Pelon psykologia on kiehtova aihe: yhtäkkiä sydämme syke kasvaa ja käyttäydymme hallitsemattomasti, alkeellisesti ja jopa eläimellisesti. Pelon kourissa teemme asioita joita emme ehkä muuten tekisi: pakenemme, luovutamme, jätämme puuttumatta asiaan, olemme hiljaa kun pitäisi huutaa tai laskemme jopa allemme ja nöyryytämme itsemme kaikkien edessä. Pelko on kuitenkin lopulta jotain joka on palvellut esi-isiämme hyvin ja jotain minkä ansiosta me olemme olemassa.
Pelko on selviutymisen työkalu.
Pelko pähkinänkuoressa aikaansaa meissä reaktioita joiden ansiosta selviämme tilanteesta. Fight or Flight- refleksi on tässä monelle tuttu termi; pakenemme tai taistelemme ja pelko valmistelee kehomme näihin monella tavalla. Pelkoa koettaessa aivojemme mantelitumake ja hypotalamus aktivoituvat. Tästä seuraa addrenaliinin ja hormoonikortisolin vapautumista elimistöön. Käytännön vaikutuksiin kuuluu:
Pelkotila on myös kuluttava pidemmän päälle. Stressi on itseasiassa pelon sukulainen tai oikeammin sanottuna, pelon muoto. Stressaantunut yksilö on miedossa pelkotilassa: hänen kapasiteettinsa on hieman kohonnut ja hän toimii hieman tehokkaammin, mutta hänen elimistönsä on rasitustilassa jonka pitkittyminen altistaa hänet taudeille, vammautumiselle ja jopa kuolemalle. Pitkällinen stressitila - pelkotila - alentaa vastustuskykyä ja heikentää. Nykyisen työelämän yksi piirre on sen jatkuva stressitila jossa työntekijä pidetään tiukoilla aikarajoilla ja työn suurella määrällä. Tämä tila on pelkoa - tai stressiä kuten sitä nykyisin kutsumme. Muinainen selviytymiskeinomme käännettynä tuotannon parantamisen välineeksi.
Loppuun palamiset tulevat pitkälti tämän stressin takia. Jos olet pienessä pelkotilassa jatkuvasti, eteen voi tulla piste jossa sitä ei enää vaan jaksa. Pieni pelkotila joka työelämässä saavutetaan ei ole riittävä saamaan meitä pakokauhun valtaan ja ei siten aiheuta meille välittömiä pieniä vaurioita, mutta kuukausien tai vuosien altistuminen jatkuvalle kulutukselle on vaarallisempaa.
Jos autolla ajetaan koko ajan kaasu pohjassa ja sitten jarru pohjassa, kuluu moottori ja renkaat eri tavalla. Samoin pelko kuluttaa meitä. Kun keho toimii ylikierroksilla, on se varsin kuluttavaa ja pitkäaikainen pelkotila altistaakin sairauksille ja vaivoille kun pelko kirjaimellisesti syö meitä sisältäpäin.
Pelko pähkinänkuoressa aikaansaa meissä reaktioita joiden ansiosta selviämme tilanteesta. Fight or Flight- refleksi on tässä monelle tuttu termi; pakenemme tai taistelemme ja pelko valmistelee kehomme näihin monella tavalla. Pelkoa koettaessa aivojemme mantelitumake ja hypotalamus aktivoituvat. Tästä seuraa addrenaliinin ja hormoonikortisolin vapautumista elimistöön. Käytännön vaikutuksiin kuuluu:
- Sydämmensykkeen nopeutuminen
- Verenpaineen kasvu
- Lihasten jännittyminen
- Aistit terävöityvät ja keskittyvät
- Pupillit laajentuvat
- Hikoilu lisääntyy
- Vatsan ja suoliston entsyymien erittyminen ja lihastoiminta pysähtyy ja niiden verenkierto ohjataan lihaksiin: Voima kasvaa ja reaktioaika paranee (bullet time!)
- Maksa pilkkoo sokeria pikaenergiaksi: Jaksaminen ja energia kasvavat
- Pintaverisuonet supistuvat: Mahdollinen verenvuoto vähenee
- Valkosoluja vapautetaan verenkiertoon: paraneminen nopeutuu
- Suoli tyhjenee: Vähemmän painolastia liikkua, vähentää saalistajan kiinnostusta kohteesta (yäk)
- Looginen toimintakyky ja päättelykyky laskee
- Havaintokyky herkistyy, mutta keskittyy, virheelliset havainnot mahdollisia
- Hienomanipulaatio ja keskittyminen vaikeutuvat
- Fight, Flight or Freeze; toimintavaihtoehdot vähenevät
- Pelko on Kuluttavaa ja Kuolettavaa…
Pelkotila on myös kuluttava pidemmän päälle. Stressi on itseasiassa pelon sukulainen tai oikeammin sanottuna, pelon muoto. Stressaantunut yksilö on miedossa pelkotilassa: hänen kapasiteettinsa on hieman kohonnut ja hän toimii hieman tehokkaammin, mutta hänen elimistönsä on rasitustilassa jonka pitkittyminen altistaa hänet taudeille, vammautumiselle ja jopa kuolemalle. Pitkällinen stressitila - pelkotila - alentaa vastustuskykyä ja heikentää. Nykyisen työelämän yksi piirre on sen jatkuva stressitila jossa työntekijä pidetään tiukoilla aikarajoilla ja työn suurella määrällä. Tämä tila on pelkoa - tai stressiä kuten sitä nykyisin kutsumme. Muinainen selviytymiskeinomme käännettynä tuotannon parantamisen välineeksi.
Loppuun palamiset tulevat pitkälti tämän stressin takia. Jos olet pienessä pelkotilassa jatkuvasti, eteen voi tulla piste jossa sitä ei enää vaan jaksa. Pieni pelkotila joka työelämässä saavutetaan ei ole riittävä saamaan meitä pakokauhun valtaan ja ei siten aiheuta meille välittömiä pieniä vaurioita, mutta kuukausien tai vuosien altistuminen jatkuvalle kulutukselle on vaarallisempaa.
Jos autolla ajetaan koko ajan kaasu pohjassa ja sitten jarru pohjassa, kuluu moottori ja renkaat eri tavalla. Samoin pelko kuluttaa meitä. Kun keho toimii ylikierroksilla, on se varsin kuluttavaa ja pitkäaikainen pelkotila altistaakin sairauksille ja vaivoille kun pelko kirjaimellisesti syö meitä sisältäpäin.
Kommentit
Lähetä kommentti
Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.
Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.
Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.