ihmiset tuottavat huvikseen ja vapaa-ajallaan (ja myyvät halvalla tai antavat pois) seuraa tästä taiteen arvon romahdus. Ja tämä on myrkkyä elääkseen taidetta tekeville. Rahallisten vaikeuksien lisäksi tästä on se vaikutus, että tilaus ammattitaiteilijoille laskee amatöörien kyetessä pienellä ajalla ja vaivalla lähes vastaaviin töihin.
Tämä ilmiö näkyy jo esimerkiksi tv-viihteen kanssa: jo moni täydentää televisionsa katselua seuraamalla verkossa pyöriviä sarjoja ja jotkut ovat lähes kokonaan korvanneet päivittäisen televisionkatselunsa Youtuben amatöörisisällöllä. Ilmiö koskettaa kaikkia taiteen aloja ja vaikka itse taiteelle lisääntynyt määrä taiteilijoita ei olekaan pahaksi, saattaa se pysyvästi muuttaa ammatikseen taidetta tekevien ihmisten elinkeinoa, ellei jopa tuhota sen.
Tietysti taidetta tehdään paljon ilman rahallisia motiiveja, mutta jos taidekentän rahoitus vaikeutuu, tekee se taiteilijan elämästä paljon monimutkaisempaa. Vähintäänkin se siirtää taiteen tekemisen kauemmas ammateista jotka eivät tarvitse yhteiskunnallista tukea selvitäkseen ja näin varmasti vaikuttaa siihen kuinka moni taiteilijan ammattiin tarttuu.
Lopulta on tietysti muistettava, että vaikka automaatio kuinka laajenisi mille alalle, ei se tarkoita että kyseisen alan ihmiset katoaisivat kokonaan maan päältä. Ihmiset tahtovat vielä ihmisten tekemää taidetta, oli se musiikkia tai maalauksia tai installaatioita. Osa markkinoista tulee kuitenkin livahtamaan koneellisiin käsiin. Jos yritys tahtoo ostaa taidetta elävöittämään aulaansa, maksaako se todella tuhatlappusen per taulu, vai kääntyykö yritys ostoissaan ehkä digitaalista taidetta tuottavan ohjelman puoleen? Päätös on monelle aika selvä, varsinkin jos ohjelmisto tuottaa tauluja hintaan euro per kaksi metriä taidetta. Entäpä kun mainokseen pitää saada hyvä taustakappale? Maksetaanko säveltäjälle, sanoittajalle ja soittajalle, vai ostetaanko omien speksien mukaan generoitu kappale digitaaliselta artistiohjelmalta hintaan sentti per minuutti?
Moni yritys tulee laskemaan nuo pennoset ja päätymään halvemman tarjoajan puolelle. Ja tämä tulee olemaan melkoinen pala monelle luovan työn tekijälle. Ja samaten tietysti moni yksityishenkilökin.
Kommentit
Lähetä kommentti
Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.
Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.
Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.