Suomen ensimmäinen sote-ulkoistus oli Rääkkylän kunnalla vuonna 2011. Aluksi raportoitiin merkittäviä säästöjä ja kunta oli suorastaan ulkoistamisen mallioppilas. Sitten todellisuus iski ja nyt kunta on pahoissa veloissa ja velkaantuu lisää.
Räkkylän tapaus on monilla tavoilla kuvaava siitä mitä yksityistäminen tarkoittaa sote-palveluille. Ensinnäkin koko hankinnan kanssa kunnan yksityistämisinto oli niin suuri että he yrittivät yksityistää myös palveluita, mitä yksityinen taho ei lain mukaan voi tehdä. No takkiinhan siinä tuli. Lopulta ulkoistuksista ei ole seurannut säästöjä vaan kunnan massiivinen velkaantuminen ja kunta menetti käytännössä kaiken päätösvallan sote-asioissa.
Tässä onkin hyvä esimerkki siitä mitä terveyspalveluiden yksityistäminen todella tarkoittaa: kulujen merkittävää nousua. Periaatteellinen ongelma on tämä: miten yksityinen terveydenhuolto voi olla halvempaa, jos se tekee samat asiat kuin kunnallinenkin ja sen lisäksi vielä tuottaa voittoa? Perustavalla tasolla, yksityinen ja julkinen omaavat samat tehtävät ja samat velvollisuudet, mutta jotenkin yksityinen osaa mukamas tehdä asian niin halvalla että rahaa jää vielä ylikin omistajien kukkaroita lihottamaan? |
| Oikeasti neljä miljoonaa, mutta miljardit kuulostivat hauskemmilta. |
Yksityisen tahon tehokkuus perustuu valikoimiseen ja optimointiin. Optimoinnissa itsessään ei ole mitään vikaa, mutta valitettavasti yksityinen puoli ei optimoi parhaimman toimintakyvyn nimissä, vaan voiton nimessä. Tässä palvelu rakentuu tavalla mikä tuottaa parhaimman rahallisen tuloksen, eli esimerkiksi terveydenhuollossa ne tapaukset jotka eivät ole tuottavia, on saatava ulos järjestelmästä ja sisään niitä mitkä ovat.
Yksityinen terveydenhuolto toimii juuri näin: se kerää maksavia asiakkaita ja tekee heille enimmäkseen suhteellisen helppoja toimenpiteitä. Kalliimmat operaatiot ja maksukyvyttömät asiakkaat siirretään valtion ja kuntien julkisen sairaanhoidon piiriin.
Ideologiset valehtelijat oikealla puolella hehkuttavat yksityistämisen tehokkuutta, mutta käytännön esimerkit puhuvat heitä vastaan. Yksityiset eivät tule halvemmaksi ja yleensä niistä seuraa joko odottamatonta lisäveloitusta jos kunnan "piikki on auki" tai sitten palvelutaso romahdus kun palvelu "optimoidaan".
Tai sitten koko yksityistäminen yksinään maksaa kunnalle muutaman vuoden sote-kulujen verran kun tarjoajat vuorotellen haastavat kunnan oikeuteen. On se yksityinen halpaa ja tehokasta.
"Periaatteellinen ongelma on tämä: miten yksityinen terveydenhuolto voi olla halvempaa, jos se tekee samat asiat kuin kunnallinenkin ja sen lisäksi vielä tuottaa voittoa?"
VastaaPoistaMonestakin syystä. Ensinnäkin kysymyksen asettelu pitää tehdä oikein. Yksityisen ja kunnallisen ei tarvitse tehdä samoja asioita vaan ainoastaan päästä samoihin tavoitteisiin omalla vastuualueellaan. Siinä yksityinen voi hyvinkin onnistua olemaan halvempi tekemällä asiat eri tavalla. Valitettavasti vastuualueet ja tavoitteet luultavasti on kilpailutuksissa asetettu huonosti. Esimerkkitapauksessasi kilpailutus oli varmaan hoidettu erityisen huonosti.
Sen jälkeen kun kysymyksen asettelu on oikein pitää vielä laskea oikein. Se, että julkisen ei tarvitsisi tuottaa voittoa ei ole ihan oikein. Jos jotain tuotetaan julkisesti, niin se vaatii investointeja. Investoinnit kunnissa rahoitetaan monesti lainalla, jonka korkoon tarvitaan voittoa. Jos investointia varten ei ole tarvinut ottaa lainaa, niin tuottamattomaan (esim. terveyskeskukseen) sijoitetut rahat voisivat olla jossain tuottavassa kiinni. Palvelun tuottaja kantaa myös kaikenlaiset tuotantoon liittyvät riskit (esim. kysynnän romahtaminen), joilla myös on hinta.
Rahalla on aina hinta oli se sitten yksityistä tai julkista rahaa. Rahan hinta voi toki vaihdella ja voi olla hankala määrittääkin.
Samalla tavalla, kun yksityisellä yrityksellä on sijoittajat, jotka vaativat voittoa, niin kunnalla on veronmaksajat, jotka vaativat mahdollisimman pientä negatiivista voittoa. Minusta ainakin olisi väärin laskea, että yksityisellä rahalla on hinta/tuottovaatimus, mutta verorahoilla ei olisi.
Kilpailutuksessa tämä vastuualuiden ja tavoitteiden tarkka määrittely on pelottava kohta. Vähän kuin kilpailutus olisi pahan hengen kanssa tappelua: esität toiveesi vähänkin väärällä tavalla ja djinni tappaa sinut sillä. Epäsuorasti tavallaan myönnät tässä yksityisen puolen olevan kiero ja hyväksikäyttävän yhteiskuntaa heti kun tilaisuus tulee.
PoistaKyllä se varmaan huonoimmillaan voi kieroiluakin olla, mutta luultavasti ennemmin kuin varsinaista pahantahtoisuutta, niin kyseessä on osaamattomuutta. Kenties huonosti tehty tarjous huonosti tehtyyn tarjouspyyntöön ja sitten ihmetellään, että miten se sopimus hoidetaan sovitulla hinnalla ja vielä niin, että omistajatkin olisivat tyytyväisiä.
PoistaParasta varmaan olisi, että kilpailutuksen kriteereissä olisi myös yhtiön maine. Se kai on mahdollista nykyisenkin hankintalain mukaan, jos vain keksitään joku läpinäkyvä tapa arvioida yhtiöiden mainetta.
Ongelmahan voi tulla siitä, että kilpailutus on hoidettava sääntöjen ja lakien mukaan ja jos säännöissä ei lue, niin yhtiön aiempia perseilyjä ei voi ottaa huomioon.
Kunnan puolelta osaamattomuutta jota yritys käytti hyväkseen. Hyväksikäytön ongelma ei ole hyväksikäytetty vaan hyväksikäyttäjä.
Poista