Taide ja miten en ymmärrä sitä

Sosiaalisessa mediassa vastaani tuli linkki Glen Cocon VICE-julkaisuun kirjoittamaan artikkeliin "I'm sick of pretending: I don't "get" art". Artikkelin keskeinen väittämä oli aiemminkin jo kuultu: sekava moderni nykytaide ei ehkä ole minkään veroista. Jossain määrin olen samalla kannalla.

Epäsuosittu mielipiteeni aiheesta on tylsä. En itse erityisemmin ymmärrä taidetta joka ei
a) sisällä mitään minkä tuottaminen vaatisi taitoa
b) ole muuten vaikuttavaa tai esitä mitään.

En ymmärrä miksi wc-pönttö taidemuseon keskellä on taidetta. En ymmärrä miksi keskinkertainen valokuva maisemasta jossa ei ole mitään erityistä on taidetta. En ymmärrä miksi kissan kiduttaminen on taidetta. Ymmärrän miten kymmeniä tunteja tehdyn maalauksen kauneus on taidetta. Ymmärrän miten upeasti aseteltu lähes elävä valokuva harvinaisesta linnusta on taidetta. Ymmärrän miten satoja tunteja vieneen patsaan kauneus on taidetta. Ymmärrän jopa miten vaikuttava tanssiperformanssi on taidetta.

Mutta sitten on esimerkiksi lähes legendaarinen Ars 95 jonka seurauksena noussut äläkkä on ehkä joillain vielä muistissakin. Jos keittiövermeet jotka on täytetty kropan epämääräisimmillä nesteillä ovat taiteellisia, menetän kiihtyvää vauhtia kiinnostustani taiteeseen.

En sano etteikö kaikki kriittisesti esittämäni olisi taidetta. Ehkä se on. En vaan itse ymmärrä "taidetta" jonka tekeminen ei vaadi oikeaa taitoa tai joka ei muuten tee vaikutusta. Perustelut joita olen saanut eivät ole olleet erityisen tyydyttäviä.

Pysähdy ja pohdi

Yksi tällaisen "eriskummallisen taiteen" puolustus on taiteilijan halu pysäyttää pohtimaan asioita ja kertoa ajatuksia taiteen kautta. Jos taiteilija tahtoo kertoa asioita ja saada ihmiset pohtimaan, onko todella viisasta valita viestille muoto josta ei saa selvää? Taideteoksien keskeisiin asioihin kuuluu tulkinta, mistä seuraakin mielenkiintoinen ongelma: jos taide on tulkinnanvaraista, emme varsinaisesti voi erottaa taidetta satunnaisuudesta. Jos taiteessa on kyse omasta tulkinnasta, mikä lopulta erottaa esimerkiksi tietokoneen ja matemaattisen algoritmin luoman satunnaiskuvion tarkoituksenmukaisista pensselinvedoista jos molemmista muodostuu vain sekasotkua koherentin kuvan sijaan?

Voidaan sanoa että taiteilijan visio ja yleisön tulkinta, mutta jos taide kohoaa tarpeeksi abstraktiksi, tulkintojen mahdollisuus osua yksiin taiteilijan kanssa on häviävän pieni. Jos taas halutaan vain herättää ajatuksia, silloin se matemaattinen abstraktio on omalla tavallaan ihan yhtä hyvä taiteensa kanssa kuin taiteilijakin. Kun teemme nimittäin tulkintoja, teemme ne itse. Aivomme ovat varsin kehittyneitä hahmontunnistusvempeleitä ja löytävät lähes mistä tahansa satunnaisesta joukosta joitain muotoja. Kun on muotoja, on tulkintoja.

Kuka määrittelee taiteen

Oikeastaan ainoa peruste jonka olen jotenkin niellyt on taiteen käsitteen laajuus. Kuka määrittää mikä on taidetta? Tässä teemme taiteen määrittelystä röyhkeyden teon. Taiteen määrittäminen olisi sen rajoittamista. Tässä on kuitenkin suuri ongelma: jos mikä tahansa voi olla taidetta, silloin kaikki on taidetta. Jokainen teos on taidetta, mutta miksi lopettaa siihen. Onko teoksella pakko olla tekijä? Eikö luonnon itse muovaamat asiat ole aivan yhtä hyvin taidetta?

Jos taidetta ei saa määrittää tai rajoittaa, kaikkea voidaan kutsua taiteeksi ja sanasta tulee käytännössä merkityksetön. Sana joka tarkoittaa kaikkea mahdollista, ei ole erityisen tarpeellinen sana.

Taidevamma

Olen käynyt museoissa ja taidenäyttelyissä, ihaillut jopa tiettyjä teoksia. En kuitenkaan koskaan ole onnistunut pysähtymään yhdenkään teoksen luoksi minuuteiksi kuten näen ihmisten tekevän. Enkä kertakaikkiaan ymmärrä mitä he tekevät. En tiedä mitä minun pitäisi saada irti teoksen tuijottamisesta, olen jo nähnyt sen ja ADHD:ni epätoivoisesti käskee minua katsomaan välillä jotain muuta.

Eräs tuttavani ehdotti että taide olisi hieman kuin jazz-musiikki: sitä joko ymmärtää tai ei. Jazz-musiikissa ei ole mitään valittamista, mutta ehkä en vaan ymmärrä taidetta.

Kommentit

  1. Olen osittain samaa mieltä, että taiteen käsite nykyisin on vähän kyseenalainen, koska monet työt pyrkivät tosiaan samaan pelkkää shokkiarvoa, joka ei välttämättä ole se taiteen kriteeri.

    Kuitenkin taide pyrkii aina välittämään tietyn tunteen tai sanoman katsojalle ja parhaimpiahan töitä ovatkin ne, jotka tässä onnistuvat. Jos halutaan kuvata esim. rakkautta, aina voidaan iskeä se iänikuinen sydän keskelle kangasta, mutta se ei välitä sitä aitoa tunnetta niin hyvin kuin jokin vähän vaikeammin ymmärrettävä symboli.

    Ja mitä tulkintaan tulee, ei voida sanoa, että kaikki käy. Jokaisella yksittäiselläkin työllä on tietty konteksti (tekijän muut työt, näyttely, muut teokset...), jonka puitteissa tulkintaa on tehtävä. Esimerkiksi monet mainitsemasi näyttelyn työt avautuvatkin paremmin, kun ymmärtää niiden aidon kontekstin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taide jonka sanoma on luettavissa voidaan mieltää sanoman välittämiseksi. Kun taas taiteilija laittaa esitteille esimerkiksi vessan pöntön - jota hän ei ole suunnitellut - ja lähinnä sotkee sen, lähettää hän niin epämääräisen viestin ettei sitä voida enää viestinä edes pitää. Tämä on se osa taiteesta jota en ymmärrä.

      Poista
  2. Kissantappo on taidetta, kun minä teen sitä. Ja juutalaisten armeijan joukoissa Krav Maga-treenissä jos laitetaan kissanpentu säkkiin, on martial art.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuomo, sinä antiseminiittinen juutalainen, lakkaa heti kissojen ja Krav Magan yhdistelmillä leikkiminen.

      Poista
  3. Kannattaa ehdottomasti tutustua Banksyn dokumenttiin "Exit trough the giftshop" jos ei ole ennestään tuttu. Siinä kerrotaan katutaiteen historiasta ja loppupuolella pohditaan osittain samoja kysymyksiä - mikä on taidetta?

    Itse jäin ensimmäistä kertaa tuijottamaan tauluja minuuttitolkulla Salvador Dalin museossa Berliinissä; yksityiskohtia, tyylejä/tekniikoita, värejä, mielikuvia/metaforia, jne. katsottavaa tuntui olevan loputtomasti. Huomasin pohtivani mitä kaikkea ihmisen täytyy osata pystyäkseen toteuttamaan visioitaan noin monenlaisilla tekniikoilla, sekä tietysti Dalin tapauksessa, minkälainen mieli pystyy tuottamaan noin voimakkaasti puhuttelevia unenomaisia ja alitajunnan kieltä muistuttavia kuvia ?

    - Juche

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Upea yksityiskohtainen maalaus, täynnä suuria ja pienempiä yksityiskohtia, on häkellyttävä ja kaunis. Samalla tavalla Banksyn teokset ovat taidokkaita ja varsin puhuttelevia. Kumpikaan niistä ei ole taiteen suuntia jota olisi hankala ymmärtää.

      Poista

Lähetä kommentti

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.