Onko lääketiede uskomuslääkintää?

Onko lääketiede uskomuslääkintää? Lyhyt vastaus kysymykseen on helppo antaa: ei ole. Tätä väittämää näkee kuitenkin yllättävänkin usein. Viimeisimpänä yhteiskuntatieteiden maisteri Riina Simonen kirjoittin Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa seuraavaa:
Tut­ki­mus­pro­fes­so­ri ja yli­lää­kä­ri Han­nu Lauer­ma ar­vos­te­li vaih­to­eh­to­hoi­to­jen mark­ki­noin­tia ja kut­sui näi­tä hoi­to­ja us­ko­mus­hoi­doik­si (HS Mie­li­pi­de 16. 4.). Lauer­ma tun­tuu unoh­ta­van, et­tä myös niin sa­not­tu län­si­mai­nen lää­ke­tie­de pe­rus­tuu pit­käl­ti us­ko­muk­siin.
(Korostus on tekemäni, ei alkuperäisen kirjoittajan).

Riina jatkaa vielä lääketieteen haukkumista. Hän kertoo mm. miten lääkärit eivät käytä muuta kuin lääkkeitä parantaakseen vaivoja ja eivät huomioi potilaan kokonaistilaa ja korostaa miten terveellisellä ravinnolla voidaan vaivoja korjata helpommin. Hänen mukaansa niissä ei ole mitään muuta kuin hyviä sivuvaikutuksia.

Riinan teksti kuvastaa hienosti kaikkea sitä mikä on pielessä vaihtoehtoista lääkintää hehkuttavassa liikkeessä: heidän käsityksensä tieteestä, lääketieteestä ja lääkäreiden roolista ja työstä on täysin vääristynyt ja he eivät oikeastaan edes tiedä mitä vastaan he väittävät. Lääketiede ei heille ole objektiivinen tiede jossa tutkitaan ihmisen hyvinvointia. He näkevät lääketieteen vain lääketeollisuuden perspektiivistä, pelkkänä voiton tavoitteluna ihmisten hyvinvoinnin illuusiolla.

Eivätkö lääkärit neuvo? Lääkärit lääkkeentyrkyttäjinä

Riina kohottaa esiin useita kohtia jotka eivät pidä paikkaansa. Esimerkiksi lääkäreiden suosituksista, olen itsekin saanut lääkäriltä ravintosuosituksia kun osoittautui että kuidun puute voi olla erään vaivani takana. Sain tähän kuituvalmistetta alkuavuksi ja sitten neuvoja mitä ruokia syömällä kuitua voidaan ruokavalioon lisätä. Väittämä lääkevoittoisuudesta tuntuu myös siksi absurdilta, että lähes jokainen ylipainosta kärsivä saa varmasti lääkäreiltä lähes jatkuvasti ravintoneuvoja (ainakin muodossa "sun ehkä pitäisi laihduttaa") pelkän lääkehoidon takia.

Toki lääkäristä voi saada helpostikin väärän käsityksen jos tilanne on sopiva. Jos esimerkiksi varaan terveyskeskuksen yleislääkäriltä vartin ajan, en voi oikein odottaa saavani täyttä tutkimusta siinä ajassa. Ylityöllistetty terveyskeskuksen yleislääkärillä ei ole sen enempää aikaa ja he varmasti saattavat yrittää nopeinta keinoa työkalupakissaan.

Jos tätä vartin pikahoitoa verrataan homeopaatin tunnin mittaiseen konsultaatioon, mennään pahasti metsään kyseisessä vertailussa. Tunnin aikataululla oikeakin lääkäri ehtii nimittäin keskittyä potilaaseen eri tavalla. Homeopaatilla tai vaikka ravitsemustieteilijällä vierailu ei myöskään ole ilmaista, vaan koko tunnista tietysti maksetaankin - jos ei vierailun hinnassa suoraan, niin vähintään siinä kun vaivan hoitokeinot ostetaan samalta ammatinharjoittajalta.

Lääkkeet viimeisenä keinona

Mutta palatkaamme aiheeseen. Riina esittää väittämän että lääkkeitä pitäisi määrätä vasta viimeisenä keinona ja pääasiallisesti käyttää turvallista ja terveellistä ruokavaliota vaivojen korjaamiseen. Tässä ollaan osin oikeassa ja osin pahasti väärässä.

Luonnolllisesti on paljon vaivoja joista voi parantua ilman lääkkeitä. Suurin osa päänsäryistä esimerkiksi kuuluu tähän luokkaan ja ihmisten ibuprofeenin ylikäyttö onkin suhteellisen merkittävä vaivojen aiheuttaja. Vaivoissa joista voi toipua helposti itsekin ei tarvita lääkehoitoa ja moni lääkärikin näin sanoo tarvittaessa. Tässä olisimme samaa mieltä, mutta Riina sukeltaa proverbiaalisen altaan syvään päähän:
Olen näh­nyt do­ku­men­tin syö­pä­sai­raas­ta mie­hes­tä, jo­ka huo­nos­ta en­nus­tees­ta huo­li­mat­ta pa­ran­tui ää­rim­mäi­sen ter­veel­li­sek­si suun­ni­tel­lun su­per­ruo­ka­va­lion avul­la.
Lääketiede on siis uskomushoitoa, mutta syövästä parantuminen minkä näit "jossain dokumentissa" on jonkinlainen todistus ravitsemuksella hoitamisen ihmeellisyydestä? Tässä välissä on pakko muistuttaa jälleen kaikkia siitä miksi tuo ei todista mitään.

Tieteessä nimittäin yksittäistapaus ei ole muuta kuin tutkimuksen lähtökohta, ei loppupäätelmä. Jos joku paranee syövästä, meidän on kyettävä analysoimaan miksi ja siihen ei käy "se söi terveellisesti ja parani" koska syy-seuraus-suhteen osoittamiseksi tuo ei riitä. Jos otamme tuhat potilasta, syötämme puolelle tätä superruokaa ja puolelle emme, jos näemme tilastollisesti miten superpuolikas on parantunut paremmin, sitten voimme alkaa puhumaan superruoalla olleen vaikutusta.

Yksittäistapaus ei riitä koska emme oikeasti voi tietää mikä sai syövän väistymään. Oliko se oikea ravinto? Oliko se muuten hyvä immuunijärjestelmä? Oliko se sattuma? Emme välttämättä tiedä kaikkia asiaan vaikuttaneita olosuhteita tai vaikuttajia. 

Dokumentti on lähteenä myös siitä jännittävä että tiedämme vain yhdestä jonka syöpä karkasi tällä jännittävällä ruokavaliolla. Ehkä onnistuneita on useampiakin, emme voi tietää. Oleellista on, ettei dokumentti kerro kuinka moni on näin yrittänyt ja kuinka moni on onnistunut. Esimerkiksi syöpä katoaa joskus itsestään. Joskus ilman näkyvää syytä syöpäkasvain vaan alkaa kutistumaan ja paranee ja meidän on yksittäistapauksilla hankala arvioida onko nyt kyse sellaisesta sattumasta vai ei. 

Selitän tämän yksinkertaisesti: oletetaan vaikkapa että yksi sadasta syöpäpotilaasta parantuu itsekseen. Jos nyt katsomme kuinka moni on ravinnolla syöpäänsä korjaillut, näemmekö useamman kuin yhden sadasta parantuneen? Tällaisten dokumenttien esittämien anekdoottien ongelma on, että emme tiedä tätä suhdelukua. Yksi parani, mutta kuinka moni ei parantunut? Onko tämä se yksi sadasta jota voisimme odottaa joka tapauksessa? Vai onko ehkä kyseessä yksi tuhannesta jolloin ruokavaliolla voidaan ehkä jopa osoittaa olleen negatiivinen vaikutus.

Asiaa voi ajatella vaikka näin: Venäläiset lähettivät Laika-koiran avaruuteen onnistuneesti. Montako koiraa räjähti raketissa ennen kuin yksi pääsi kiertoradalle? Jos emme tiedä kokonaismäärää, tiedämme vain yhden koiran päässeen, emme tiedä oliko se tuuria vai taitoa.
Syövän kaltaiset tilanteet ovat niitä missä lääkehoito on oikeasti tarpeen. Vakavista taudeista voi monesti auttaa parantumistaan oikealla ravinnolla - toki moni vaiva voi johtua tai pahentua yksipuolisen tai huonon ravinnon avulla. Tämä ei tee niistä hyviä ensisijaisia korjauskeinoja vaivoihin. Monien vaivojen kanssa varhaisessa vaiheessa tehty lääkintä voi estää taudin oikean puhkeamisen, siinä missä viivyttely ja ravinnon tai vaikka sokeriliemen tai yrttien kanssa pelleily antaa taudille hyvin aikaa kehittyä oikeaksi ongelmaksi. 

Esimerkiksi tulehtunut umpisuoli. Moni näistä keikoista voisi parantua ilman leikkaustakin - jopa tulehtunut umppari voi korjautua itsestään. Tai sitten voi käydä niin, että umpisuoli puhkeaa ja sen ravitseminen tai rukoileminen tiehensä on hankalampaa. Rukoukseen, ravitsemukseen, homeopatiaan tai muuhun luonnonlääkintään uskovat ovat onnistuneet tappamaan lapsiaan jo monessakin tapauksessa lääkärikammoisuuttaan

Paha lääketiedeteollisuushirviö

Lääkkeiden käytön Riina näkee hyödylliseksi lähinnä lääketeollisuudelle. Lääketieteessä nähdään toki paljonkin lääketeollisuuden perseilystä kertovia esimerkkejä. Tämä pätee kuitenkin kaikkiin aloihin niin kauan kun elämme kapitalistisessa korporaatioyhteiskunnassa. Vaihtoehtolääketiedettä puskevat eteenpäin samalla tavalla kaupallista menestystä tavoitellen, heidän motiivinsa eivät ole sen puhtoisemmat.

Tämä unohdetaan aina. Lääkevalmistajat ovat pahoja, epäterveyttä edistäviä, laillistettuja huumekauppiaita. Vaihtoehdot ovat kuitenkin lähes enkelimäisen hyviä ja kivoja, luonnonmukaisia, pehmoisia, lutuisia ja pelissä mukana vain hyvää tahtoaan. Jotenkin näiden pseudolääketieteen airueiden kannanotot lääketeollisuuden pahuudesta eivät rekisteröi sinä mitä ne ovat.

Selvennän tätä jos pointtini ei avautunut: Jos vaikka Nokian toimitusjohtaja sanoo Nokian puhelinten olevan maailman parhaita ja Samsungin pelkkää roskaa jotka räjähtävät itsestään, ymmärrämme kyseessä olevan puolueellisen tahon. Nokia toimari tahtoo myydä sinulle Nokian puhelimen ja tässä helpottaa se jos pelkäät kilpailijan puhelimen räjähtävän.

Samalla tavalla vaihtoehtolääketieteen edustajien haukkuvat lausunnot varsinaisesta lääketieteestä pitäisi ottaa siinä mitä ne ovat: vaikkapa homeopaatti tahtoo myydä sinulle homeopaattisia lääkkeitä ja siksi hän kertoo juttuja jotka parantavat hänen bisneksensä elinkelpoisuutta. 

Erona lääketieteen ja vaihtoehtoisen lääketieteen välillä on kuitenkin yksi pieni juttu. Oikeassa lääketieteessä joudut todistamaan väitteesi. Lääkeyritys joutuu tekemään tutkimustyötä osoittaakseen lääkkeensä olevan turvallinen ja vaikuttava. Vaihtoehtoiselle lääketieteelle haittavaikutuksia tai muuta ei tarvitse tutkia. Edes "lääkkeen" oikeaa toimivuutta ei tarvitse mitenkään vahvistaa.

Lääketutkimuksessa selvitetään käytettävien aineiden vaikutus laeissa säädellyillä tavoilla, joiden tarkoitus on selvittää mikä on lääkkeiden todellinen vaikutus. Perustutkimuksessa on selvitetty myös paljon lääkeaineiden toiminnan mekanismeja, eli tiedämme useista lääkeaineista niiden toimintamekanismin solutasolla. Vaihtoehtoinen lääketiede tarjoaa tasapainoja, luonnollisuuksia ja muuta helposti ymmärrettävää tietoa, mutta vailla tieteellistä todistusaineistoa tai oikeaa ymmärrystä käytetyn lääkinnän toiminnan metodeista. 

Ja jollain ihmeellä lääketeollisuus on joidenkin mielestä tässä se epäuskottavampi taho? Tiede on monesti monimutkaista, mutta toisin kuin vaihtoehtonsa, tieteen takana on oikeita todisteita. (Jos aihe tuntuu vielä epäselvältä, kannattaa vilasta vaikkapa aiempaa kirjoitustani Lux Ex Scientis.)

Vaihtoehtoinen lääketiede: sitä ei ole osoitettu toimivaksi, sen toimijoilla ei ole tarvetta osoittaa sitä toimivaksi tai turvalliseksi, eivätkä sen harjoittajat ymmärrä harjoittamansa "tieteen" mekanismeja. Vaihtoehtoinen lääketiedekin voi välillä toimia, mutta kyseinen toimivuus on mäihää. Jos raaputan tarpeeksi monta arpaa, voitan lopulta jostain niistä. Jos katson pysähtynyttä kelloa, se voi osoittaa oikeaa aikaa.

Mahdollisuudet tähän ovat kuitenkin pahuksen pienet.

Kommentit

  1. Homeopaattisten lääkkeiden hinta on aina ihmetyttänyt minua. Niiden kehittelykustannuksethan ovat olemattomat (perinteitä ja omaa tuumailua) ja valmiskustannuksetkin lähellä nollaa. Hinta pitäisi olla korkeintaan kahvikupillisen luokkaa, vaan eipä ole. Ilmeisesti ravisteleva taho saa aika hirmuista palkkaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Njoo, noilla laimennussuhteilla ei ole tarvis tehdä mitään erityisiä kokeiluja tai tutkimustakaan tehokkuuden selvittämiseksi. Fiilis riittää sillä siitähän homeopatiassa on kyse.
      http://tamapaiva.blogspot.fi/2013/02/homeopatia-ratsastaa-jalleen.html

      Poista
  2. Muistissani on kun toimitin viimevuosikymmenen puolella kallista homeopaattista yskänlääkettä äidille jonka oli tarkoitus antaa sitä lapselleen. Koska homeopaattisten lääkkeiden hinnoittelu apteekissa ei ole ihan jokapäiväistä, laskin sen ensin väärin liian alhaiseksi. Totesin asiakkaalle että "anteeksi että kestää, mutta lasken hinnan uudelleen koska unohdin siitä yhden osan joka korottaa hintaa". Asiakas vastasi että hän on ihan valmis maksamaan ko. homeopaattisesta lääkkeestä ensiksi laskemani hinnan. Asiakkaalle ihmettelin että: " toimisiko ko. homeopaattinen yskänlääke lapsellenne jos tietoisesti olisitte maksaneet siitä virheellisen hinnoittelun mukaan liian vähän?" Äiti närkästyi mutta maksoi kuitenkin oikean hinnan -> ko. lääke oli tilattu apteekkiin hänen tilauksestaan....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kallis lääke toimii paremmin. Jaksaisin itseasiassa uumoilla tuon olevan todellinen ilmiö, täytyyhän kalliin lääkkeen olla parempi tai jotain sellaista.

      Poista
  3. Hei, huomauttaisin, että ketään, jota ei henkilökohtaisesti tunne, ei ole pidä kohteliaiden tapojen nimissä nimitellä pelkällä etunimellä. Ei edes naisia. Olen sinulle "Simonen", en "Riina". Näytit oikein kaivaneen kirjoituksestani ne kohdat, joista olet eri mieltä. HUomauttaisin, että en itsekään käytä homeopatiaa enkä usko siihen. Se toimii vain placebon lailla, ja placebovaikutus voi olla hyvinkin vahva, jos siihen uskoo. Itse uskon enemmän sairauksien ennaltaehkäisyyn terveellisellä ruokavaliolla, riittävällä unella ja levolla sekä liikunnalla. Jos siitä huolimatta ihminen sairastuu, lääkkeiden käytössä ei ole mitään pahaa. Kyse on vain siitä, että lääkkeiden ei pidä missään nimessä KORVATA terveellisiä elämäntapoja. Olen myös erittäin vahvasti mielialalääkkeiden tyrkyttämistä vastaan. Jokaisella masentuntuneella ja ahdistuneella pitäisi olla yhteiskunnan tukema mahdollisuus psykoterapiaan ja tarvittaessa myös tukihenkilöön. Mielialalääkkeiden tyrkyttäminen on valtava ongelma, joka hyödyttää vain lääkeyhtiöitä. (Vakavissa, kroonisissa mielisairauksissa lääkehoito on toki tarpeen.)

    Terveisin Riina Simonen

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.