Katolisuus vaarantaa sinun ja lastesi terveyden


Katolisella kirkolla on yllättävää vaikutusvaltaa terveydenhuoltoon. Tällä on jopa hengenvaarallisia seurauksia kun uskonnollinen moraalikäsitys ja tekopyhyys muuttuu tärkeämmäksi kuin terveys.

Kaikille lienee jo hiljalleen tuttua, miten katoliset osaavat tehdä maailmasta pahemman paikan monella tavalla. Vähän aikaa sitten kohuttiin siitä miten katoliset papit systemaattisesti suojelivat pedofiileja ja tästä tuli melkoinen lommo kirkon maineelle. Se ei kuitenkaan ole ainoa pahuus mitä katolinen kirkko tekee ja tahtoisin tänään valaista hieman miten kyseinen kirkon irvikuva vaarantaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kuuluivat ihmiset kyseiseen kirkkoon tai eivät.  Puhumme hieman lääketieteestä, sairaalahoidosta ja miten katolisuus tunkee itsensä hoidon ja ihmisen väliin. Kerroin jo aiemmin miten naurettavia ja tarpeettomia säädöksiä katoliset asettavat keinohedelmöityksen päälle, menemme tänään askeleen pidemmälle ja katsomme miten he vaarantavat henkesi.

Katolinen ote terveydenhuollosta

Maailmalla katolinen kirkko on yllättävän merkittävällä tavalla mukana monen maan terveydenhuollon järjestelmissä. On maita joissa katoliset sairaalat ovat yleisimpiä sairaaloita ylipäätään ja esimerkiksi monissa kehitysmaissa, sairaanhoito voi olla lähes kokonaan suurten kirkkojen ja varsinkin katolisen kirkon järjestämää.

Ilmiö ei rajoitu vain kehitysmaihin, vaan esimerkiksi Yhdysvalloissa yhä suurempi osa sairaaloista on jäänyt katolisen sateenvarjon alle. Monet itsenäiset sairaalat ovat ajatuneet taloudellisiin ongelmiin ja joutuneet liittymään suurempiin terveydenhuollon suuryrityksiin. Yhdysvalloissa näistä jäteistä viisi kuudesta Yhdysvaltojen suurimmasta ketjusta onkin katolisia ja yhä useampi sairaala jää näiden kolossien käsiin: pakotettu yhdistymään suurempien toimijoiden kanssa tai laittamaan lapun luukulle. Kyse ei ole pienestä ilmiöstä myöskään, joillain alueilla Yhdysvalloissa on tarjolla lähes yksinomaan hoitoa katolisesta perspektiivistä. Tähän ollaan onneksi herätty ja näitä sairaaloiden yhdistymisiä seurataan nykyisin tarkemmalla silmällä.

Katolinen kirkko vastaan terveys

Omistussuhteella periaatteessa pitäisi olla merkitystä: jos katoliset tarjoavat hyvää terveydenhoitoa, niin eihän se haittaisi. Haittoja kuitenkin on. Nämä katolisen sateenvarjon alla olevat sairaalat seuraavat "suurempaa" lakia kuin Hippokrateen valaa: Sairaala joka jää katolisten terveysjärjestöjen siipien alle, joutuu hyväksymään "Eettiset ja uskonnolliset direktiivit" jotka sanellaan ylemmältä taholta. Jo dokumentin ensimmäiseltä sivulta löytyy ensimmäinen hälytyskellot herättävä kohta: kyseisen dokumentin laatijoiksi merkitään "United States Conference of Catholic Bishops" ja siinä poppoossa on vähemmän lääkäreitä, vain piispoja.

Katoliset piispat säätelevät tiukkaan sitä mitkä toimenpiteet ovat sopivia. Tätä sopii miettiä hetki: katolisen sairaalan käytäntöjen ylin määrittäjä ei ole lääketieteen ammattilainen vaan selibaatissa elävä henkilö jolla on asiantuntemusta lähinnä raamatusta. Ei terveydestä, ei psykologiasta, ei kirurgiasta, ei edes homeopatiasta - ei sinällään että viimeisestä apua oikeastaan olisi.

Tarkempi läpikäynti näihin säännöksiin löytyy esimerkiksi täältä:
http://awaypoint.wordpress.com/2013/05/23/how-the-catholic-bishops-outsmarted-washington-voters/

Summaan lyhyesti parhaat palat:
  • Keinohedelmöitys on jotenkin ihmisarvon vastaista joten se ei käy.
  • Ehkäisy tai sterilaatio ei käy - oli se pysyvä tai väliaikainen
  • Raskauden komplikaatioiden kanssa sikiötä ei saa mennä vahingoittamaan. Palaan tähän kohta.
  • Potilaan omia hoitomääräyksiä ei noudateta jos ne menevät katolisia sääntöjä vasten. Esimerkiksi "Ei saa elvyttää jos aivonkuolen"-tyyppinen käsky usein sivuutetaan, vaikka niistä erikseen on annettu oma kiertelevä hyväksyntänsä.
Säännöt käytännössä pakottavat kaikki kyseisessä terveyden yksikössä työskentelevät tottelemaan katolisia moraalisäännöksiä työssään, oli henkilö katolinen tai ei. Lääkärin uskonnollisella vakaumuksella ei ole painoa, eikä myöskään potilaan. Katoliset lääketieteen keskukset noudattavat vain omaa uskonnollista vakaumustaan, heille muiden uskontojen näkemyksillä ei ole merkitystä.

Pahin näistä kohdista on kuitenkin pakkomielteinen raskauden keskeyttämisen välttely. Katolinen sairaala ei tahdo "tappaa syntymätöntä lasta" missään olosuhteissa ja menee todella pitkälle tässä, aivan liian pitkälle. Syntymättömän lapsen henkeä varjellaan säännöissä odottavaa naista paremmin, monesti kovin ikävin seurauksin.

Pahin seuraus on vaaralliseksi muuttuneen raskauden keskeyttämien. Yksi esimerkki tästä on noin prosentissa raskauksista tapahtuva kohdun ulkoinen raskaus. Sen enempää lääketieteeseen tai biologiaan menemättä, kyseessä on tila jossa sikiö alkaa kehittymään kohdun ulkopuolella. Tämä tila on äidille erittäin vaarallinen ja sikiölle täysin tuhoisa. Komplikaatiot äidille voivat olla mitä tahansa hedelmättömyydestä kuolemaan. Sikiölle seuraus on aina kuolema. Kohdun ulkoisesta raskaudesta ei käytänössä selviä kuin äiti ja hänenkin henkensä käy riskirajoilla.

Tavallinen hoito kohdun ulkoiseen raskauteen on esimerkiksi lääkkeellinen, jossa sikiön jakautuminen keskeytetään syöpälääkinnän avulla. Vaihtoehtoisesti kuolemaa tekevä sikiö voidaan myös poistaa yksinkertasehkolla kirurgisella leikkauksella. Molemmissa muutenkin tuhoon tuomittu sikiö poistetaan äidin kehosta minimaalisin vahingoin äidille. Suhteellisen simppeleitä prosesseja.

Ei katolisille. Katolisten selibaatissa elävien raamattunsa tuntevien piispojen määräys on ettei tätä sikiötä - joka ei siis vieläkään voi selvitä - ei saa suoraan poistaa tai tappaa lääkkeillä vaikka se kuinka olisi kehittynyt kohdun ulkopuolelle. Katoliset korjaavat tämän tilanteen poistamalla munanjohtimista sen osan jossa sikiö majailee kokonaan ja antamalla naisen elimistöstä poistetun sikiön sitten kuolla.

Koko toimenpide on vain vahingollinen. Se ei pelasta sikiötä, sikiö kuolee. Turvallisempi toimenpide on kielletty koska f*ck you.

Käytännön esimerkkejä katolisesta moraalittomuudesta

Tämä ei ole vain teoreettinen uhka. Tämä on virallinen prosessi, jota katoliset naisia vihaavat piispat vaativat. Katoliset menevät varsin pitkälle näissä ja ikäviä esimerkkejä löytyy.

Meidän ei tarvitse matkata katolisiin maihin löytääksemme konkreettisia esimerkkejä. Tutkimus nimeltä Conflicts in Care for Obstetric Complications in Catholic Hospitals julkaistiin jo 2012 American Journal of Bioethics Primary Research-julkaisussa. Tutkimus käsitteli Yhdysvalloissa tapahtuneita tapauksia ja heidän esimerkkinsä ovat kylmääviä. Yksi tutkimuksessa kuvattu tapaus kertoi naisesta joka kärsi rypäleraskaudesta, mutta sen harvinaisemmasta muodosta jossa hän samanaikaisesti kantoi tervettä vauvaa. Rypäleraskauden hoito on tyypillisesti kohdun tyhjennys äidin pelastamiseksi.

Sairaalan "Eettinen komitea" (lainausmerkeissä, koska katolisessa eettisyydessä on yhtä paljon eettisyyttä kuin etikassa) ei hyväksynyt tätä. Syy kiellolle oli huvittavuudessaan naurettava: he googlasivat naisella kuvatun tilan ("molar pregnancy") ja huomasivat että joissain harvinaisissa kyseinen raskaus ei ole mennyt keturalleen. Tämän googlauksen tulos oli riittävä ettei raskauden keskeytystä voitu tehdä. Tämä siitä huolimatta että nainen kärsi kivuista ja verenvuodoista ja ennenkaikkea halusi keskeytyksen.

Eettisen komitean päätöstä voisi kuvata näin: henkilö on kidnapattu ja hänestä vaaditaan lunnaita. Annan lunnaina lottokupogin ja totean että jos päävoitto tulee, sehän riittää mainiosti. Päävoitto voi tullakin, mutta sen todennäköisyys on häviävän pieni. Elämän kanssa tällainen lottoaminen on vähintäänkin arvelluttavaa.

Vastaava tapaus kävi äsken El Salvadorissa, mutta suurempien esteiden kanssa: katolisten kirjoittama laki ei antanut naiset keskeyttää henkeään uhkaavaa raskautta. Kyseinen odottava äiti sairastaa Gregory Housen usein viittaamaa lupusta. Hänen sisällään kasvava sikiö on vakavasti kehitysvammainen ja tältä puuttuu paloja päästä, kirjaimellisesti. Sikiö ei käytännössä voi selvitä synnytyksen jälkeen, mutta El Salvadorin laki ei tunne moisesta tilanteesta johtuvia poikkeuksia. Äidille aiheutuu raskaudesta merkittäviä ongelmia.

Päivitys tähän tapaukseen: El Salvadorin korkein oikeus teki päätöksensä ja ei myöntänyt lupaa raskauden keskeytykseen. Lääkäreille annettiin erikseen lupa keskeyttää raskaus jos äidin henki on välittömässä vaarassa. Tilanteen naurettavuus on käsinkosketeltavaa: elinkelvotonta raskautta ei voi keskeyttää nyt turvallisesti, vaan äidin elämä ja terveys pitää ensin riskeerata ja vasta sitten raskauden saa keskeyttää. Tämä päätös ei pelasta yhtäkään henkeä, mutta saattaa tappaa yhden.

Viittaan vielä toisen tapauksen verran Conflicts in Care for Obstetric Complications in Catholic Hospitals-tutkimukseen. Toinen tutkimuksesta löytyvä esimerkki on myös tapaus jossa raskaus ei enää olisi voinut onnistua: sikiö oli tuhoon tuomittu ja raskaus tulisi välttämättä keskeytymään. Kyseessä oli yhdeksäntoista viikon ikäinen sikiö, jonka sydämmen kehitys oli mennyt pahoin pieleen. Nuorin lapsi jonka sydänvikaa voitaisiin kirurgisesti korjata on tähän asti ollut 32:n viikon ikäinen, mutta kyseisessä tapauksessa kyse oli paljon nuoremmasta elämän alusta ja lisäkomplikaationa naisen lapsivesi oli jo ulkona. Lapsi ei siis voinut selvitä.

Naisen raskaus keskeytettiin ilman että sairaalan "eettistä lautakuntaa" vaivattiin asialla. Tapauksen jälkeen he syyttivät tapausta hoitaneita lääkäreitä raskauden keskeytyksestä. Huvittavasti he pitivät keskeytystä jotenkin valikoivana raskauden keskeytyksenä ("selective") ja että yhdeksällätoista raskausviikolla olevan naisen lapsiveden karkaaminen ei jotenkin olisi ongelma raskaudelle. Eettinen lautakunta ei pelkästään ollut tietämätön peruslääketieteestä, vaan avoimen vihamielinen lääkäreille heidän tekemänsä ratkaisun takia. Kyse ei ollut naisen pelastamisesta, vaan nimenomaisesti raskauden keskeyttämisestä.

Kolmas esimerkkimme aiheesta on kansainvälinen, Savita Halappanavarin tapaus. Katoliset eivät keskeytä raskautta jos sikiö on millään tapaa etäisestikään elossa. Jos sikiön sydän lyö, se katsotaan olevan elossa ja raskautta ei keskeytetä. Äidin terveyttä pitää vaarantaa pitkittämällä kuolemaa tekevän sikiön oleskelua äidin sisällä ja seuraukset ovat ikäviä. Savita, Intian kansalainen, kuoli Irlannissa sairaalaan kun hänen vaaralliseksi muuttunutta raskauttaan ei suostuttu keskeyttämään, kerran sikiö oli vielä "elossa". "Tämä on katolinen maa" Savitalle sanottiin. Savita ei ollut, mutta sillä ei ollut väliä. Pakkomielle odottaa sikiön pulssin katoamista ennen äidin pelastamista on katolisen lääketieteen "eettisyyden" kulmakiviä.

Katolisten kauhusäännöt eivät ole pelkkiä haamusääntöjä joita kukaan ei seuraisi. Katoliset ottavat ne varsin vakavasti, kuten Margaret McBriden tapaus kertoo. Margaret oli nunna joka ei suorittanut, vaan hyväksyi hätäabortin suoritettavaksi  naiselle jonka raskaus oli sanalla sanoen mennyt päin prinkkalaa ja paheni nopeasti. Lapsella ei ollut tapauksessa paljoakaan toivoa selvitä, mutta sillä ei ollut merkitystä. Nunna kärsi ekskommunikaation, eli erotettiin kirkosta. Hänen rikoksensa oli pelastaa nainen lähes varmalta kuolemalta. Kyseinen nunna sai pestinsä takaisin, mutta tämä ei ollut koska katolinen kirkko olisi muuttanut mieltään. Se oli edelleen sitä mieltä että äidin olisi pitänyt kuolla raskauden keskeyttämisen sijaan.

Pakkomielle sikiön suojeluun on tässä käsittämätön. Yksinkertaisen ja naista minimaalisesti vahingoittavan toimenpiteen sijaan tehdään vaarallinen, hedelmällisyyttä potentiaalisesti heikentävä leikkaus. Leikkaus on kaikin puolin tarpeeton: se ei pelasta sikiötä millään tapaa. Se vain tappaa sen eri tavalla - äidille tarpeettoman vaarallisella tavalla.

Katolinen kamaluus

Kuvaamani käytännöt eivät ole mitenkään irtonaisia yksittäistapauksia, vaan katolisen kirkon sanelemien käskyjen loogisia lopputuloksia. Ne eivät ole yksittäisten piispojen ja edustajien kantoja, vaan katolisen kirkon korkeimpien tahojen käskyjen suodattumista alaspäin heidän komentoketjussaan. Katolinen kirkko on suoraan vastuussa näistä hirvittävyyksistä, joita se kutsuu "eettisiksi". 

Yksittäinen katolinen ei yleensä kannattaisi näitä käytäntöjä jos ne hänelle selitettäisiin, mutta hän silti tukee kirkkoaan rahallisesti ja mahdollistaa nämä käytännöt. Myös Suomen katolinen kirkko kanavoi rahaa tällaiseen toimintaan.

Viimeisen sanan saakoon Stephen Fry: Miksi katolinen kirkko ei ole hyvä voima maailmassa.


Kommentit

  1. Erittäin hyvä kirjoitus tärkeästä aiheesta. Asiasta, joka voisi parantua, jos roomalaiskatoliset yksilöt vaivautuisivat muutosvoimaksi vääryyksiä vastaan. Yksilön vastuuta ei saa unohtaa: joka ainoa roomalaiskatolisen kirkon jäsen on omalta osaltaan kannattamassa näitä karmaisevia, epärehellisiä sekä -inhimillisiä ja maailmaa kollektiivisesti huonontavia käytäntöjä. Perhetaustaltaan katoliset pääsevät omassa syynissäni vähemmällä, koska he eivät välttämättä tällaisesta edes tiedä (vaikka tietysti pitäisi). Sen sijaan roomalaiskatoliset käännynnäiset ovat tässä asiassa erityisen hiillostamisen arvoisia (esim. Soini, Nylén), sillä he ovat tehneet tietoisen valinnan. Sitä paitsi piru olkapäälläni suosittelee luopumaan bona fide -oletuksesta ja esittää sellaisen kerettiläisen idean, että nämä käännynnäiset (varsinkin monsignor S.) ovat tehneet kääntymyksensä juuri voidakseen olla taantumuksen ja sorron puolella poliittisesti korrektein "uskonnollisvakaumuksellisin" syin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurin osa ihmisistä tietää kirkostaan sen mitä heidän pappinsa sanoo. Pappi on tässä yhtä neutraalin näkökannan antava taho kuin Coca Cola Companyn tuotantopäällikkö kysyttäessä mitä cola-juomaa pitäisi juoda. Valitettavasti he eivät hoksaa tätä näkökulmaa, koska kyseinen Coca Cola Company on valistanut heitä miten he ovat ainoan oikean colan sanansaattajia ja muiden juominen on tie turmioon.

      Nostat mielenkiintoisen näkökannan käännynnäiskatolisista konservatiiveistamme - näkökannan jonka jaan. He eivät ehkä itse miellä olevansa taantumuksen ja sorron sanansaattajia, vaan näkevät katolisen tiukan kontrollin positiivisena piirteenä, turvallisena ja terveenä.

      Poista
  2. Katolisuus on mielenkiintoinen kristinuskon muoto. Ne ovat unohtaneet Jeesuksen käskyn olla rukoilematta julkisesti (tosin niin ovat muutkin) ja olla palvomatta muita jumalia ja kuvajaisia. Enkelten ja pyhimysten kanssa on jumalien määrä vähän kasvanut ja kultaisia patsaita he tuntuvat kovasti kumartelevan.

    VastaaPoista
  3. Jeesus kielsi vain tekopyhästi julkisesti rukoilemisen ("jotta muut näkisivät/ihailisivat") mutta ei julkista rukoilemista sinänsä. Julkisesti rukoileminen siis on ihan ok jos tarkoitus on vilpitön.
    Ja mitä palvomiseen tulee, katolisessa kirkossa palvotaan vain Jumalaa. Pyhimyksiä ja enkeleitä ei suinkaan palvota vaan ainoastaan kunnioitetaan.

    VastaaPoista
  4. "Kaikille lienee jo hiljalleen tuttua, miten katoliset osaavat tehdä maailmasta pahemman paikan monella tavalla"
    Katolinen kirkko tekee tästä maailmasta paremman paikan monella tavalla. Kirkko mm. pitää huolta noin neljäsosasta maailman HIV/AIDS-potilaista ja monille kehitysmaissa asuville katolisen kirkon tarjoama koulutus ja terveydenhuolto ovat elintärkeitä. Katolinen kirkko tekee myös valtavasti työtä köyhien parissa.

    "Vähän aikaa sitten kohuttiin siitä miten katoliset papit systemaattisesti suojelivat pedofiileja ja tästä tuli melkoinen lommo kirkon maineelle" Sanon heti alkuun että media on vääristellyt kokonaiskuvaa todella paljon, siitä se lommo kirkon maineessa johtuu. Katolisia pappeja on reilut 400 000 ja alle suojaikärajan (joka vaihtelee eri maissa siinä 15 ja 18 vuoden välillä) oleviin lapsiin ja nuoriin sekaantujia on heistä n. 2% eli n. 8000. Toisin sanoen katolisissa papeissa ei ole yhtään sen enempää pedofiilejä tai alle suojaikärajan oleviin lapsiin tai nuoriin sekaantujia kuin muissakaan miehissä. Eräs tuttuni on kirjoittanut asiasta tarkemmin, jos kiinnostaa niin tässä linkki: https://www.kotimaa24.fi/ja-kirkko-vaikeni-vaikenemisen-ja-toiminnan-historiaa/

    "Se ei kuitenkaan ole ainoa pahuus mitä katolinen kirkko tekee-" Katolinen kirkko ei ole käyttänyt lapsia tai nuoria seksuaalisesti hyväksi eikä suojellut hyväksikäyttäjiä vaikka osa katolilaisista on. Vähän samaan tapaan kuin Suomen valtio ei hyväksikäytä lapsia ja nuoria vaikka osa suomalaisista niin tekeekin. Ei oo oikein leimata koko kirkkoa ja sen kaikkia 1,2 miljardia jäsentä pedofiileiksi vain sen takia että hyvin pieni osa papeista on syyllistynyt rikoksiin. Emme me katolilaisetkaan leimaa ei-katolilaisia pedofiileiksi vaikka lasten ja nuorten hyväksikäyttö on kirkon ulkopuolella yleisempää kuin kirkon sisäpuolella.

    Kirkon ehdoton aborttikielto johtuu siitä että kirkon opetuksen (ja biologian) mukaan ihmiselämä alkaa hedelmöittymisestä. Toisin sanoen syntymätön lapsi on ihminen samalla tavalla kuin kaikki muutkin ja hänellä on samat ihmisoikeudet (mm. oikeus elää) kuin syntyneilläkin. Syntymättömän lapsen suora ja tarkoituksellinen tappaminen eli abortti on sen takia aina ja kaikissa tilanteissa väärin.

    Kohdunulkoisessa raskaudessa äidin hengen saa toki pelastaa kunhan lasta ei vahingoiteta. Munanjohtimen poistaminen pelastaa äidin hengen eikä suoraan tapa lasta joten se on ok, abortti taas ei koska se tappaa lapsen suoraan.
    Verrataan tilannetta siihen että olisit laiturilla ja huomaisit että 100m päässä olisi hukkuva pienehkö nainen ja hukkuva suurehko mies joka pitää naisesta kiinni pysyäkseen pinnalla. Oletetaan että voimasi eivät riittäisi molempien pelastamiseen mutta saisit toisen raahattua rannalle ja jos et tekisi mitään niin molemmat hukkuisivat. Uisit hukkuvien luokse, repisit naisen irti miehestä ja veisit hänet rannalle. Mies hukkuisi mutta ei se sun syysi olisi koska et millään lailla suoraan ja tarkoituksella tappanut häntä. Tilanne olisi eri jos et olisi repinyt naista irti miehestä vaan pelastanut naisen esim. ampumalla tai puukottamalla miehen (=eli tappanut suoraan). Siinä on vissi ero.
    Hengenvaarallisista raskauksista sanon vain sen että onneksi ne ovat harvinaisia ja syntymätön lapsi on niissäkin tapauksissa ihan samalla tavalla ihminen kuin kaikki muutkin joten siksi häntä ei saa suoraan tappaa äidin hengen pelastamiseksi. Eihän äitiäkään tapettaisi lapsen hengen pelastamiseksi. Abortti on aina mittaamattoman suuri tragedia (niin kuin lapsen kuolema yleensäkin) ja vaikka äiti sen "ansiosta" jäisikin henkiin niin lapsi pysyisi silti aina kuolleena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Kirkko mm. pitää huolta noin neljäsosasta maailman HIV/AIDS-potilaista ja monille kehitysmaissa asuville katolisen kirkon tarjoama koulutus ja terveydenhuolto ovat elintärkeitä."

      Aids- ja hiv-työssä katoliset eivät ole avuksi. He käyttävät paljon aikaa ja resursseja hehkuttamaan kondomien vaarallisuutta, mikä tekee yhtäaikaa tyhjäksi aids-valistuksen kuin ehkäisyvalistuksenkin.

      "Toisin sanoen katolisissa papeissa ei ole yhtään sen enempää pedofiilejä tai alle suojaikärajan oleviin lapsiin tai nuoriin sekaantujia kuin muissakaan miehissä. "

      Ongelma ei ole kirkossa olevissa pedofiileissa vaan niiden piilottelussa. Kirkko tapasi siirtää pedofiilejä paikasta toiseen ja tehdä kaikkensa estääkseen heidän tuomitsemisensa tai edes kunnolliset tutkinnat. Tämä on täysin moraalitonta ja altisti uusia uhreja hyväksikäytölle.

      "Kirkon ehdoton aborttikielto johtuu siitä että kirkon opetuksen (ja biologian) mukaan ihmiselämä alkaa hedelmöittymisestä. Toisin sanoen syntymätön lapsi on ihminen samalla tavalla kuin kaikki muutkin ja hänellä on samat ihmisoikeudet (mm. oikeus elää) kuin syntyneilläkin."

      Tämä on uusi oppi. Aiemmin katolinen kirkko ei pitänyt sikiötä ihmisinä ("sieluuntuneina") ennen kun tietty aika oli kulunut sikiämisestä. Nykyinen politiikka on valittu hyvin kyseenalaisilla tavoilla - kuten oli aiempikin. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään vuosituhansinen perinne, vaan suhteellisen tuore tulkinta.

      "Verrataan tilannetta siihen..."

      Verrataan tilannetta mieluummin siihen että käytännössä kaikki maailman suurimmat ongelmat tällä hetkellä johtuvat ylikansoituksesta. Oikeasti, kaikki. Resurssipula, ilmastonmuutos, vesipula, nälänhädät, kaikki korjaantuisivat hyväksyttävälle tasolle jos polulaation määrä olisi pienempi. Tässä tilanteessa analogia voisi mennä näin:

      Pelastatko yhden lapsen hukkumasta, vai estätkö koko maanosan sortumisen sotaan ja köyhyyteen?

      Nykytilanteessa on täysin moraalitonta puhua ehkäisyä tai raskaudenkeskeytystä vastaan. Palataan asiaan sitten kun liikakansoitus ei ole enää ongelma.

      Poista
  5. Tämä on tulkintasi aiheesta, mielestäni hieman kaukaa haettu tulkinta varsinkin kuin kyseisessä kohdassa käsketään menemään yksityiseen paikkaan rukoilemaan yksin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.