Konservatiivit eivät huolehdi ilmastonmuutoksesta

Nelosen uutisten mukaan Suomalaiset eivät ole enää yhtä huolissaan ilmastonmuutoksesta kuin ennen.  Tietysti se ettei asioita murehdita on melankoliaan taipuisassa kansassa sinällään positiivinen asia, mutta tässä yhteydessä kyseinen tieto on huolestuttava.

Valitettava tosiasia hyvin rahoitetusta propagandasta on se, että se toimii. Ilmastonmuutoksesta kylvetty virheellinen tieto ja täysin valheellinen vääristely ovat menestyksekkäästi saaneet monet kuvittelemaan ettei ilmastonmuutos pidä paikkaansa tai ettei asialle kannata, voida tai viitsi tehdä mitään.

Mielenkiintoista on, että ilmastonmuutoksesta vähinten huolissaan ovat maaseudun ja pienten kaupunkien ja kuntien väki. Pääkaupunkiseutu piti ilmastonmuutosta huomattavasti vakavampana asiana kuin Kehä 3:n ulkopuoli. Syy tähän eroavaisuuteen ei ole maalaisten tyhmyydessä, vaan pikemminkin arvomaailmoissa. Ilmastonmuutos on erikoisella tavalla politisoitunut liberaali-konservatiivi-ilmiöksi.

Konservatiiviset piirit pitävät ilmastonmuutosta humpuukina ja liberaalit taas tosiasiana. Tämä jakauma on todennäköisesti seurausta kahdesta ilmiöstä.

  1. Virheä politiikka joka myös ilmastonmuutoksesta usein puhuu, mielletään liberaaliksi ilmiöksi. Näin konservatiivisiin voimiin assosioituvat helposti myös tuomitsevat väitteet luontomme tuhoutumisesta piipertäjien haihatteluksi. Kyseiset konservatiivit ovat oppineet ajattelemaan vihreää politiikkaa vain politiikkana: heille ilmastonmuutoksessa on kyse arvoliberaalin vihreän aatteen vastustamisesta.
  2. Konservatiivisiin piireihin on uponnut ajattelu teollisuuden ja tuotannon tärkeydestä taloudelle ja samalla teolliset ja taloudelliset piirit ovat yhä syvemmin naittaneet itseään yhteen konservatiivien voimien kanssa. Tämä näkyy voimakkaimmin Yhdysvalloissa, mutta Amerikan konservatiivinen propagandakoneisto vaikuttaa kaikkialla maailmassa. Ilmastonmuutoksen kiistäjät ylettyvät Yhdysvalloista asti tännekin ja vaikuttavat asioihin.

Lopulta konservatiiviset piirit kokevat painetta vastustaa ilmastonmuutoksen todellisuutta itse ilmastonmuutosta vastaan taistelemisen sijaan. Kyseinen vastustus ei ole niinkään konservatiivinen ajatus, vaan pikemminkin ideologista vastarintaa liberaalina nähtyä ympäristöaatetta. Yksinkertainen esimerkki tästä konfliktista nähtiin äskeisten presidentinvaaliemme kanssa: Valitettavan moni kauhisteli miten vihreät ovat niin perverssejä, että laittavat avoimesti homoseksuaalin miehen presidenttikilpaan. Heidän mielissään luonnonsuojelu on yhdistynyt muuhunkin: ilmastonmuutosta ei hyväksytä, kun kyseiset konservatiivit kokevat silloin joutuvansa hyväksymään kaiken sen muunkin mitä vihreä ja vasemmistolainen ajatusmaailma toisi mukanaan.

Heidän mielissään ilmastonmuutos on oudolla tavalla kytkeytynyt homoliittoihin, kannabiksen laillistamiseen ja kaikkeen mitä Lapuan liike olisi vastustanut. Ilmaston muutoksen kieltäminen on vieläpä perin outo vastustus, sillä konservatiivien olettaisi nimenomaisesti olevan ne jotka ovat varovaisia maailmamme kanssa - pitäähän maailmamme pitkän tähtäimen säilymisen jälkipolville olla yksi konservatiivisen ajattelun kulmakiviä.

Konservatiivinen näkökanta ei mielestäni ole sinällään moitittava asia, mutta nykyinen outo linja jossa konservatiiviuteen jotenkin ollaan onnistuttu linkittämään mukaan tieteen kieltäminen, kansalaisoikeuksien vastustaminen ja yleinen k*sipäisyys erilaisia kohtaan on tekemässä moderneista konservatiiveista joukon johon kuuluminen alkaa kohta olemaan oikeasti häpeän aihe.

Sen joukon mukana saa todella huonoja ideoita.

Kommentit

  1. On turha huolehtia sellaisesta asiasta, jolle ei mitään voi. Joten ihan hyvä, että suomalaiset eivät ole liian huolissaan ilmaston muutoksesta.

    Ilman kattavia kansainvälisiä sopimuksia Suomen vaatimatonkin panos hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen menee hukkaan hiilivuotona.

    Ilmaston muutokseen/-iin kuitenkin kannattaa varautua. Se on kannattavaa, vaikka muut maat tekisivät mitä ja vaikka ihmisillä ei edes olisi vaikutusta ilmaston muuttumiseen.

    Ilmaston muutoksiin varautumiselle varmaan saisi kannatustakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huolehtiminen tässä yhteydessä kuvaa myös uskoa ilmastonmuutoksen todellisuuteen. Olen periaatteessa samaa mieltä että itsensä rikkistressaaminen lämpenemisen takia ei ole tuottavaa, mutta jos emme ole jossain määrin huolissaan tästä ilmiöstä, emme myöskään painosta poliitikkojamme tekemään asian eteen mitään. Ja jos emme painosta poliitikkojamme, he eivät yritä saada muita mukaan.

      Eli kyllä, Suomen oma panos ei yksin tee lommoa ilmastonmuutokseen, mutta ilman sitä panosta on äärettömän epätodennäköistä että muutkaan tekisivät mitään.

      Vastaavissa kyselyissä kysymysasettelun muuttaminen voisi olla hyvä ajatus. Kysymys "Oletko huolissasi ilmastonmuutoksesta" on mielestäni todella huono. Kuten vähän vihjaatkin, parempi olisi "Pitäisikö ilmastonmuutokseen varautua enemmän/paremmin" tai jotain niillä linjoilla. Nykyisellä asettelulla itselleni jäi tästä kyselystä hieman tarkoitushakuinen kuva.

      Poista

Lähetä kommentti

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.