Vai onko?
Suomi on siitä jännä maa, että meidän taloutemme oli vielä vähän aikaa sitten varsin hyvissä kantimissa. Ja silloinkin meillä oli ne samat ilmiöt jotka nyt on maalattu taloutemme ongelmiksi. Meillä oli massiivinen työttömyys ja korkeat palkat. Meillä oli koulutettu työvoima joka ei tahdo muuttaa pois ostamastaan omistusasunnosta työn perässä. Meillä oli valtiontalous josta ei vielä oltu erinäisillä sopeuttamis- ja tuottavuusohjelmilla leikattu pois toimintoja toimintojen perään - hittolainen, lapsuudestani muistan jopa miten julkisen puolen lääkärissä käynti tai hammaslääkäri ei tarkoittainut vuosien odotusta.
Mutta sitten jotain kävi ja nyt olemme talousliemessä. Syyllisiksi manataan näitä tekijöitä jotka olivat olemassa aiemminkin, mutta harvempi puhuu niistä oikeista syistä.
Oikeat syyt heikkoon talouteen ovat todella paljon selkeämmät. Kaikki alkaa globaalista talousromahduksesta, jatkuu Nokian romahduksella ja sitten täydentyy yhden tärkeimmän kauppakumppanimme (Venäjän) viennin romahduksella.
Siinä on luettelo syistä miksi taloutemme on hieman hankaluuksissa. Syynä ei ole keskiluokan edut, eivät opiskelijoiden valmistumisajat, eivät eläkkeelle liian aikaisin menevät laiskurit, eivät työttömyysetuuksilla elävät siipeilijät.
Mutta kun asialla olemme, jatketaan vielä hieman veropohjasta. Suomessa kuulema verotetaan kaikki hupi ulos työstä. Keskiluokan verotulot ovatkin valtiolle suurin rahanlähde ja joidenkin mielestä keskiluokka joutuu jo maksamaan liikaa. Valtion talous on kuitenkin niin pulassa, että sitä pitää tukea leikkaamalla tai uusia veroja keksimällä.
Olisiko tässä syypäinä ne aiemmin mainitut laiskurit? No eivät oikeastaan. Valtion on verotettava keskiluokan kansalaisia enemmän, sillä siltä on kadonnut paljon muuta verotuloa. Osa katoaa äskettäisten yritysten verojen jättikevennysten mukana, loput siksi ettei Suomi oikeastaan saa yrityksiltä lainkaan veroja: valtio maksaa yrityksille erilaisia tukia pitkälti saman verran kun saa yrityksiltä veroja.
Tai siis näin oli äsken. Jos yritysverotusta kevennetään, kääntynee asia valtion kannalta negatiiviseksi: yritykset maksavat valtiolle enemmän kun niiltä saadaan verovaroja. Tämä trendi on vain kasvussa, yritykset saavat yhä enemmän ja enemmän tukea ja maksavat vähemmän ja vähemmän veroja.
Tämän takia on niin outoa kuunnella "suomi on yritysvihamielinen maa"-hömpötystä: tämän yritysystävällisempää maata ei olekaan, nettona maksamme yrityksille verottamisen sijaan ja kansalaiset suhtautuvat yrittämiseen positiivisemmin kuin Yhdysvalloissa.
Mutta siis. Taloutemme on kuralla koska keskiluokka on liian ahne. Ei siksi että yrityksemme eivät olisi enää verolla tai siksi ettei varakkaimpiamme enää uskalleta verottaa Ruotsiinmuuttoa pelättäessä. Taloutemme on laskenut koska keskiluokka ei luovu eduista, ei siksi että maailman talous romahti, suurin kansainvälinen yrityksemme Nokia ajettiin käytännössä alas ja tärkein kauppakumppanimme vienti romahti.
Ei keskiluokka se syypää on. Ja olemme yrityksille vihamielinen maa. Se että olemme usein erilaisissa selvityksissä parhaita paikkoja perustaa Startup-yrityksiä tai yrittää ylipäätään ei tietenkään merkitse tässä mitään, oleellista on keskittyä hokemaan sanoja "suomi" ja "on" ja "yritysvihamielinen". Ja jos mantroja tahtoo lisää, voi siihen yrittää lisätä korkeat verot ja liian kalliit työntekijät.
Kunhan muistaa olla hiljaa niistä todellisista syistä. Jos joku alkaa puhumaan oikeista ongelmistamme, ei jää tilaa puskea omaa agendaa läpi ja miten sitten suomalaiset saadaan äänestämään omia etujaan vastaan?
Tuo, että yrityksille maksetaan paljon tukia ja samalla verotetaan paljon selittää hyvin sen, miksi monet kokevat Suomen yritysvihamieliseksi. He ovat niitä, jotka eivät ole onnistuneet saamaan tukia.
VastaaPoistaYritystuet ovat todella haitaallisia. Ne asetavat yritykset eriarvoiseen asemaan. Lainsäätäjä ja virkamiehet yrittävät päättää, mitkä yritykset tarvitsevat tai ansaitsevat tukea, mikä vääristää kilpailua. Markkinat olisivat paljon valtiota parempi arviomaan yritysten paremmuutta.
Ainoa asia missä ymmärrän yritystuet on markkinat, joilla muut maat myös tukevat yrityksiään, esim. laivan rakennus, mutta näilläkin markkinoilla pitäisi pyrkiä neuvottelemaan kansainväliset sopimukset, jotka estäisivät tuet.
Yritystuen hyödyllisyys riippuu tuesta. Näkisin että tietyillä tuilla voidaan helpottaa esimerkiksi uuden ja puhtaamman teknologian kehitystä ja käyttöönottoa. Huonosti osoitetut tuet toimivat juuri kuvaamallasi tavalla. Ne tekevät yrityksiä joiden toimintaperiaate ei ole tuottaa voittoa, vaan nostaa tukia. Eräänlainen sosiaalipummin yritysversio.
PoistaYmpäristön suojelussa valtion toimet pitäisi kohdistaa tavoitteisiin eikä keinoihin. Eli esimerkiksi rikki- ja hiilidioksidipäästöjen verottaminen. Yritystuilla tuetaan tiettyä keinoa vähentää päästöjä. Keinojen kehittäminen pitäisi jättää markkinoille.
PoistaMarkkinat kyllä kehittävät keinot, jos tavoitteen vastainen toiminta maksaa. Tämä pätee siis muussakin kuin ympäristön suojelussa.