3D-huijaus

Kun näin Avatarin olin suht vaikuttunut sen upeasta tyylikkyydestä ja hetken aikaa 3D-tehosteet vaikuttivat lupaavalta teknologialta. Saatoin tuossa paljastaa lausevalinnallani kuinka se ei kestänyt, sillä mitä enemmän 3D-elokuvia näin sitä laimeammaksi efektin vaikuttavuus laski ja kun lopulta pienen 3D-putken jälkeen olin tottunut kolmiulotteisuuden ulkonäköön, mutta sitten kävinkin "2D"-elokuvissa ilman laseja, olin häkeltynyt: tämähän näyttää paljon paremmalta kun tuo futuristinen kolmiulotteinen kuva! Ja kasvoihin ei satu katselun jälkeen.

Elokuvateatterissa lasit päässä istuttaessa kuvan väriloisto romahtaa ja tarkkuus selvästi heikkenee. Vähentymisen voimakkuus vaihtelee teattereittain ja joissain teattereissa 3D-kuvan laatu on suhteellisen mukava. Perinteinen "2D"-elokuva on kolmiulotteisen sisarensa jälkeen kieltämättä vähän litteämpi, mutta kuva on kaikin puolin terävämpi ja kauniimpi. Lisäksi kaksiulotteista elokuvaa ei tarvitse katsoa epämukavat lasit päässä.

Kotikäyttöön tehdyt 3D-televisiot ovat monesti vielä huonompia. Hyvissä valaistusoloissa ja oikealla etäisyydellä oltaessa tämä vaikutus kyllä toimii, mutta jos valaistus on väärä ja etäisyys poikkeaa, tilanne heikkenee. Valmistajat myös tietävät tämän mikä selvisi itselleni kouriintuntuvasti eräillä teknologiamessuilla: vierekkäisillä osastoilla oli esitteillä 3D televisiot. Toisessa lasit olivat kiinteällä telineellä eli aina oikealla etäisyydellä ja kuva näytti suht hyvältä. Naapuritiskillä lasien kanssa sai vaeltaa (tosin optimaalinen paikka oli merkitty) ja kolmiulotteisuuden illuusio toimikin vain tietyssä kohtaa kunnolla. Väärällä etäisyydellä kolmiulotteisuus näytti oudolta.

Ja jos nyt on erehtynyt ostamaan tällaisen television, sitähän voikin katsella koko perheen kanssa. Tietysti kaikkien on oltava sopivilla etäisyyksillä nauttiakseen toimivasta kolmiulotteisuudesta ja sehän on vain mukavaa, että perhe istuu lähekkäin. Mutta kaikille täytyy tietysti hankkia omat lasit - myös perheen pienimmille joiden päihin isot lasit eivät mahdu. Ja entä jos enemmän väkeä tulee katsomaan? Kolmiulotteisuus toimii vain lasipäisille. Jos aiot järjestää 3D-elokuvailtoja, valmistaudu investoimaan kymmeneen pariin laseja.

Ja tekniikkahan tietysti välillä hajoaa. Kun 3D-lasit päättävät lopettaa toimimisen, tokihan uusia saa kaupasta? Saahan? Mitään standardia laseille ei vielä ole (vaikka sellainen onkin tuleviin televisioihin tekeillä) joten ei ole mitään takeita että tietylle televisiomallille tehtyjä laseja saisi enää uusia laseja sen jälkeen kun kyseinen televisiomalli poistuu myynnistä. Nauti siinä sitten kolmiulotteisesta televisiostasi.

Kolmiulotteisuutta on nykyään tarjolla toki myös ilman laseja Nintendon uuden käsikonsolin 3DS:n muodossa. Tässäkin oikea etäisyys laitteesta on avainsana, mutta moni konsolia enemmän käyttänyt on raportoinut kääntäneensä kolmiulotteisuustehosteen pois päältä (kyllä, laitteessa on erillinen säädin jolla kolmiulotteisuuden määrää voi säätää ja jolla sen saa myös pois päältä).

Kaikki eivät edes pääse "nauttimaan" kolmiulotteisuudesta. Jokainen jonka toinen silmä näkee merkittävästi heikommin kuin toinen ei kykene näkemään mitään näistä kolmiulotteisuuden illuusioista.

Tämänhetkisellä teknologialla kolmiulotteisuus sisältää monia haittoja:
- Heikompi kuvanlaatu
- Kuvan kirkkaus laskee
- Kuvaa on hankala seurata
- Lasit ovat epämukavia
- Laseissa ei ole standardeja joten uusia on hankala hankkia

Onhan kolmiulotteisuudessa etujakin:
- Ylimääräisen rahan voi laittaa televisioon kaivoon heittämisen sijaan
- 3D televisiolla on kiva elvistellä naapurille jolla ei vielä moista ole
- Päänsärystä valittamalla voi kieltäytyä tekemästä epämiellyttäviä asioita
- 3D-lasit päässä voit torkkua rauhassa tylsän elokuvan aikana ja kukaan ei huomaa

Keksiikö kukaan mitään oikeaa hyvää puolta? Kannattaako 3D-televisiota ostaa? Ehkä jonain päivänä tämäkin teknologia muuttuu käyttökelpoiseksi, mutta toistaiseksi pysyttelen kaksiulotteisessa kuvassa.

Kommentit