Iltasanomat mustamaalaa AY-liikettä

Tänään tapetilla: Iltasanomat yrittää puolivillaisesti yhdistää ammattiyhdistyksiä yhteiskunnan miljonääreihin ja assosioida sen YT-erotuksia tehneisiin yrityksiin. Kyseessä ei ole muuta kuin mustamaalausartikkeli, yksi monista yrityksistä yrittää värittää ammattiliitot joksikin muuksi kun mitä ne todella ovat.




Meinasivat Tämän Päivän (heh, hauskaa koska blogin nimi on Tämä Päivä ja viittaan samalla konkreettisesti tähän kyseiseen päivään, tajusitko?) kahvit väärään kurkkuun kun näin päivän Iltasanomien kannen. Siinä kerrottiin miten AY-liikkeellä on miljardien omaisuus ja miten YA-liike on myös ollut mukana YT-firmojen osinkojuhlissa.

Artikkeli oli puhdas nälvintähyökkäys vailla mitään hyödyllistä informaatiota. Koko uutisointi voidaan tiivistää lauseeseen "AY-liike kehtaa sijoittaa rahansa fiksusti ja se on väärin koska... no, ne nyt ei vaan saisi tehdä voittoa!"

Tällaisen "uutisoinnin" tehtävä on selvästi kahden meemin istuttaminen. Ensinnäkin halutaan selvästi korostaa miten AY-liike on mukamas elitistinen ja rikas, eikä tavallisen kansan asialla. Toisaalta AY-liike halutaan kytkeä irtisanomisia tehneisiin yrityksiin ja yrittää luoda linkkiä näiden välillä. Tässä halutaan saada ihmiset ajattelemaan AY-liikkeen jotenkin tienaavan ihmisten kurjuudella ja mukamas salassa hyväksyisi rankkojakin irtisanomisia kunhan osinkorahaa vain liikkuu.

Tämä ei ole ensimmäinen AY-liikettä demonisoiva kannanotto viine vuosilta. Oikeistopiirit ovat paheksuneet kilpaa AY-liikkeen omistuksia esimerkiksi vuokra-asunto-yrityksistä ja sitten AY-liikkeen verovapautta.

Ammattiliitoilla on sijoituksia

Kyllä, AY-liikkeellä on paljon rahaa ja sitä on kertynyt esimerkiksi sijoitusvoitoista. Tästä voi ensin kysyä, että mitä sitten? Eikö ammattiliitolla ole oikeutta ja suorastaan velvollisuus käyttää sen varallisuutta fiksusti? Monesti raha on hyvä pistää ensin poikimaan, eikä heittää suoraan toimintaan jotta pitkällä aikavälillä on käytössä rahaa.

Ammattiliitot eivät kuluta heti kaikkea saamaansa rahaa, vaan se investoidaan jotta organisaation ei tarvitsisi veloittaa jäseniltään aivan niin paljoa. Ammattiliiton pyörittäminen ja monet toiminnot kuluttavat paljon rahaa. Tätä kassaa tarvitaan koska esimerkiksi suuret lakot voivat olla hyvin kalliita myös yhdistyksille.

Ammattiyhdistys on sijoittajan asemassa täysin samanlainen kun muutkin sijoittajat, jos se ostaa osakkeita, se saa niistä osinkoja. Joskus myös ammattiliittojen osin omistamat yritykset voivat tehdä suurirtisanomisia, mutta se ei ole ammattiliittojen päätös, syy, eikä ole edes heidän hallinnassaan. Osakkeenomistaja kun ei ole yhtä kun liikkeen johto. Osakkeenomistajat eivät päätä irtisanomisista eivätkä (erityisesti vähemmistöomistajat) voi hirvittävästi vaikuttaa yrityksen päivittäiseen toimintaan. Tämä ei tarkoita etteikö osakkeenomistajilla ole jokin vastuu omistamiensa yritysten toiminnasta, vaan että tässä on kyse suhteellisen monimutkaisesta asiasta.

Lyhyesti sanottuna, AY-liike ei oikeastaan voisi sijoittaa ollenkaan jos se voisi sijoittaa vain yrityksiin jotka eivät koskaan tee irtisanomisia. YT-neuvottelukytky on tässä mielessä hyvinkin läpinäkyvää tuubaa.

Ammattiliitot saavat voitot sijoituksista verovapaina, mikä on hieman enemmän harmaalla alueella oleva kysymys. Veronkierrosta on kuitenkin turha puhua, sillä verovapauden syy on yhteisölle hyödyllisessä toiminnassa. Ammattiliitot tekevät yhteisölle ja yhteiskunnalle tärkeää työtä ja ne ovat tämän takia vapautettu tietyistä veroista. Tämä ei ole veronkiertoa tai edes verosuunnittelua, vaikka eräät oikeistopundiitit ovat kovasti yrittäneet näitä rinnastaa.

Pimeyden sydän

Olemme viime aikoina saaneet kuulla jatkuvasti miten suuryritykset ja rikkaat ovat rikastuneet ja kansa köyhtyy. Tähän narratiiviin AY-liikettä halutaan nyt kytkeä kovasti. AY-liikkeestä halutaan maalata herrojen kerho joka on vieraantunut todellisuudesta ja "yhtä paha kun ne muutkin".

Olemme tilanteessa jossa yhteiskuntamme kerma ei enää maksa veroja ja Panamavuodoissa on selvinnyt miten järjestelmällisestä prosessista tässä on kyse. Nyt tuntuu olevan kiire saada muutkin jotenkin osasyyllisiksi tästä, joten roskalehdissä näkyy hyökkäysartikkeita, kuten äskettäinen pieni joukko artikkeleita sosiaaliturvajärjestelmän hyväksikäyttäjistä ja AY-liikkeen mädännäisyydestä.

Aktivismin ja aktivoitumisen aaltoa yritetään selvästi toppuutella yrittämällä hajottaa palkansaajien yhtenäisyyttä. Keksitään pieninkin jyvänen jolla meidän puolellamme oleva organisaatio saataisiin maalattua hieman lähemmäs meitä vastaan olevia tahoja. Jos tätä toistellaan tarpeeksi kauan, se ehtii lujittua tarpeeksi monien mieliin.

Näin on käynyt osin jo, esimerkiksi käsitys ammattiyhdistysliikkeistä vanhanaikaisina tai kehityksen jarruina on puhtaasti seurausta kyseisen ajatuksen hokemisesta. Mitään todisteita ei ole, että ammattiyhdistykset jotenkin estäisivät kehitystä tai olisivat jumissa vanhassa. Tämä on vain väite jota Elinkeinoelämän tahot ovat toistaneet kun heidän raippaehdotuksiaan ei ole hyväksytty.

Tämä ei ole mikään salaliittoteoria. Tarkoitukseni ei ole vihjata miten hämyinen rikkaiden eliitti pakottaa lehdet kirjoittamaan AY-vastaisia kannanottoja. Tässä on kyse enemmänkin kaikukammioista ja meemeistä. Eräiden oikeistoon kuuluvien kuplassa kaikuu kova raivo AY-liikettä kohtaan ja jokainen tilaisuus purkaa tätä raivoa otetaan, jopa näinkin puolivillainen kun tämä.

Ammattiliitot ovat lopulta meidän edustajiamme. Niiden jäsenet valitsevat niiden johdon ja liitot sitten parhaansa mukaan pyrkivät ajamaan jäsentensä parasta ja edustamaan näitä. Ne ovat demokraattisesti toimivia organisaatioita ja lopulta ne ainoat suuremmat voimat yhteiskunnassamme jotka ovat meidän tavallisten kansalaisten puolella.

Ja kovin monella on merkittäviä intressejä niiden uskottavuuden heikentämisessä. Mitä harvempi luottaa AY-liikkeeseen, sen harvempi liittyy liittoihin ja mitä harvempi liittyy, sitä heikommaksi liitot muuttuvat. AY-liikkeen uskottavuuden leikkaaminen on tämän takia houkuttava prospekti ja tämän tavoitteen takia voi vähän valehdellakin tai ainakin venyttää totuutta.

Ai niin, tällaiselle höpinälle on termikin: propaganda.

Kommentit

  1. On AY-liikkeen yhdistämisässä YT neuvotteluihin se pointti, että palkkojen ja joustamattomuus (alas) on paljolti AY-liikkeen ansiota. Palkkojen joustamattomuus taas vaikuttaa irtisanomistarpeisiin.

    Se, että AY-liike on myös omistajana luulisisi sinänsä auttavan heitä ymmärtämään myös työnantajapuolen näkemyksiä, mutta toisaalta taas sen voisi myös tulkita aiheuttavan omituisen eturistiriidan, jossa AY-liike on molemmilla puolilla neuvottelupöytää. Taitaa tosin olla niin pieni vähemmistöosakas suurimmaksi osaksi, ettei todellisesta eturistiriidasta ole kyse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nollalinjaa on vedetty vuosikausia, joustamattomuus on myytti.

      Poista
  2. Entäs sitten se puoli tuosta, että AY-liike on suuromistajana asuntoyhtiöissä jotka korottavat vuokria jopa vapaita markkinoita kovemmin, mikä taas vaikeuttaa nimenomaan pienituloisten ja työttömien taloudellista asemaa?

    Ai niin, AY-liikehän ei ole kiinnostunut työttömistä. Lisäksi koska tekevät tulostaan verovapaasti niin tässä on suora tulonsiirto asumistukien kautta AY-liikkeen kassaan.

    Joustamattomuus ei ole kyllä mikään myytti, näkeehän sen suoraan kaikenlaisissa ulostuloissa AY-liikkeen sekä sitä lähellä olevien suunnalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. AY-liikkeen omistuksiin vuokra-asuntoyhtiöissä otin jo kantaa kokonaisessa kirjoituksessa, enkä jaksa toistaa itseäni. Lyhyesti: jotkin ammattiliitot ovat sijoittaneet rahansa ja yritys johon on sijoitettu hyötyy käsittämättömästä asumisen hinnasta epäreilusti. Onko se ammattiyhdistysten vika? Muistetaan että AY-liike ei hallitse yrityksiä joista se omistaa palasia.

      Jos haluat keskustella tästä, hyppää aiemman tekstini kommentteihin:
      Ammattiliitot, vuokra-asunnot ja myrsky vesilasissa

      Työttömistä kiinnostuneisuus on outo argumentti. Ammattiliittojen jäsenetkin jäävät työttömiksi ja ne kuluttavat ammattiliiton rahaa, sen sijaan että tuottaisivat sitä. Ammattiliitoilla on päinvastoin merkittävä intressi pitää jäsenensä töissä tai heidän pääasiallinen rahavirtansa järkkyy.

      Ulosotoissa joustamisen puutteesta puhuvat vain ammattiyhdistysvastaiset tahot. Monen vuoden joustamisen jälkeen tuo väite on absurdi. Jos olet tässä käsityksessä, tarkista vakavasti tiedonlähteitäsi, ne ovat pahasti värittyneitä.

      Poista
    2. Mä en ainakaan tarkoittanut joustamisella palkkojen kokonaiskehitystä. Toi nollalinja on eri asia.

      Luultavasti monilla työpaikoilla olisi varaa nostaa palkkoja, toisilla pitäisi taas laskea. Joustamattomuudella mä tarkoitan ainakin sitä, että koko alalle tai jopa kaikille aloille yhtä aikaa sovitaan yhteisesti palkat. Varmasti keskimäärin palkkoja voitaisiin nostaa enemmän, jos ne myös joustaisivat tarvittaessa yrityskohtaisesti alaspäin.

      Yksi mahdollisuus tähän olisi esimerkiksi se, että suurempi osa palkasta koostuisi yrityksen tuloksen mukaan muodostuvasta boonuksesta. Ne varmaan pitäisi (tietääkseni yleisestä) nykykäytännöstä poiketen jakaa vähintään neljännesvuosittain, eikä vuosittain.

      Poista
    3. Kokonaisuus ei olisi enemmän palkkaa vaan vähemmän. Mitä paikallisemmaksi sopiminen menee, sitä enemmän työnantaja voi sanella ja muiden on vain toteltava. Keskimäärin palkkoja nostettaisiin siinä tilanteessa vain korvaamattomien työntekijöiden kohdalla. Muuhun uskominen on aika idealistista haihattelua.

      Poista
    4. Mun mielestä markkinatalouden tehokkuuteen uskominen ei ole haihattelua. Se on todistanut toimivuutensa. Miksi se ei toimisi myös työmarkkinoilla.

      Sun huoli työntekijän neuvotteluasemasta on toki aiheellinen, mutta mä mielummin parantaisin yksittäisen työntekijän neuvotteluasemaa ja vähentäisin liittojen valtaa. Työttömyyskorvauksia ja sosiaaliturvaa voisi muuttaa sellaiseksi, ettei liian huonoa työsopimusta tarvitse tehdä.

      Liitotkin kyllä voisivat neuvotella fiksummin. Miksi esimerkiksi tota mun boonuksien osuuden lisäämistä en ole kuullut minkään liiton ehdottavan? Luulisi, että tilanteessa, jossa palkankorotusten läpi saaminen on vaikeaa, kannattaisi koittaa neuvotella ehdollinen kunkin yrityksen tuloksesta riippuva palkankorotus?

      Poista
    5. Miten yksittäisen työntekijän asema paranee jos hänen takanaan ei ole oikeasti voimakasta liittoa? Työnantaja on aina se voimakkaampi osapuoli, joten et oikeastaan parantaisi työntekijöiden valtaa, vaan heikentäisit sitä.

      Pidän nykyisen hallituksen kanssa myös täysin epärealistisena ajatella että mitään lakia säädettäisiin joka antaa mahdollisuuden olla ottamatta huonosti palkattua työtä tai epäreilua työsopimusta vastaan.

      Tulokseen sidotut bonukset ovat huono ajatus. Firmat vain tohtoroisivat kirjat kuntoon missä mikään firma ei koskaan ole voitollinen. Näin elokuvafirmat tekevät, Tähtien Sota ei ole koskaan tuottanut euroakaan.

      Poista
    6. Liittojen vallan vähentäminen toki heikentäisi työntekijäpuolen neuvotteluasemaa, mutta lähinnä jo töissä olevien. Työttömyyskorvauksen ja työttömien työnvastaanottovelvoitteen muuttaminen järkevämmäksi puolestaan parantaisi työntekijän neuvotteeluasemaa, myös työttömien. Kokonaisuutena voitaisiin voitaisiin pitää työntekijän neuvotteluasema riittävän hyvänä, mutta saada työmarkkinat toimimaan paremmin.

      Mä en edusta nykyistä hallitusta.

      Firmoilla olisi motiivit peukaloida tulostaan jo verotuksellisista syistä. Lisäksi boonusohjelmia on jo nykyään paljon olemassa. Niistä vain liitot eivät tunnu olevan kovin kiinnostuneita. Jotkut firmat toki manipuloivat tulostaan ja tulisivat manipuloimaan jatkossakin, mutta jos boonussopimukset kiinnostaisivat myös liittoja, niin tulosten peukaloimista ehkäisisi verottajan lisäksi se, että liitot auttaisivat tekemään boonussopimukset sellaisiksi, ettei manipulointi olisi helppoa.

      Poista
    7. Työttömätkin ovat liittojen jäseniä. Heidän etujaan ajetaan myös aivan samalla tavalla.

      Toisekseen, en ymmärrä miten liitot voivat vaikuttaa johdon boonusohjelmiin. Liittojen mandaatti on neuvotella työntekijöiden puolesta, ne voivat toki paheksua johdon palkitsemista irtisanomisista, mutta eivät ne oikein niitä voi estääkään.

      Poista
    8. Monet työttömät ovat liittojen jäseniä, mutta mielestäni liitot eivät juurikaan ole ajaneet heidän asiaa.

      En puhunut johdon boonussopimuksista vaan työntekijöiden boonussopimuksista.

      Joissain yrityksissä työntekijöillekin maksetaan boonuksia, mutta ne voisivat olla myös osa työehtosopimuksia, jos ne kiinnostaisivat liittoja, mutta heitä ei tunnu kiinnostavan tuloksen mukaan joustavat palkat.

      Poista
    9. Mielestäsi eivät ole. Oletko tutustunut siihen mitä palveluita liitot tarjoavat työttömille jäsenilleen? Koulutusta, tukea ja resursseja löytyy pilvin pimein. Ja liittojen myötävaikutuksella meillä on ylipäätään työttömyysturvan tapaistakaan. Kyllä ne työttömienkin selustaa turvaavat.

      Toisekseen, mikään liitto ei estä bonuksien maksamista, eikä estä mikään työehtosopimuskaan. Tuloksen mukaan joustaviin palkkoihin mielenkiinto on laimeaa, sillä ne ovat ansa. Suuryritys voi helposti olla koko olemassa olonsa ajan paperilla tappiollinen ja varmasti onkin jos se tarkoittaa säästöä palkkakuluissa.

      Poista
    10. Et ole väärässä, mutta sä menet mielestäni vähän sivuraiteille, kun puhutaan liittojen asemasta lainsäädännössä. Siinä on kyse työehtosopimuksista ja niiden yleissitovuudesta, työntekijöiden liittoutumiseta työehtosopimusneuvotteluissa.

      Liitot tarjoavaat paljon palveluita, jotka eivät vaadi neuvottelua työnantajapuolen kanssa ja ne voisi tarjota joku muukin kuin liitto. Niihin ei liity liittojen erityisasema lainsäädännössä.

      Muotoilen siis hieman uusiksi huomioiden edellinen. Liitot eivät mielestäni ole ottaneet työttömiä hyvin huomioon työehtosopimusneuvotteluissa.

      Sä et vastannut mitenkään mun aiempaan kommenttiin tuloksen vääristelystä. Firmoilla olisi motiivi vääristellä tulosta jo verotussyistä, silti suurin osa yrityksistä on paperillakin tuloksellisia. Moni yritys maksaa jo nyt työntekijöille tuloksesta riippuvaisia boonuksia tulosta vääristelemättä.

      Vaikeassa taloustilanteesssa kuten nyt, liitot voisivat kiinteiden korotusten sijasta koittaa neuvotella yleissitoviin sopimuksiin tuloksesta riippuvia boonuksia. Niillä voisi saada aikaiseksi keskimääräiseesti suuremmat korotukset.

      Poista
    11. Tämä kommenttisi, kuten muutama muukin oli automaattisesti merkitty roskapostiksi, joten en ollut huomannut tätä. Palauttelin ne nyt kun huomasin että Bloggerin kommenteissa on roskaposti.

      Työttömien huomioiminen ei ole vain sitä että liitot tekisivät työpaikkoja heille tarjolle, vaan enemmänkin liittojen tehtävä on varmistaa, että tarjolla olevat työt ovat mielekkäitä. Ammattiliitto ajaa siis kyllä työttömänkin asiaa tässä. Nytkin liitot ovat joustaneet selkä rullalle erinäisten kikyjen edessä ja se on nimenomaan työnantajajärjestöt jotka pelaavat kovaa peliä.

      Muutenkin, oletko katsonut millaisia palkankorotuksia viimeisen vuosikymmenen on liittojen kautta neuvoteltu? On aika hiljaista sen "ei liitot huomioi pahaa taloustilannetta"-linjan kanssa.

      Poista

Lähetä kommentti

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.