Ruotsi oli Venäjää paljon pahempi isäntä

Maamme on ollut kahden ulkomaisen vallan omistuksessa. Niistä Ruotsi kohteli Suomea paljon pahemmin kuin Venäjä. Mielenkiintoisesti historiankirjoituksemme puhuu näistä kuitenkin aivan eri sävyyn: ruotsalaisten tekemiä hirvittävyyksiä ei hirveämmin mainita ja venäläisten taas korostetaan.

Historia on siitä jännittävä ala, että sitä tavataan lukea nykypäivän linssin läpi. Päivän politiikassamme Venäjä on melkoinen uhkakuva ja Ruotsi on mukava naapuri. Tämä heijastuu myös historian käsittelyymme, jossa nähdään tämä sama asettelu. Suomen aikaa Ruotsin vallan alla ei muistella pahalla, mutta Venäjän ilkeitä venäläistämistoimia kyllä.

Tämä on varsin kummallista, koska objektiivisesti mitattuna Venäjä oli huomattavasti Ruotsia parempi isäntä. Ei hyvä isäntä, vain parempi isäntä. Vähän kun vertaisi pahoinpitelevää puolisoa alkoholistipuolisoon, ei kumpikaa varmaan kivalta tunnu, mutta toinen sattuu enemmän. Yksi missä tämä nähdään selvästi on kun vertailemme hieman miten Suomi ruotsalaistettiin ja vertaamme sitä venäläistämisyrityksiin.


Kielipolitiikka Ruotsalaisittain

Venäjä yritti aikanaan venäläistää Suomea, mutta mitä tekikään Ruotsi? Aika paljon enemmän itseasiassa. Venäjän sortotoimet ja venäjänkielen pakkosyöttö olivat pikkupipareita verrattuna siihen murhanhimoiseen intoon millä ruotsi maaperäämme pakotettiin.

Ruotsin valloittamassa Suomessa ruotsinkieli oli luonnollisesti vallanpitäjien kieli ja tietysti hallintokieli kaikkialla protosuomen alueilla. Suomalaiset talonpojat joskus esittivät toiveita valtiopäivien kääntämisestä tai tulkkauksesta, mutta näitä ei tiettävästi huomioitu. 

Ruotsia myös puskettiin kansaan väkivallalla:
Jokainen suomalainen, joka ei tahdo oppia ruotsia, käydä kirkossa, käräjillä ja kokouksissa ja kaikin tavoin olla esivallalle kuuliainen ja tottelevainen pappisviranomaisille sekä hurskas ja lempeä ruotsalaisille, samaten kuin maan ja valtakunnan muut asukkaat, sen koti on poltettava, talonkirja tehtävä mitättömäksi ja on hän jokaisen ruotsalaisen edessä henkipatto. (Lähde)
Asenne oli selkeä: opit ruotsia tai kuolet. Talonpoikia ei tiettävästi viitsitty suurissa määrin pakottaa ruotsia opiskelemaan, sillä  eihän moista sivistymätöntä roskaväkeä tarvinnut opettaa. Riitti kun sivistyneet puhuivat sivistynyttä kieltä, liassa rypevä kansa puhukoon arvolleen sopivaa kieltä. Silloisen maailman aikaan suomea puhuvia pidettiin barbaareina ja parempi väki puhui ruotsia.

Venäjän vallan alla sittemmin kehittyi suomen kieltä ja ruotsinkieltä kannattavat liikkeet, fennomaanit ja svekomaanit. Molemmilla oli oma fanaattisuutensa, mutta svekomaanien pelot kielivät siitä mitkä asenteet he perivät ruotsia puhuneilta vanhemmiltaan: suomenkieliset olivat heidän mukaansa erillinen heikompi rotu, alempi ja ei oikeutettu tasavertaisiin oikeuksiin. Suomi oli kielenä muka niin kehittymätön ettei sen avulla voisi hallita, riitti korkeintaan talonpoikien päivittäiseen käyttöön.

Suomi Venäjän osana

Ruotsi säilyikin pitkään hallintokielenä Venäjän alaisuudessakin ja ruotsinkielisillä oli yliote maan politiikassa. Tämä näkyi esimerkiksi vuonna 1850 annetussa kieliasetuksessa joka kielsi suomenkielisen kirjallisuuden julkaisemisen. Suomalaisuusaate oli kuitenkin kasvussa ja kieliasetus kumottiin kymmenen vuotta myöhemmin.

Suomen kielen voitossa Venäjällä oli itseasiassa oma positiivinen roolinsa. Suomen senaatti ei pitänyt suomen kielestä, mutta heidät ohitettiin ja vuonna 1863 itse Aleksanteri II määräsi suomen kielen maamme viralliseksi kieleksi. Tämä asetus toteutui vasta 1902 koska ruotsinkielinen senaatti vastusti maan varsinaisen kielen käyttöä ja asemaa loppuun asti. Aleksanterin päätös kuitenkin käytännössä pelasti suomen kielen: ilman sitä on mahdollista että ruotsi olisi kokonaan syrjäyttänyt sen ja suomi olisi kielenä kadonnut historiasta kokonaan.

Tämänkin jälkeen Suomessa kielilaki kumottiin ja suomi sai virallisen asemansa takaisin 1919 jolloin Suomesta säädettiin virallisesti kaksikielinen maa. Suomen kielen asema virallisena kielenä on siis nuorempi kun Suomi.

Ruotsinkielisten pelko suomettumista kohti oli kova ja koveni entisestään. Ruotsinkielinen valtaeliitti onnistuikin tekemään vielä monta kielipelleilyä joiden vaikutukset tuntuvat yhä tänäkin päivänä. Esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeen kun Karjalan evakkoja asutettiin muualle Suomeen. Nämä itärajan ihmiset eivät puhuneet ruotsia ja heidän pelättiin kovasti muuttavan kuntien kielisuhteita. Heidän sijoittamistaan saneli myös kuntien kielisyys ja heidän sijoittamisensa ei saanut muuttaa alueiden erikielisten kansanosien suhteita.

Koko Karjalaisten uudelleenasutus tehtiin siis suomenruotsalaisten herkkiä hipiöitä suojellen. Pelko suomen kuulemisesta oli niin suuri että se ylitti kotinsa ja maaansa menettäneiden ihmisten hädän.

Kiitämme itää, pitkin hampain

Paradoksaalisesti joudumme siis kiittämään Venäjää siitä että äidinkielemme on suomi. Ruotsi tai sen valtaan nostattamat säädyt olisivat tuhonneet suomen kielen jos siihen olisivat pystyneet. Historian opetuksessa tämä kuitenkin sivuutetaan ja keskitytään vain 1900-luvun alun tapahtumat, routavuodet jolloin venäläistämistä yritettiin puskea Suomeen.

Ruotsalaistamisen ja venäläistämisen ero on kuitenkin selkeä: suomi "ruotsalaistettiin" menestyksekkäästi ja verta säästelemättä, "venäläistäminen" taas epäonnistui ja sekin yritys tehtiin paljon pienemmällä väkivallalla. Voittajat kirjoittavat historiaa ja ruotsin pakkosyötön kirjoittivat historiankirjoihin tässä voittaneet ruotsalaiset.

Tärkeimpänä tässä on nykypäivän vuotaminen historian kirjoihin. Nyt pelkäämme Venäjää enemmän ja Ruotsi on ystävä, joten historiakin tulkitaan näin. Venäjä on kieltämättä meille suurempi ongelmakohta, mutta se ei ole syy yrittää vääristellä historiaamme.


Venäjän vallan alta jäi huonot muistot, mutta Ruotsista ei. Historiallisesti Ruotsi oli kuitenkin se suurempi sortaja.
Posted by Tämä Päivä on 25. elokuuta 2015

Kommentit

  1. Hyvä muistutus, vaikka itse olen kyllä saman huomioinut aiemminkin.

    Maiden välisiin suhteisiin nykypäivänä tällä ei enää ole merkitystä, mutta sisäpolitiikkaan sillä ehkä pitäisi olla jotain merkitystä.

    Ruotsin kielen nykyisen aseman kannattajissa tuntuu jotenkin näkyvän tämä ruotsalaistamisen perinne. Pakkoruotsin kannattajien asenteissa tuntuu olevan jotain sellaista, että pidetään ruotsinkieltä hienona ja ylevänä, vaikka sellaista ei tietenkään suoraan sanotakkaan. Historian valossa tällainen ei ainakaan ole perusteltua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erityisesti huvittavaa on miten Ruotsin ja meidän yhteisellä historialla perustellaan ruotsinkielen pakollisuutta kaikille. Alistajamme tapojen pakko-opettelu on varmasti jonkinlaista kulttuurista imperialismia, tai ehkä kulttuurin pakko-appropriaatiota. Saataisiinko tähän vielä seksismiä mukaan?

      Poista
  2. Pakkoruotsi on jäänne Ruotsinvallan ajalta, sitä ei voi kiistää. On suorastaan tragikoomista että itsenäisessä Suomessa sallitaan jonkin muun kuin suomenkielen pakkoopetus.
    Kaikki eivät ole yhtä lahjakkaita kielellisesti kuten ei matemaattisestikaan joten tässä globaalissa maailmantilanteessa riittää että oman äidinkielensä lisäksi pyrkii opettelemmaan yhden vieraan kielen - sekin on jo paljon vaadittu monilta ja siksi pidänkin tärkeänä opetella jokin suurista maailmankielistä - englanti, espanja venäjä, ranska tai vaikkapa saksa, japani tai kiinankieli ja jos sitten vielä puhtia ja kykyjä riittää muihin pienempiin kieliin niin siitä vaan opiskelemaan - aina löytyy niitä jotka haluavat ruotsiakin oppia ja bulgaariaa tai serbiaa, kroatiaa tai serbokroatiaa, puolaa tai tsekin kieltä, kuten minä jossain nuoruuden vaiheessa, mutta vapaaehtoisesti.
    Suomalaisilta vaaditaan liikaa mitä kielten osaamiseen tulee, miksi?? Koska tämä maa itsenäistyy ihan oikeesti - vieläkin raahaamme perässä entisten vallanpitäjien sanelemia ehtoja. Suomessa on ruotsinkieltä äidinkielenä puhuvia 4-5 %, siis puolet vähemmän kuin esim. ven.kieltä äidinkielenään puhuvia??
    Pakkoruotsista vapautuminen antaisi monille lapsille ja nuorille tilaa ja lisäaikaa opiskella jotain paljon tähdellisempää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhat valtarakenteet eivät murennu hetkessä ja ruotsinkieli on osa meidän päällemme rakennettua valtarakennelmaa. Ne jotka siitä hyötyvät, eivät siitä luovu.

      Poista

Lähetä kommentti

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.