Tietääkö kukaan mitä feminismi tarkoittaa?

Vihreiden puolueohjelmaan päätyi mukaan feminismi ja vihreät onkin nyt feministinen puolue. Tiedotteessaan vihreät selittelivät hakevansa tällä tasa-arvoista yhteiskuntaa, mutta silti vihreiden tarkoittama feminismi jäi varsin heikosti määritellyksi. Suomeksi vihreät on feministinen puolue, mutta on hieman epäselvää mitä tällä tarkalleen tarkoitetaan: sanan "feminismi" merkitys on nimittäin pahuksen epäselvä. Eräiden määritelmien mukaan olen itseasiassa feministi. En kuitenkaan itse käytä kyseistä leimaa, sillä en vieläkään osaa oikein sanoa mitä feminismi nykyään tarkoittaa.

Termin merkityksettömyyttä varten voidaan näyttää useita esimerkkejä. Yksi mainio esimerkki on sosiaalisessa mediassa eteeni tullut Buzzfeed-sivustolla oleva feministitesti, jonka mukaan olen feministi. Testi koostuu tasan yhdestä kysymyksestä: uskotko miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Jos vastaat kyllä, olet feministi. Yksinkertaista, mutta ehkä liiankin yksinkertaista.

En pidä identiteettien sanelusta, mutta hyväksyn sen, että sanat tarkoittavat jotain. Jos omaan piirteet mitkä määrittävät feministin, olen feministi, samalla tavalla kun jos en usko jumalaan, olen ateisti vaikken termistä pitäisikään.

Näyttämäni kysely yrittää tehdä feminismistä yksinkertaista tekemällä siitä vastauksen yhteen yksinkertaiseen kysymykseen. Kyseinen määritelmä on hyvin kyseenalainen: olet joko feministi, tai vastustat tasa-arvoa. Olet joko roskaa tai olet feministi. Feminismiä ei kuitenkaan voida redusoida tähän kysymysasetteluun, sillä feminismin mukana tulee paljon muutakin kuin vain tasa-arvo / ei-tasa-arvoa - asetelma.

Mitä on feminismi?

Mikä sitten määrittää feministin? Eräs määritelmä oli itsemääräysoikeus omaan vaginaan: onko sinulla vagina ja haluat itse määrätä mitä sillä tehdään? Olet feministi. Toinen lähes legendaarinen määritelmä oli "the radical notion that women are people too". Näistä ensimmäisen määritelmän mukaan en ole feministi, sillä vaikka tuenkin naisten oikeutta itse päättää vaginoidensa käytöstä, en omaa itse sellaista. Toisen määritelmän mukaan olen feministi, sillä pidän naisia täysin miesten veroisina ihmisinä.

Näillä määritelmillä saamme feminismistä varsin yksinkertaisen kuvan: feminismi on tasa-arvoa. Näiden määritelmien mukaan suuri osa nykyaikaisista ihmisistä olisi feministejä.

Mutta tässä on tietty ongelma: feminismi ei ole vain tasa-arvon tavoittelua, sen takaa löytyy melkoinen määrä erilaisia käsityksiä, ajatuksia ja toimintamalleja, joiden takia varovainen termin kanssa, vaikka tasa-arvoa tavoittelenkin.

Kun itse kuvaan itseäni jollain termillä, käytän niitä leimoja koska ne kertovat jotain minusta. Jos kerron olevani skeptikko, kertoo tämä leima kertoo suhtautumisesta maailmaan ja ilmiöihin. Jos kerron olevani ateismi, paljastaa tämä vastaukseni kysymykseen "onko jumalia olemassa". Näillä termeillä kerron jotain konkreettista itsestäni. Mutta jos esittelisin itseni feministinä, en oikeastaan tiedä mitä tämä leima kertoisi minusta. Kun esittäydyt feministinä, en tiedä sinusta yhtään mitään.

Ja tässsä on yksi ongelmani feminismin kanssa: kun ihminen esittäytyy feministinä, mitä hän kertoo tällä itsestään? Feminismi tarkoittaa hyvin erilaisia suuntauksia, tavoitteita ja asioita eri ihmisille ja tämän takia se ei oikeastaan kerro mitään. Feministi voi olla seksipositiivinen tai ei, prostituution kannattaja tai vastustaja, vapaan seksuaalisuuden kannattaja tai pitää kaikkea heteroseksiä raiskauksena, jopa aborttioikeutta vastustavia ja kannattavia feministejä löytyy.

Kaikkien feministien ei edes voi sanoa kannattavan tasa-arvoa, sillä radikaalifeminismin parista löytyy suhteellisen äänekäs miesten alistamista vaativa joukko. Näiden radikaalien feministien ulkopuolella, tilanne ei kauheasti parane, sillä erittäin usein feministien piirissä tasa-arvoa lähestytään yksinomaan naisten aseman parantamisena.

Osa feministeistä määrittävät tasa-arvon tavoittelun usein vain naisten aseman parantamiseksi, eivätkä näin tavoittele lopulta tasa-arvoa. Toinen osa määrittää tasa-arvon tavalla, joka ehkäisee tasa-arvon toteutumisen. Heidän maailmassaan vain naiset kärsivät sukupuolisesta sorrosta ja näin vain naisten aseman parantamista tarvitaan tasa-arvoisen tilanteen saavuttamiseksi. Miesten ongelmat koetaan merkityksettömiksi tai turhaksi valittamiseksi tai kirjoitetaan ulos keskustelusta väittämällä, etteivät miesten ongelmat johdu sorrosta ja näin ole selvittämisen arvoisia.

Tämä syö feminismi-termistä viimeisenkin selventävän arvon: feminismi ei siis edes tarkoita tasa-arvon tavoittelua.

Jos termi voi tarkoittaa mitä tahansa, ei se tarkoita mitään

Feministi voi siis olla ihan mitä tahansa, kirjaimellisesti. Tästä seuraa ongelma termin kanssa: se ei oikeasti enää tarkoita mitään.

Feministi-leima kertoo minulle tasan yhden asian: henkilö identifoituu feministiksi, mutta kyseinen luokittelu ei kerro mitään hänen suhtautumisestaan oikeastaan mihinkään. En siis voi tietää kannattaako feministi yhtäläisiä oikeuksia homoseksuaaleille vai ei. En tiedä onko tämä prostituutiota vastaan vai ei. En tiedä onko hän seksipositiivinen vai ei. En tiedä näkeekö hän tasa-arvon puutteen kaikkien sukupuolten ongelmana, vai vain naisten. En tiedä tavoitteleeko hän sukupuolesta seuraavan syrjinnän lopettamista naisilta vai kaikilta.

En yritä tällä haastaa riitaa tai vähätellä feministejä, en vaan oikeasti täysin ymmärrä mitä termi lopulta tarkoittaa tai kertoo. Oma selvittelyni asiaan on tuottanut vastauksen feminismistä satapäisenä hydrana. Kun termi voi tarkoittaa mitä vain, se ei lopulta tarkoita mitään. Konkreettinen määritelmä feminismistä on yhä jäänyt epäselväksi ja otan mielelläni vastaan sellaisen jos joku ystävällinen kommentaattori voi sen tarjota.

Ja se ei muuten ole vaginan käyttöoikeus.

Kommentit

  1. Feminismi OLI alkuaikoinaan naisasialiike, silloin sillä oli jotain hyvin konkreettisia asioita joita oltiin ajamassa ja sen taakse oli mukava mennä seisomaan ja heiluttelemaan naisoikeuslippuja. Nykyisellään juridinen tasa-arvo on pääpiirteittäin kunnossa, naisten ei enää tarvitse hakea vapautusta sukupuolestaan hakeutuessaan yliopisto-opintoihin eikä jalkoväli määritä perimysoikeuksia tai mahdollisuutta osallistua demokratiaan.

    Konkreettista määritelmää feminismille ei enää ole. Nykypäivän feministit ovat karanneet tästä konkreettisten asioiden ajamisesta häkellyttävän kauas, eikä se että joku tituleeraa itseään feministiksi kerro ihmisestä oikeastaan muuta kuin että hän haluaa tuoda omia ajatuksiaan julki ja on hyvin todennäköisesti äärimmäisen rasittava keskustelukumppani. Feminismin käyttökelvottomuuden terminä ovat huomanneet kaikenkarvaiset feministit itsekin, joten he ovat ruvenneet lisäilemään sen eteen kaikenlaisia etuliitteitä sen sijaan että alkaisivat keksiä omia nimityksiä eritasoisesti radikaaleille aateryhmilleen.

    Itse pidän näitä modernin feminismin ilmentymiä kokolailla turhina. Suurin osa heidän ajamistaan asioista liikkuu niin kaukana minkäänlaisen ulkopuolisen tahon vaikutusmahdollisuuksista että en näe mitään syytä sille kaikelle metelille mitä he itsestään pitävät. Pääosin vaan junttaavat ajamiaan asioita tiukemmin sinne marginaaliin, sillä valtaväestö rupeaa liittämään kaikenlaiseen marginaaliryhmiin vain kuvan paidattomista, kiljuvista ja vihaisista naisista jotka haluavat murskata yhteiskunnan. Ihme kyllä feministit eivät vielä ole suuttuneet siitä että heidän vihapuhettaan ei oteta yhtä vakavasti kuin miesten tuottamaa vihapuhetta, jos olemassa olisi yhtä agressiivisesti ja avoimesti naisvihamielinen miesryhmittymä niin en usko että sillä olisi omia lehtiä, taidenäyttelyitä ja hämmentävänkin positiivista suhdetta mediaan.

    Mikään ulkopuolinen taho ei voi ikinä tietää onko joku henkilö X syyllistynyt ajatustasolla johonkin kauheaan suvaitsemattomuusrikokseen vaiko ei, eikä millää huutamisella kaikista maailman ihmisistä saada absoluuttisen väri-, sukupuoli- ja ikäsokeita. Toki maailma olisi varmasti konfliktimattomampi paikka jos kaikilla olisi samat arvot, mutta ei se silti ole helpoin eikä paras keino sen paremman maailman saamiseksi. Hitlerkin oli varmasti mielestään oikeassa ja hyvällä asialla.

    Eli feminismille on käynyt vähän niinkuin tasa-arvon käsitteelle poliitikkojen puheessa, sillä voidaan kuvata juuri niitä asioita jotka itselle sattuvat sopimaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viimeinen kappale kuvaa feminismiä niin kun olen sen itse ymmärtänyt myös: muodikas sana jolla voi kerätä irtopisteitä, mutta joka ei kuitenkaan tarkoita oikeastaan mitään.

      Huonosta määrittelystä seuraa myös se ettei ääriaineiksia voida mitenkään erottaa mainstreamista. "Tapetaanmiehet"-feminismi on aivan yhtä oikeaa feminismiä kuin "Hankitaantasaarvo"-feminismikin.

      Poista
  2. Minusta feminismi on ihmisten (mutta sattuneista syistä usein naisten) poliittisen, juridisen, sosiaalisen ja kulttuurisen tasa-arvon ja säädyllisen kohtelun tavoittelua. Minusta se on myöskin jossakin määrin aina reaktio jotakin vastaan: sellaista mennyttä, nykyistä tai tulevaa ajattelumaailmaa vastaan, jossa nämä edellämainitut eivät toteudu.

    Se, että feminismi voi olla niin erityisen vaikeaymmärteinen asia vähän hämmentää minua. Toki se on vaikea tarkasti määrittää, mutta sama koskee ihan kaikkia ideologioita ja useita aatepohjaisia -ismejä. Tai yritäpä määritellä sosialismi, konservatismi, kommunismi, kristinusko tai vaikka maskulismi niin ettet löydä sille ristiriitaisia kannattajia ja tavoitteita internetistä.

    Yksi toistuva ilmiö on, että moni feminismikriittinen henkilö ei ymmärrä sitä feminismin puolta, joka ajaa sosiaalista ja kulttuurista tasa-arvoa ja säädyllistä kohtelua. Ymmäretään ja hyväksytään ainoastaan esimerkiksi feminismin juridinen ulottuvuus. Pahimmillaan kuulee sitä, että "Teillähän on jo äänioikeus, lakatkaa jo valittamasta." Silti esimerkiksi naisena elämisen kokemus nyky-Suomessa tai nyky-Yhdysvalloissa on on vähän enemmän kuin sitä, että eletään täysin kuin mies ja sitten vielä äänestetään. Tarkoitan, että on edelleen niin paljon asioita, joiden esimerkiksi naiset kokevat leimaavan juuri heidän elämäänsä. Joten kyllä, vatvomisen aihetta riittää tässä sukupuoliasiassa edelleen. Ei siihen minusta tarvitsisi aina suhtatua niin nihkeästi ja ynseästi, paheksuen suorastaan, vaikka ei itse haluaisi feminismiin ottaakaan osaa.

    Mainitsin tuossa juuri Yhdysvallat. Miksi? Siksi, että suuri osa internetistä on yhdysvaltalaisten tuottamaa. Todella suuri osa englanninkielisestä feminismipuheesta on juuri yhdysvaltalaisten tuottamaa. Tämä on hyvä ymmärtää, koska moni tasa-arvon kannalta kielteinen ilmiö on Yhdysvalloissa paljon kärjistetympi, vakavampi ja ilmeisempi. On ihan ymmärrettävää, että myös feministit reagoivat siellä voimakkaammin. Esimerkiksi "rape culture". En ole varma, onko tuo käsite ollenkaan siirrettävisää esimerkiksi nyky-Suomen oloihin, mutta sanoisin, että se vaikuttaa olevan perusteltu käsite Yhdysvalloissa. Toisaalta, yhdysvaltalainen kulttuuri vaikuttaa todella voimakkaasti myös suomalaiseen kulttuuriin populaarisen median myötä. Meillä on esimerkiksi jo sitä, että pojat kutsuvat tyttöjä "horoiksi" koulussa (à la räppärit). Milloin meille tulle "bro"-miehiä tai vaikkapa aborttirajoituksia? Tai pick up-artisteja? Meillä ei ole isoja kaupunkeja, mutta Helsinkikin kasvaa. Voiko meillekin syntyä cat call -kulttuuri? Meillekin on syntynyt tämä lelujen uusjako pinkkiin ja mustaan. Ei Suomalaista keksintöä, mutta maailma on globalisoitunut. Entä tiede -- opettavatko amerikkalaiset elokuvat meillekin mallin siitä, että tytöt ei tykkää tieteestä?

    Tällä tahdon sanoa, että se, että Suomessa on nyt hyvät olot juridisesti ja suurilta osin kulttuurisesti naisille, ei todellakaan tarkoita, että voimme jo unohtaa feminismin. Suomi ei ole lintukoto. Ja jotenkin se, että jotkut sitten haluavat vain keskustella itse termin "feminismi" väärinkäytöksistä on vähän väsyttävää. Ei väärin (huom!), mutta väsyttävää. Ihan kuin ei järkevä ihminen kuitenkin osaisi itse tietää, onko "tapetaankaikkimiehet"-feminsti vai "hankitaantasa-arvo"-feministi. Ja kumpi on valtavirtaa ja kumpi puolisairasta internethörhöilyä, joka kannatta jättää omaan arvoonsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puolisairasta internethörhöilyä tai ei, mutta jos Suomen eturvin naisjärjestöihin kuuluvan Naisunionin siipien suojassa majailevassa Tulva-lehdessäkin tuntuu nykyisin olevan enemmän asiaa queer-ihmisistä ja siitä pitäisikö naisjärjestö avata kaikille niin ainakin minulle tulee sellainen olo että se alkuperäinen _naisten_ oikeuksiin ja tasa-arvoasioihin keskittynyt päämäärä on jotenkin...hukassa?

      Toki naisten asemaan niin arjessa kuin kulttuurissa kuuluvat myös nuo naiseuden kokemukset ja niiden vatvominen, mutta mielestäni kenenkään henkilökohtaiset tunnelmat eivät ole vakaa pohja millekkään -ismille tai aatteelle. Toki henkilökohtaiset kokemuset saattavat tuoda esiin epäkohtia jotka eivät muuten näkyisi, mutta ihan liian usein ne palstatilaa saavat feministit ovat niitä jotka mieltävät omat ongelmansa kaikkien ongelmiksi. Ja tämä taas syö sitä pohjaa ja uskottavuutta koko termin käytöltä.

      Suomen kaltaisissa oloissa feminismi on konkreettisten parannusehdotusten sijaan mennyt aika vahvasti juuri tuohon fiilistenparannusosastoon, ja kuten parisuhteissakin on ne mahdollisuudet nähdä saatika vaikuttaa toisen päänsisäiseen olemiseen aika olemattomat. Aina on joku joka on tyytyväinen ja toinen joka ei ole, vaikka ulkoiset puitteet olisivat samat.

      En usko että ongelmana on termin feminismi väärinkäyttö vaan se, että jos vaikka ilmoittaisin järjestäväni feministisen konferenssin, voin oikeastaan ottaa sinne kenet tahansa puhumaan, koska feminismi ei tänä päivänä itsessään kerro mistään mitään. Tämän takia hyvää tarkoittavakaan feminismi ei pääse sieltä marginaalistaan minnekään, koska yhtään isommat toimijat eivät uskalla sitoutua hommaan joka jo terminä aiheuttaa ristiriitaisia fiiliksiä. Valtavirran feminismi on tällä hetkellä feminismiä, jota kukaan aatteen paloa tuntematon ei jaksa voimesti tukea, koska joka kerta asiasta puhuessaan joutuisi kuitenkin selittmään erikseen mitä tarkoittaa.

      Poista
    2. Mielestäni ei ole mitään ongelmallista siinä, että queer-asiat käsitetään nykyään asioiksi, joihin feminismillä pitäisi olla mielipide. Usein queer-ihmisten kokema syrjintä ja rakenteellinen paheksunta on rakenteiltaan ja tyypiltään hyvin samanlaista kuin mitä naiset kohtaavat tai ovat kohdanneet.

      Olet ilmeisesti sitä mieltä, että naisten kokemukset ovat jotenkin jotain marginaalista ja vähäpätöistä. Minä tarkoitin "kokemuksella" sellaisia arkipäivässä toistuvia epätasa-arvon ilmentymiä, joista ei oikein voi säätää lailla. Ne on pakko käsitellä sosiaalisella keskustelulla, jos muutosta halutaan. Ja sosiaaliseen keskusteluun tietysti sisältyy myös ylilyöntejä, ajatusvirheitä, suppeita näköaloja, ennakkoluuloisia ajattelijoita, jne. Mutta olemalla täysin hiljaa asioista ne eivät ainakaan muutu.

      "Tämän takia hyvää tarkoittavakaan feminismi ei pääse sieltä marginaalistaan minnekään, koska yhtään isommat toimijat eivät uskalla sitoutua hommaan joka jo terminä aiheuttaa ristiriitaisia fiiliksiä."

      Kun luen tällaista näen jonkun kuvailevan faktuaalista ongelmaa, mutta se tulee aina jonkinlaisen syytöksen muodossa. Ketä syytetään? Ketä tästä voi siis syyttää? Feministien pitäisi paremmin valvoa feministejä, etteivät feministit kutsuisi itseään feministeiksi, niin että feminismiskeptinenkin voisi vihdoin kutsua itseään feministiksi? Ei sitä kerta kaikkiaan tule tapahtumaan, koska se ei juurikaan ole mahdollista. Joten mikä on seuraava askel? Feminismiskeptinen pahoittaa mielensä ja päättää, ettei itse ainakaan enää viitsi kuunnella noita naisien/queerien kokemuksia? Niinpä.

      Poista
  3. Heh, tuohon yllämainitsemaani -ismien vaikeamääritteisyyten lisäisin vielä, että olen viime viikkoina tuhlannut (?) ihan naurettavasti tunteja sellaisten keskustelujen lukemiseen, joissa tiede-ihmiset ovat eri mieltä siitä, mitä "naturalismi" tarkoittaa. Enpä ollut ennen tajunnut, että siitäkin saa väännettyä melkeinpä vastakkaisia mielipiteitä! :D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.