Minä ja Nokian älypuhelimet - Rakkaustarina

Olen tällä hetkellä Android-käyttäjä ja olen kirjoittanut useita Android-aiheisia tekstejä - jotka ovatkin blogini luetuimpien tekstien joukossa. En kuitenkaan ollut sitä aina, vaan olin suhteellisen uskollinen Nokia-käyttäjä. Tämä uskollisuus ei kohonnut vain emotionaalisista tai isänmaallisista syistä, vaan aina kun otin käyttöön toisten valmistajien puhelimia, kokemukseni olivat huonoja. Nokian laitteet sensijaan olivat aina upeita: jokainen ostamani puhelin oli merkittävä parannus aiempiin käyttämiini ja olin erittäin tyytyväinen. Tämä on rakkaustarina ja se loppuu surullisesti. Mutta vanha suola janottaa.

En ollut ensimmäinen lähipiirissäni joka aikanaan hankki matkapuhelimen. Olin itseasiassa viimeisiä, sillä en oikein lämmennyt ajatukselle että olisin jatkuvasti puhelimen saavutettavissa. Realiteetit saivat minut lopulta kuitenkin kiinni ja muutin mieleni. Ensimmäinen matkapuhelimeni oli Nokian vanha 5110, väriltään iloisen oranssi. Sain sen äidiltäni lahjana sanottuani että tahdon puhelimen jossa ei ole matopeliä (pidin matopeliä ja puhelinpelejä vitsinä Oikeisiin Peleihin™ verrattuna). Laite oli mukava käyttää verrattuna monien ystävieni vanhempiin puhelimiin ja matkapuhelin jätti yleisesti hyvän maun suuhun.

Kun 5110:sta aika jätti, päivitin hetkeksi Motorolan laitteeseen ja sain oikuttelevan roskan. Puhelin ei toiminut kunnolla, sammuili itsestään, tiputti puheluita ja oli hankala ja epälooginen käyttää. Riideltyäni aikani myyjäliikkeen kanssa, sain puhelimen vaihdettua toiseen malliin melkein täyteen hintaan Malli jonka valitsin oli tietysti Nokian laite joista kokemukseni olivat paljon parempia. Palasin siis takaisin Nokiaan ja ostin legendaarisen nuorisopuhelimen 3310:n. 3310 oli käyttömukavuudeltaan jotain todella miellyttävä ja sen näppäimet ovat tähän päivään asti yhdet mukavimmista käyttämistäni. Päivitin 3310:n myöhemmin 7110:ksi ja vielä Nokian 7210:ksi ennen kuin jotain tapahtui mikä muutti käyttämieni puhelimien vaatimustasoa.

Satuin voittamaan eräässä kilpailussa Nokian 6610:n ja sain kontaktin ensimmäiseen älypuhelimeeni. Ja rakastin sitä. Yhtäkkiä hallitsin puhelinta täysin. Saatoin asentaa puhelimeen lisäohjelmia ja jopa selata puhelimen tiedostorakenteita. Lisäksi puhelin osasi yhdistää tietokoneeseeni Bluetoothin yli ja langaton tiedonsiirto ilmaiseksi tuntui jotenkin lähes tieteiskirjallisuudelta.

6610 myi minulle älypuhelimet konseptina ja oli todella pitkään yksi mukavimpia puhelimia joita olin koskaan käyttänyt. 6610:n jälkeen ostin edellisestä vähemmän viisastuneena Motorolan Razr v3i:n ja vaikka laite olikin hieno ja kiva, se oli jotain todella rajoittunutta älypuhelimeen verrattuna (puhumattakaan teknisistä ongelmista) ja päädyin pitkään käyttämään 6610-laitettani.

Lopulta ostin N95:n ja se teki todella vaikutuksen. Laite osasi selata Internetiä paremmin kuin mikään aiempi puhelimeni ja oli muutenkin erittäin hieno älylaite. Rakkaustarinani N95:n kanssa kesti pitkään. En erityisesti jaksanut uskoa iPhonen tai muiden laitteiden pääsevän lähellekään Nokian älypuhelimien tehokkuutta ja ominaisuuksia ja N95 oli minulle pitkään todiste siitä.

Mutta sitten lopulta Nokia jäi muita jälkeen. Tutustuessani hieman päivitetympään iPhoneen ja myöhemmin Android-laitteisiin, tuhahtelin ja totesin Nokian pieksevän ne mennen tullen tulevilla laitteillaan. Odotin tätä pitkään, mutta malli mallilta Nokia ei tarjonnut sitä mitä tarvitsin. Ja kun kokeilin Nokian uusia malleja, ne eivät olleet vallankumouksellisia, eivät esitelleet uusia asioita... ne olivat jäljessä.

En voinut jatkaa vanhentuneilta tuntuvien laitteiden käyttöä  tunteellisista syistä jos tarjolla oli jotain toimivampaa. Ja Android-puhelimeni oli jälleen minulle sitä mitä Nokian laitteet olivat minulle olleet tähän asti: massiivinen hyppy eteenpäin verrattuna siihen mitä aiemmat laitteet olivat tarjonneet.

Nokia oli minun valintani melkein lähes puolitoista vuosikymmentä. Ensin Nokia näytti minulle miten mukava kapistus matkapuhelin saattoi olla ja miten näppärä sitä oli käyttää. Sitten Nokia antoi minulle älypuhelimen jota hallitsin lähes täydellisesti ja saatoin käyttää kuin tietokonetta. Sitten muut menivät ohi ja hieman raskain sydämmin siirryin muualle.

Tahtoisin kovasti sanoa jotain muutakin positiivista Nokian laitteista, mutta pohtiessani mitä voisin sanoa, huomaan että joudun puhumaan menneessä aikamuodossa. Ja tahtoisin puhua nykyisessä. Ehkä Windows-mallit osoittautuvat niin hyviksi, toivon sitä todella. Toivon että uusilla Nokian Meego- ja Windows- puhelimilla voisin ehkä tehdä jotain mitä tahtoisin tehdä, mutta en nykyisillä laitteilla voi: Palata takaisin Nokian puhelimen käyttäjäksi. Vanha suola janottaa. Tehkää paluu mahdolliseksi. Tarjotkaa minulle jotain mikä jälleen on parempi kuin kilpailijoilla. Ei siis jotain mikä on yhtä hyvä kuin kilpailijoiden mallit, vaan ratkaisevasti parempi. Niin kuin ennen oli ja siitä tiedän, että Nokia pystyisi tähän. Ja sitten voin jälleen kirjoittaa Nokiasta.