Nörttien syrjintä on sallittua

Olen viime vuodet ihmetellyt keskustelua syrjinnästä. Ymmärrän miten ihmisiä voidaan syrjiä etnisyytensä tai sukupuolensa tai seksuaalisen suuntautumisensa takia, olen nähnyt näistä kaikista jonkinlaisia esimerkkejä. Eniten kuitenkin ihmetyttää (ja suututtaa) ne syrjinnän muodot joita ei suostuta huomioida tai edes tunnustaa, vaan joita pikemminkin kannustetaan.

Enkä edes puhu nyt valkoisista miehistä, vaan eräästä tietystä alaryhmästä tässä joukossa. Puhun ihmisjoukosta joka kasvaa lapsesta asti piinattuna ja jonka vain odotetaan kestävän kaiken. Puhun ihmisryhmästä johon on hankala edes viitata, koska heillä ei ole muuta kun pilkkanimiä.

Puhun nörteistä. Tänään käsittelen pitkästi aihetta joka on pyörinyt mielessäni jo kauan. Sitä mikä on yhteiskuntamme yhden syrjityimmän ryhmän perspektiivi.


Kuka on nörtti?


Nörtit eivät välttämättä ole valkoisia tai miehiä, mutta valtaosa heistä on, ainakin Suomessa. Naispuoliset nörtit eivät ole mikään harvinaisuus, mutta nörteissä he ovat kyllä selkeä vähemmistö. Oli demografia mikä tahansa, nörtit ovat kiistämättä ihmisryhmä jota syrjitään ja jonka syrjinnälle ei tehdä yhtään mitään.

Koulussa nörtit ovat tyypillisesti kiusattuja ja piina kestää tyypillisesti lukioon asti. Pahimmat piinaajat eivät jatko-opintoihin ehkä pääse ja muutenkin ihmisten kypsyys alkaa olemaan paremmalla tolalla lukioiän kynnyksellä. Myös irtiotto vanhasta koulusta auttaa. Tämä jättää kuitenkin yhdeksän vuoden mittaisen henkisen kidutuksen niille vuosille kun lapsi muodostaa omaa persoonaansa.

Kun opinnot ovat ohi, nörttinä oleminen on vähemmän piinaavaa, mutta negatiiviset stereotyypit eivät häviä mihinkään. Esimerkiksi nörttien kuvaaminen mediassa on lähes aina negatiivista, ellei kyse ole menestyvästä nörtistä. Vähemmän menestyneet kuvataan luusereina ja ne menestyneetkin ovat usein rikkinäisiä yksilöitä. Nörtti on lähes poikkeuksetta negatiivinen stereotyyppi.

Konkreettisia esimerkkejä saa oikeastaan mistä tahansa mediasta jossa nörttejä on. Selkein esimerkki on tietysti Rillit Huurussa (Big Bang Theory) jossa sankareina olevat nörtit kuvataan kaikkien mahdollisten nörttistereotyyppien kautta.

Oleellista nörttien kuvaamisessa on voiman puuttuminen. Tämä alkaa fyysisen voiman puuttumisesta ja jatkuu voiman puuttumiseen kaikilla osa-alueilla. Nörtti antaa periksi ja antaa muiden kävellä ylitseen.

Ja tämä on oleellista, sillä se ei ole virheellinen tieto. Totuushan on kuitenkin että nörtti ei ole voimakas hahmo.

Voimattomuuden todelliset kasvot

Stereotyyppi nörtistä on juuri kaikkea muuta kun voimakas. Hän on se koululuokkansa omega, ei koskaan alfa tai edes beta. Hän on työpaikalla se outo asentaja jolle kukaan ei puhu ja jota ei kutsuta grillijuhliin. Hän on se ulkopuolinen jonka kanssa muut eivät halua olla.

Hän on henkilö joka epätoivoisesti haluaa jotain validaatiota, mutta ei sitä ympäristöstään saa.

Ja nyt ei puhuta siitä mikä mediassa mielletään nörtiksi. Miljonäärit eivät edusta sitä nörtin alalajia josta puhun. Zuckerbergit, Gatesit ja Wozniakit ovat menestyneitä ja itseluottavaisia. Heillä on osansa nörttikulttuurissa, mutta he ovat hierarkian huipulla. Valtaosa nörteistä ei ole heidänkaltaisiaan, eikä läheskään kaikilla ole edes hyviä teknisiä taitoja (muista taidoista puhumattakaan) millä teoreettisesti edes saavuttaa näiden jättiläisten asemaa.

Jos Googlaan kuvia hakusanalla "nerd" löydän jotain muuta kun mistä puhun.
Esimerkiksi näistä kuvista valtaosa on itseasiassa varsin komeita miehiä jotka on vain puettu hassusti. He ovat menestyneitä ihmisiä jotka esittävät karikatyyrejä. Nämä ihmiset ovat vetäneet päälle eräänlaisen nörttiblackfacen, pukeutuneet joksikin mitä he eivät ole, kuten valkoihoiset näyttelijät tekivät vielä 1900-luvun alussa.

Yläpuolen kuvissa tapahtuva stereotypiointi ei oikeastaan eroa tästä:
Ei, nuo Googlen löytämät "nörtit" olivat tavallisia miehiä jotka oli puettu ja kammattu näyttämään nörtin stereotyypiltä. Heillä ole omega-asperger-tason nörttien kanssa enempää tekemistä kun Pekalla ja Pätkällä on tummaihoisten ihmisten kanssa.

Mutta emme nyt siis puhu menestyineistä ihmisistä tai niistä jotka käyttävät nörtin persoonaa. Ei, puhun nyt pinon pohjalla olevista näkymättömistä miehistä (ja naisistakin) joista kukaan ei yleensä välitä. Tämän kirjoituksen aihe on se tietty osa nörttikulttuuria aivan pohjalla.

Yksi levinneimpiä meemikuvia nörteistä on tämä:
Tässä kuvassa on ihminen, joka tuskin saa sympatiaa keneltäkään. Hän ei näytä vetävältä, hän on ylipainoinen, tihrusilmäinen ja sotkuisen oloinen.

Hän on hierarkiassa omega, se heikoimmassa asemassa oleva. Hänellä ei ole tietoakaan etuoikeuksista, koska hän ei taatusti saa mitään ilmaiseksi. Maksimissaan hänen tekniset taitonsa voidaan yliarvioida, mutta siihen hänen etuoikeutensa päättyvät.

Olen "nörttipiireissä" tuntenut montakin tällaista hierarkian pohjalla olevaa yksilöä. Enimmäkseen miehiä (ja kaksi naistakin osunut kohdalle) joilla sosiaaliset taidot puuttuvat niin pahasti ettei heistä ole sosiaaliseen kanssakäymiseen normaalien ihmisten kanssa. He eivät vaan osaa sitä, eivätkä tunnu kykenevän oppimaan. Ja normaalit ihmiset eivät myöskään halua asioida näiden omega-nörttien kanssa, nämä olmit kun tuntuvat oudoilta.

Osa omeganörteistä on epämiellyttäviäkin, esimerkiksi heikkoja hygienialtaan tai pukeutuvat hyvin epäimartelevasti. He saattavat olla huonoihoisia, huonosti leikatuilla hiuksilla tai parralla tai aknella.

Kuka pelkää nörttimiestä?

Puhumme siis omeganörteistä, lauman hylkiöstä ja pahnanpohjimmaisista. Nuorempana he saattoivat olla hieman epävarmoja ja muut lapset haistoivat tämän epävarmuuden kun veren. Vuosikausien piina muuttaa pienen epävarmuuden murskaavaksi sosiaaliseksi haitaksi. Osa tästä epävarmuudesta voi myös olla synnynnäistä, esimerkiksi asperger-syndrooman tuomaa tai omaa luonnollista introverttiyttä.

Näissä omeganörteissä on paljon piirteitä jotka tekevät heistä vähemmän mieluisia ihmisiä. Joten lopputuloksena valtaosa ei halua olla heidän kanssaan tekemisissä.

Ja yleensä nämä omegat eivät ole pahoja, he vaan eivät osaa. Normaalit sosiaalisen kanssakäymisen vaatimukset ovat näille rajatapaus-Aspergereille oikeasti vaikeita tai jopa mahdottomia esteitä ylittää.

Harvalla heistä on kovinkaan hyviä mahdollisuuksia parisuhteisiin tai onnea vastakkaisen sukupuolen kanssa. Omeganörttejä eivät naiset huoli, eikä naisia tästä voi syyttää. Monet omegat ovat jopa luotaantyöntäviä tai muuten vaan sanallasanoen creepyjä. Mutta tämä ei ole tahallista, he eivät vaan voi sille mitään.

Tässä sivuvaikutuksena on myös kaikkea epätervettä. Miesnörteille erityinen määrittävä tekijä on vastakkaisen sukupuolen jatkuva hyljeksintä, mikä varmasti jättää jälkeensä pahasti haavoittuneen psyykkeeseen. Tämä voi sitten näkyä kahdella tavalla. Olen nähnyt synkkiä kellarissaan naisia vihaavia olmeja yhdessä päässä ja toisessa yli-innokkaita puolustajia jotka ovat valmiita sanomaan mitä tahansa saadakseen naisilta validaatiota. Kumpikaan näistä ääripäistä ei ole terveitä asenteiltaan ja molemmat kumpuavat samasta surullisesta paikasta.

Voimafantasia on erityisen mieluisa median muoto tälle ryhmälle. Toki kaikki voimafantasiaa kaipaavat eivät toki ole näin syvässä päässä allasta, mutta yhtälailla kaikki ovat altavastaajia, jotka tahtoisivat olla jotain mainitsemisen arvoista.Voimafantasia peleissä (ja kirjoissa tai televisiossa) antaa heille tavan myötäelää jotain parempaa. Warcraft-killaassaan he ovat tärkeitä ja tarpeellisia, Halossa he pelastavat maailmankaikkeuden. Täällä he ovat vain ihmishylkiöitä joista kukaan ei ole kiinnostunut ja kukaan ei välitä. Ja jota muut välttävät.

Ja ennen kun alatte kyselemään mieskyynelten perään, pyydän miettimään ja klisheetä lainatakseni, avaamaan sydäntään hieman. Näiden omegaolmien elämä ei ole mitään herkkua. Sitä ei auta myöskään se miten nörttikulttuuri on viime vuosina leimattu naisvihamieliseksi ja kamalaksi - mikä ei täysin ole paikkaansapitämätöntä, mutta palataan tähän alempana.

Näpit irti peleistäni

Tämä porukka on myös hyvin suojelevaista videopelejä kohtaan, koska heillä ei ole mitään muuta tapaa validoida itseään. Tapaus GamerGate on tästä yksi selkeä esimerkki - tai ainakin jos sen jälkipyykkiä katsotaan. GamerGate vei pelaajia ja nörttejä syvälle oikeaan päähän poliittista spektriä.

Ennen GamerGate-ilmiötä pelaajat olivat voimakkaasti vasempaan kallellaan ja vastustivat oikeistovoimia jotka halusivat sensuroida videopelejä "lasten suojelun" nimissä. Nyt heillä oli uusi vihollinen joka yritti muuttaa heidän rakasta harrastustaan. Oikeiston ajatelkaa-lapsia-ajattelussa ei näille pelaajille ollut suurtakaan eroa feministien ajatelkaa-naisia-ajatteluun.

Pelaajien perspektiivi muuttui.

Tämä toi oikeistovoimille pienen minirenesanssin ja loi pohjan sille mitä nykyisin kutsutaan Alt-Right-liikkeeksi. Pelaajien ja Alt-Rightin välillä ei todellisuudessa ole suurta yhteyttä, mutta tiettyjä sympatioita ei voi kieltää olevan olemassa.

Näin lyötiin lyötyä

Oleellisinta on kuitenkin ymmärtää mistä tämä sympatia tulee. GamerGate ja sen ympärillä pyörinyt avoin nörttiviha loi pohjustan ajatukselle (piti se paikkansa tai ei) vihamielisestä vasemmistofeminismistä, mikä myrkytti miljoonia mieliä tasa-arvon tavoittelua vastaan. He eivät näe tasa-arvona yrityksenä tuoda kaikkia samalla tasolle, koska he kokevat ettei heillä ole mitään ja sekin halutaan ottaa heiltä pois. Samaan aikaan he kuuntelevat epäuskoisena syytöksiä etuoikeuksistaan.

Lauman pohjalla elävälle nörtille syytökset etuoikeuksista ovat hankala pilleri niellä: olet koko elämäsi ollut kiusattu tai kokonaan ilman huomiota. Et ole saanut mitään helpolla, olet joutunut koko ikäsi etsimään omaa paikkaa yhteiskunnassa joka kategorisesti on sinut hylännyt.

Sinulla on yksi asia jossa saat validointia ja kunnioitusta: videopelit. Niissä saat olla joku jolla on merkitystä ja koet positiivisia tunteita.

Sitten joukko feministejä tulee tilaasi huutamaan sinulle etuoikeuksistasi. Ja hetken päästä nämä feministit ovat onnistuneet maalaamaan sinut, yhteiskunnan voimattomimpiin kuuluvan yksilön, epäreilulla tavalla etuoikeutetuksi valkoisen heteropatriakian alistajamieheksi. Yhtäkkiä mediakuva sinusta ja lähipiiristäsi romahtaa. Äsken olitte eksentrisiä ja hassuja, nyt olette myrkyllisiä, rasistisia ja naisvihaisia.

Mitään selitystäsi ei oteta vakavasti. Kun yrität sanoa ettet vihaa naisia tai ole rasisti, naamallesi heitetään joukko anekdootteja todisteeksi muusta. Kun sanot ettet koskaan ole ahdistellut ketään,sama tapahtuu. Olet persona non grata, et vain fyysisesti vaan myös ideologisesti. Kukaan ei saa käsitellä asioita perspektiivistäsi tai edes esittää perspektiiviäsi muuna kun pohjimmiltaan pahana.

Miten luulet tällaisen ryöpytyksen kohteeksi tulleen ihmisen reagoivan?

Uskotko siihen joka valehteli sinusta?

En itse ollut enää näissä syövereissä kun GamerGate tapahtui. Oma piinani päättyi vuosikymmeniä sitten peruskouluun, ja sen jäljiltä rakensin itseni uusiksi työllä ja tuskalla. Oma identiteettini ei ollut kiinni peleissä, joten otin GamerGate-ilmiön suht viileästi vastaan, mutta ymmärsin sen sisällä olevia ja tunsin sympatiaa heitä kohtaan. Näin miksi he tekevät mitä tekevät ja näin myös miten vastapuoli sai vääristää heidän positiotaan vapaasti.

Tämä mediavääristymä GamerGatesta oli myös omiaan tekemään sukupolvellisen nörttejä skeptisiksi mediaa kohtaan. He näkivät mitä tapahtui ja sitten näkivät miten mediassa asiaa käsiteltiin täysin yksipuolisesti. On turha odottaa heidän tilaavan enää lehtiä tai katsovat televisiota; he kokevat että heistä valehdeltiin avoimesti ja kukaan ei viitsinyt edes tutkia asiaa pinnallisesti. Kaikki vain liittyivät nörtit-ovat-seksistisiä-kuoroon.

Yhtäkkiä koko yhteiskunnasta oli tullut taas yläaste: suosittu tyttö valehtelee että olet tehnyt jotain pahaa ja yhtäkkiä kaikki kiusaavat sinua. Kukaan ei usko sinua, koska suosittu tyttö on suositumpi.

GamerGatesta on kirjoitettu monta kertaa ja osa kirjoituksista on kuvannut GamerGate-liikkeen muunakin kun vain misogyynisinä naisvihaajina. Mutta yksikään ei tietääkseni ole miettinyt niitä ihmisiä liikkeen takana ja heidän lähtökohtaansa. Kukaan ei todella ole kirjoittanut heistä heidän perspektiivistään, syylineen kaikkineen. GamerGate on aina ollut joko naisvihainen ristiretki tai pelijournalismin korruption vastainen ristiretki riippuen keneltä kysyt. 

Mutta kukaan ei ole huomannut että todellisuudessa se oli yhteiskunnan hyljeksityimpiin kuuluvan ryhmän mielikuvan lynkkaaminen.

Mieskyyneleitä

Feministifoorumeilla henganneena (terkkuja feministiryhmä!) tiedän suhteellisen tarkkaan miten tällaiseen tietoon reagoidaan. En jaksa uskoa että kukaan tajuaa katsoa peiliin ja sisäistää miten pahasti syrjiviä ovat olleet. Feministit ovat oikeassa siinä että jokainen on sokea omille etuoikeuksilleen, ja kukaan ei ole tässä yhtä sokea kun feministit.

Heidän reaktionsa tulee olemaan enimmäkseen nauraminen. He voivottelevat valkoisia miesrukkia ja juovat miesten kyyneleitä ja nauravat herkkiä miesegoja.

Mutta he eivät näe kokonaisuutta pidemmälle. He näkevät vain yhden hegemonisen ryhmän ja maalaavat sen hyvin valikoivasti. Nörteillä on oltava voimaa ja valtaa, koska Bill Gates ja muut julkkisnörtit ovat rikkaita ja voimakkaita! Se että Gatesin valta ei mitenkään tartu muihin nörtteihin menee kokonaan heiltä yli hilseen.

Mutta nörtithän ovat miehiä, heillähän on se miesten etuoikeus, male privilege jos oikein englanniksi sanotaan. Paitsi että ei, nörtit ovat nimenomaan mieshierarkian pohjasakkaa. Heillä ei ole minkäänlaista miehuuden etuoikeutettua asemaa.

Mutta mikään näistä ei tule avautumaan. Sympatia nörteille kielletään ja samalla nörttejä vaaditaan osoittamaan sympatiaa muita sorrettuja ryhmiä kohtaan.

Ja mikä onkaan parempi tapa saada joku vihaamaan sinua? Sinä et saa tätä mitä haluat, mutta tuo toinen ryhmä saa. Ja sinun pitää muistaa miten etuoikeutettu oletkin, vaikka sinulla ei ole mitään.

Tämä ei ole polku kohti parempaa maailmaa. Ei ainakaan tasa-arvoisempaa sellaista.

Ja jos et vielä vakuuttunut, muista sana nörtti. Se on syrjivä ja pilkkaava sana, mutta muuta meillä ei ole. Jos se ei sinusta ole pilkallinen, kuulut samaan ryhmään joka tänäkin päivänä vielä puolustaa neekeri-sanan käyttöä. Se ettei se sinusta tunnu pilkalliselta ei ole mikään universaali pilkan mittari.

Nörteillä ei ole mitään muuta nimeä. Vain haukkumasana. Se jos mikä on syrjintää.

Kommentit

  1. Tuhkaa tumii että nykyään joidllekin yritettään laittaa syrjityn asemaa ja toisilla väitetään olevan etuoikeutettu asema. Todellisuus on aina jotain erilaista.
    Tuhka kyllä muistuttaa että osa ihmisistä haluaa pysyä kuplassaan ja ei ota mitään tietoa vastaa joka uhkaa maalmankuvan muutosta.

    Tuhkalle tuli mieleen "Nörttien kosto" ei mikään erikoinen leffa, mutta nimi tuli vain mieleen. Saa nähdä miten tässä käy. Kun jokin ryhma alkaa oikeasti kokoa itsensä syrjityksi ja sitten saa haukut etuoikeutuksestaan. Se on vähän kuten sanoit, saa nähdä millainen soppa siitä tulee kun sitä sotketaan ja kuummentaan ajan kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä nörttien alalajista ei tule mitään kostoa. Kostoon pystyisivät vain ne nörttien huiput, tässä esittämäni ihmiset eivät ole kykeneviä kostamaan. He vaivoin ovat kykeneviä puhumaan itsensä puolesta, saati sitten muodostamaan kansanliikkeitä.

      Syrjintä on vakava juttu, mutta ketä voidaan kutsua uskottavammin syrjityksi, kun jotain joka on konkreettisesti syrjäytynyt?

      Poista
  2. Hyvää parodiaa ennakkoluuloista ja ihmisten lokeroinnista. Hetken jo pelotti, että olet tosissasi. Jatka samaan malliin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta ei koskaan tiedä milloin olen tosissani ja milloin en.

      Poista
  3. Tässä on nörttien hiljainen "kosto", joka toteutuu kuin vahingossa kun Tshernobyl-sukupolvet jättävät muksut tekemättä. Osittain mielestäni nörttiyden/feminismin ja sitä kautta parinmuodostuksen puutteen vuoksi:

    https://yle.fi/uutiset/3-10110518

    Jäähän ne lapset tekemättä jos ei kolmikymppisenäkään kelpaa naisille kapakassa/Tinderissä/missään, vaikka tili pullistelee IT-alan palkkakehityksen takia, ja kämpät/autot/ym. puitteet ovat kohdillaan.

    Pesä on rakennettu mutta soidinkutsu kaikuu kuuroille korville.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syntyvyyden lasku on sinällään positiivinen ilmiö jos ajatellaan ylikansoitusta, mutta kansallisesti se on ongelma. Henkilökohtaisella tasolla se on tragedia.

      Poista
  4. Varmasti asia on jotenkin noin kuten kirjoitit. Mielestäni kuitenkin näyttäisi samaan aikaan myös siltä, että viime vuosina nörttiys ei ole ainakaan Suomessa ollut enää ihan samanlainen haukkumasana kuin ennen, vaan osin jopa lähes trendikästä. Tämä on kenties johtunut ainakin osin suomalaisten peliyhtiöiden noususta ja hyvästä kansainvälisestä menestyksestä. Tietysti he edustavat mielikuvissa juuri niitä menestyneitä nörttejä, eivätkä kaikki pelialalla työskentelevät ole edes lähtökohtaisesti nörttejä, vaan mukana on runsaasti markkinointi-ihmisiä sun muuta hyvän supliikin omaavaa porukkaa.

    Omassa lapsuudessa minulla ei ollut mitään nörttejä vastaan, mutta he vaikuttivat ihmisiltä jotka eristäytyivät itse omiin porukoihinsa. Heidän kanssaan oli vaikea tulla juttuun, koska he puhuivat vain keskenään ja yleensä etupäässä tietokonepeleistä ja niiden yksityiskohdista, joten keskusteluihin oli lähes mahdotonta päästä kenenkään muun mukaan, jos ei itse omannut samoja harrastuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki, osa nörteistä on tehnyt uran nörtteydestä. Näiden menestyjien edessä on hankala kuvitella miksi nörtti olisi kenellekään ikävä sana. Tämä on kuitenkin hyvin rajoittunut kuva nörteistä, katsoa vain niitä voittajia.

      Häviäjille tässä kulttuurissa tuo sana on paljon karvaampi. Nämä ovat myös yleensä niitä joita on kaikkein vaikein lähestyä, epäluottavaisia ja eristäytyneitä kun ovat, yleensä selviytymiskeinona.

      Poista
  5. Ensimmäisenä haluisin mainita, et kirjoitat kiinnostavasti, joten kiitos siitä! Tää teksti pisti ajatteleen, mut en silti ole ihan vakuuttunut siitä, et nörtit kokonaisuudessaan on syrjitty ryhmä. Toki tekstin kuvailemassa asemassa on, se syrjäytynyt porukka, joka ei opiskele tai käy töissä. Mut sit kun miettii kuin monet nörtit menestyy ilman sosiaalisia taitoja alallaan, niin onhan se hyvä tilanne, kun niin suurista puutteista huolimatta pystyy luomaan keskivertoa rahakkaaman uran ja löytää sosiaalisen piirin toisista nörteistä. Tälläiset nörtit hyvässä asemassa verrattuna esim. ylipainoiseen sosiaalisestilahjattomaan naiseen, joka opiskelee palveluammattiin yliopistokaupungissa. Edes huonopalkaiselle alalle ei sovi ja mahdollisuudet parisuhteeseen on huonot, kun kaupungissa on naisia miehiä enemmän. Enkä tällä meinaa, et naiset ois heikommassa asemassa. Pointti lähinnä on, et jokaisesta ryhmästä löytyy huonossa asemassa olevia, eikä nörtit siinä mielessä poikkea muista ryhmistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehuista, yritän kirjoittaa kiinnostavasti jatkossakin.

      Nörtit eivät ole kokonaisuutena syrjitty ryhmä, kuten ei ole mikään muukaan ryhmä. Tässä kirjoituksessa tarkoitukseni oli juuri keskittyä niihin nörtteihin joista ei yleensä puhuta, sulkeutuneisiin ja syrjittyihin. Niihin joita on piinattu lapsuuden ajan ja sitten heidät on unohdettu.

      Tällä nörttiryhmällä ei välttämättä edes ole taitoja joilla myydä itseään työelämälle. Videopeleistä tai animesta kiinnostunut sisäänpäinkääntynyt henkilö kun ei välttämättä opi mitään *hyödyllistä* näiden harrastusten kautta.

      Se on se porukka jota yritin tässä nostaa esiin. Hikikomori on heistä kuvaavampi sana, mutta täällä tuntematon joten käytin siksi nörttitermiä tehdäkseni kirjoituksesta helpommin uppoavan.

      Poista
  6. Kiinnostavaa tekstiä, tulee Päätalokin mieleen. Vääryyden muistelu jalostuu runoudeksi.Muodissa olevaan syrjittyjen kuoroon liittymällä saa hyvitystä nuorena kokemastaan vääryydestä. Kiusaaminen ja syrjiminen tuottaa kyllä kärsimystä, mutta ehkä juuri siksi ihmisen oma erityislaatu pääsee esiin ja saattaa voittaa ympäristön yhdenmukaistamispaineen. Ehkäpä keskiarvoihmisiäkin kalvaa sisältä jokin tunnistamaton vaiva vai onko niin, että luonto on heidät toivottomina tapauksina siitä vapauttanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko oikeutetumpaa tapaa liittyä syrjittyjen kerhoon kun kirjaimellinen syrjintä?

      Poista

Lähetä kommentti

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.