Yle-maksu ja demokratia

Olen mielenkiinnolla seurannut kalabaliikkia siitä miten Ylen rahoitusmalleista uutisoidaan eri medioissa. Lyhyestihän kyse on siitä miten tv-lupiin perustuvaa rahoitusmallia muutetaan, otetaanko käyttöön mediamaksu vai siirretäänkö Ylen rahoitus tavallisiin veroihin ja valtion budjetista rahoittamiseen.

Valtaosa uutisoinnista vaikuttaisi olevan mediamaksua vastaan ja budjetin puolella. Mediamaksu koetaan epäreiluksi, koska se on liian ankara köyhille ja vähätuloisille - ennenkaikkea siksi, että toisin kuin tv-lupamaksu, mediamaksua ei voi välttää väittämällä ettei omista televisiota. En lähde keskustelemaan mediamaksun reiluudesta, sillä se on vain käytäntöjen kysymys - mediamaksusta voidaan tehdä niin reilu kun halutaan. Tärkeämpää on katsoa mitä maksun ympärillä on tapahtumassa ja puhua siitä mitä esimerkiksi budjettirahoitus tekisi.

Valtion budjetista verovaroin tuettava Yleisradio on yksinomaan huono ajatus. Esimerkit maailmalta tästä mallista ovat selvät: käytännössä aina tästä on seurannut se, että poliittinen eliitti saa kanavan hallintaansa ja voi käytännössä määrittää millaisia asioita kanava saa uutisoida. Jos rahoituksesta päättää eduskunta, budjetilla Ylea voi rangaista toiminnasta joka ei tyydytä poliittista eliittiä. Yle on toistuvasti paljastanut vallan väärinkäytöksiä ja saanut erinäisiä poliitikkoja vähintäänkin vihaisiksi.

Verrataan asiaa yksityiseen mediaan. Valtaosa yksityisen median tuloista tulee mainoksista ja pienempi osa tilausmyynnistä. Tämänkaltainen media on riippuvainen mainostajiensa hyvästä tahdosta ja ei herkästi uutisoi heidän tekemisistään negatiivisessa valossa. Poliittista valtaa yksityinen media kritisoi ehkä jossain määrin, mutta yksityistä valtaa (yrityksiä) huomattavasti pehmeämmillä hansikkailla.

Jos Ylen rahoitus on osa valtion budjettia, voimmeko olettaa saman tapahtuvan Yleisradiolle? Voimme. Muistakaa mikä on maan tapa joka selvisi kansalle tuskallisen yksityiskohtaisesti viime vaalien jälkipyykissä. Voimmeko oikeasti uskoa, ettei maan tapaan menisi Ylen uutisoinnin kiristäminen budjettiaseella jos kanavan viestit menevät väärään suuntaan? Emme voi. Aiemman perusteella tämä vaikuttaa pitkälti todennäköiseltä ja mielestäni sitä ovea ei saisi jättää auki.

Maailmalta löytyy kokemuksia vastaavista tilanteista. Tyypillisesti kun maan Yleisradiota vastaavan elimen kohtaloa on puitu, on maailmalla valittu lupamaksujen ja budjetin välillä. Säännönmukaisesti budjettiin sidotut kanavat ovat muuttuneet asiapitoisesta kohti viihteellistä ja kansan tiedottamisen rooli on laskenut. Lisäksi rahoitusta on tavattu pienentää ja lopputuloksena julkisen median merkitys on lopulta romahtanut. Voimalla oli tästä pidempi ja laajempi artikkeli äskettäin ja suosittelen kaikkia lukemaan sen.

Yksityinen media ei uutisoi Ylestä erityisen positiivisesti ja näkisi varmasti mielellään tilanteen jossa tätä julkista "kilpailijaa" ei enää ole häiritsemässä pelikenttää. Yksityinen media ei kuitenkaan tee Yleä vastaavia tehtäviä. Tutkiva journalismi on yksityisellä puolella vähentynyt ja korvaantunut entistä enemmän kritiikittömällä raportoinnilla. Uutisia pitää saada näytille nopeasti ja halvalla, jolloin monien verkkolehtien kanssa artikkeliksi riittää yrityksen pressitiedote (joka käännetään uutiseksi suoraan ilman omia kommentteja tai lähteiden selvittämistä) unohtamatta tietysti sitä, että yksityisen uutisoijan lojaliteetti ei ole yleisö, vaan sen oma selviytyminen. Nämä kaksi eivät välttämättä kulje erityisen hyvin käsi kädessä maailmassa jossa yleisölle valehtelua ei muisteta viikkoa kauempaa.

Yleisradio on yksityiseen mediaan verrattuna ainutlaatuisessa asemassa siinä mielessä, että sen lojaliteetit voivat olla kansan intressit armottoman rahoituksesta ja katsojaluvuista taistelun sijaan. Yle tekee jo nyt paljon asioita joihin yksityiset mediat eivät pysty. Yksi esimerkki on Yle Teema, asiaohjelmalle ja kulttuurille omistettu kotimainen kanava, jota tuskin voitaisiin toteuttaa yksityisellä puolella. Ei tarvitse kuin verrata mitä dokumentteja Teema ja Jim näyttävät: Teemalta löytyy historiaa ja kulttuuria, Jimiltä poliisitakaa-ajoja ja pseudotieteellistä p*skaa muinaisista avaruusolioista.

Kumpi näistä on oikeasti se tulevaisuus jonka haluamme mediallemme?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.