Onko Alt-Right ja GamerGate yhteydessä toisiinsa? Hillary Clinton oli tätä mieltä ja niin näyttäisi olevan moni muukin. Tässä näemme mainion esimerkin ihmisten ajattelua vaivaavasta etupiirijaosta: Feministille Alt-Right ja GamerGate on helppo niputtaa samaan ryhmään, samalla tavalla kun Hommafoorumilla kaikki vähänkin Keskustasta vasemmalle niputetaan suvakeiksi.
Viholliset niputetaan yhteen pinnallisten samankaltaisuuksien takia ja yhtäkkiä videopelien parista noussut liike onkin linkitetty oikeistolaiseen roturealismiin ja kovettunut vanhan linjan kommunisti on suvakki.
Tänään puhe siitä miten viholliset ryhmitellään yhteen yllättävän kevyin perustein ja miksi se on huono juttu.
Kohotin tämän esille mainitsemalla ettei liikkeillä ole mitään erityisempää yhtäläisyyttä ja tämä herätti heti yllättävää vastarintaa. Ajatus että GamerGate ja Alt-Right eivät olisi toisiinsa liittyviä oli suorastaan kiistanalainen. En kiellä etteikö liikkeissä olisi jotain päälleikkäisiä jäseniä, varmasti onkin, mutta hitto, Klu Klux Klanilla on tummaihoisia jäseniä, joten sitä ei sinällään voi pitää vielä perusteluna. (Satiiriuutinen).
Vastaväitteenä kuulin molempien olevan erilaisia muotoja nykypäivän antifeministisille "oikeistofasistisille" liikkeille.
Tämä ei tietenkään pitänyt paikkaansa. GamerGaten arvomaailmaa on kyselytutkimuksilla tunnusteltu ja se näyttäisi suhteellisen erilaiselta kun Alt-Right. 80% GamerGate-väestä tunnistautuu poliittisella akselilla vasemmalle ja liberaaleihin tai keskustaan, vain alle 20% ovat oikeistoa ylipäätään, saati sitten Alt-Right-väkeä.
Tämä ei kuitenkaan riittänyt perusteluksi. Vaikka pystyin näyttämään selkeästi mihin GamerGate sijoittuu poliittisesti ja ideologisesti, molemmat olivat antifeministisiä, joten ne niputettiin yksin tämän takia yhteen.
Viholliset niputetaan yhteen pinnallisten samankaltaisuuksien takia ja yhtäkkiä videopelien parista noussut liike onkin linkitetty oikeistolaiseen roturealismiin ja kovettunut vanhan linjan kommunisti on suvakki.
Tänään puhe siitä miten viholliset ryhmitellään yhteen yllättävän kevyin perustein ja miksi se on huono juttu.
Vastakkainasettelu aivoissa
Tämä aihe nousi esille kun keskustelin sosiaalisessa mediassa Nytin ammatipelaajien naisvihamielisyyttä käsittelevästä artikkelista. Artikelissa on yksi hyvin eriskummallinen lause:
"Kuluneen vuoden aikana – ja Donald Trumpin vaalivoiton jälkeen – päätään on nostanut myös Gamergatea sivuava laajempi nettiliike, jota kutsutaan alt-rightiksi."Hetkinen, GamerGate sivuaa Alt-Rightia? Asiasta yhtään perille olevalle tässä väittämässä ei ole mitään järkeä, mutta se on toistettu ja toistettu erinäisissä piireissä ja jopa Hillary Clinton vaalikampanjansa aikaan jakoi artikkeleita missä mutkia vedettiin suoraksi ja liikkeet yhdistettiin.
Kohotin tämän esille mainitsemalla ettei liikkeillä ole mitään erityisempää yhtäläisyyttä ja tämä herätti heti yllättävää vastarintaa. Ajatus että GamerGate ja Alt-Right eivät olisi toisiinsa liittyviä oli suorastaan kiistanalainen. En kiellä etteikö liikkeissä olisi jotain päälleikkäisiä jäseniä, varmasti onkin, mutta hitto, Klu Klux Klanilla on tummaihoisia jäseniä, joten sitä ei sinällään voi pitää vielä perusteluna. (Satiiriuutinen).
Vastaväitteenä kuulin molempien olevan erilaisia muotoja nykypäivän antifeministisille "oikeistofasistisille" liikkeille.
Tämä ei tietenkään pitänyt paikkaansa. GamerGaten arvomaailmaa on kyselytutkimuksilla tunnusteltu ja se näyttäisi suhteellisen erilaiselta kun Alt-Right. 80% GamerGate-väestä tunnistautuu poliittisella akselilla vasemmalle ja liberaaleihin tai keskustaan, vain alle 20% ovat oikeistoa ylipäätään, saati sitten Alt-Right-väkeä.
Tämä ei kuitenkaan riittänyt perusteluksi. Vaikka pystyin näyttämään selkeästi mihin GamerGate sijoittuu poliittisesti ja ideologisesti, molemmat olivat antifeministisiä, joten ne niputettiin yksin tämän takia yhteen.
Suurempi konteksti
Olen nähnyt tämän ilmiön toistuvan kerta toisensa jälkeen, enkä vain näiden ryhmien välillä. Toisiinsa täysin liittymättömiä ryhmiä niputetaan yhteen suuriksi kokonaisuuksiksi vaikka näillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Vasemmalle kallellaan oleville kaikki viholliset niputetaan oikeistolaisiksi, feministit tekevät tämän yleistyksen jatkuvasti. Tällä hetkellä muodissa on kaikkien määrittäminen Alt-Rightin jäseniksi, olivat ne sitä tai eivät. Kokoomukselaisempaa leiriä edustaville kaikki vasemmalla ovat lähes kommunisteja, Persuleirille taas suvakkeja. Feministeille kaikki heitä vastustavat ovat muuttuneet oikeistoksi, poliittisista näkemyksistä huolimatta. Itseänikin, lähes kommunistia, on tituleerattu "tyypilliseksi nykypäivän oikeistolaiseksi."
Tässä on jälleen yksi muoto nykypäivää vaivaavasta leiriintymisestä. GamerGatella ja Alt-Rightilla ei ole oikeastaan mitään mainittavaa yhteyttä toisiinsa, niiden ideologiat ja tavoitteet ja lähtökohdat ovat täysin erilaisia, mutta jos katsot asiaa sopivan antagonismin linssin kautta, voit helposti niputtaa ne yhteen.
Leiri johon he kuuluvat on "viholliset".
Tämä ajattelu on vaarallista ja ruokkii jo muutenkin käsistä päässyttä yhteiskuntamme kahtiajakautumista. Se myös ruokkii liiallisuuksiin menevään reagointia ihmisiin, jotka eivät lopulta eroa niin paljoakaan meistä. Jos esimerkiksi päätän ryhmitellä rivikansalaiset ennakkoluuloisiksi rasisteiksi koska heillä on alitajuisia ennakkoluuloja, teen kaksi pahaa juttua.
Toisaalta loukkaan rivikansalaista kutsumalla häntä rasistiksi, mikä ei ole mikään mukava syytös. Tällaisen sanan turha heittely devalvoi sanan tehokkuutta ja tekee hitaasti koko termin tyhjäksi. Tämä myös saa tämän rivikansalaisen suhtautumaan minuun ja viestiini hieman vihamielisemmin, kukaan ei tykkää kuulla itsestään pahaa ja näin vieraannutamme kansan syvät rivit ideologiastamme askel askeleelta.
Toiseksi kasvatan eroa oman ryhmäni ja rivikansalaisten välillä. Ryhmittämällä maltilliset yhteen ääriaineksen kanssa, korostan keinotekoisesti erojamme ja minimoin todellisen samankaltaisuuden. Tällä tavalla luon omassa ryhmässäni painetta suhtautua hyvin vähänkin ryhmästä eroavaan samalla äärimmäisyydellä kun hyvin paljon eroavaan.
Yhteiskunta jakautuu
Teemme omasta ryhmästämme myös entistä enemmän vihollisen ryhmien kanssa jotka eivät ole vihollisiamme ja omaksumme kannallamme olevien tahojen negatiivisiakin piirteitä ja jopa puolustamme niitä. Tästä on kamalia esimerkkejä.
Konservatiivisuudesta on tämän ilmiön myötä tullut luonnonsuojeluvastainen, vaikka luonnon säilyttäminen on lähes itsestäänselvä asia konservatiivisuuden määritelmässä. Tämä harha on tehnyt öljystä ja likaisista energianmuodoista jotenkin houkuttavia konservatiiveille, vaikka ne riskeeraavatkin koko tulevaisuutemme. Kuitenkin luonnonsuojelu on profiloitunut samaan homojen oikeuksien ja maahanmuuton kannattamisen kanssa, joten sitäkin vastustetaan siinä siivellä.
Toisena esimerkkinä näemme feminismin omituisen rakkaussuhteen Islamin kanssa. Islam on nykypäivän uskonnoista selkeimmin naisten oikeuksia polkeva, mutta silti ei ole mitenkään epätavallista nähdä feministien puolustavan tätä todellisten patriarkaattisten arvojen keskittymää. Islam on kuitenkin liittolainen koska lännen konservatiivit eivät pidä siitä, eivätkä feminismistä.
Nämä ovat hyvin outoja petikumppaneita. Konservatiivien pitäisi olla luonnonsuojelun suurimpia kannattajia, sillä yhteiskunnan vaaliminen ja hyvien asioiden säilyttäminen ovat konservatiivisen ajattelun kulmakiviä - tai niiden pitäisi olla. Samaten feminismin pitäisi olla avoimessa sodassa Islamin kanssa, mutta se ei ole. Länsimaakeskeiselle feminismille valkoisen miehen asenneongelmat ovat henkilökohtaisempi ongelma kun Lähi-Idän naisten avoin toisen luokan kansalaisuus.
Mutta siinä on vihollisajattelun sudenkuoppa, näkemällä jonkun vihollisena, alamme helposti pitää kaikkea muutakin hänen edustamaansa pahana. Tämä on varma reitti vahvaan ryhmäajatteluun ja kahtiajakautuneeseen yhteiskuntaan.
Konservatiivisuudesta on tämän ilmiön myötä tullut luonnonsuojeluvastainen, vaikka luonnon säilyttäminen on lähes itsestäänselvä asia konservatiivisuuden määritelmässä. Tämä harha on tehnyt öljystä ja likaisista energianmuodoista jotenkin houkuttavia konservatiiveille, vaikka ne riskeeraavatkin koko tulevaisuutemme. Kuitenkin luonnonsuojelu on profiloitunut samaan homojen oikeuksien ja maahanmuuton kannattamisen kanssa, joten sitäkin vastustetaan siinä siivellä.
Toisena esimerkkinä näemme feminismin omituisen rakkaussuhteen Islamin kanssa. Islam on nykypäivän uskonnoista selkeimmin naisten oikeuksia polkeva, mutta silti ei ole mitenkään epätavallista nähdä feministien puolustavan tätä todellisten patriarkaattisten arvojen keskittymää. Islam on kuitenkin liittolainen koska lännen konservatiivit eivät pidä siitä, eivätkä feminismistä.
Nämä ovat hyvin outoja petikumppaneita. Konservatiivien pitäisi olla luonnonsuojelun suurimpia kannattajia, sillä yhteiskunnan vaaliminen ja hyvien asioiden säilyttäminen ovat konservatiivisen ajattelun kulmakiviä - tai niiden pitäisi olla. Samaten feminismin pitäisi olla avoimessa sodassa Islamin kanssa, mutta se ei ole. Länsimaakeskeiselle feminismille valkoisen miehen asenneongelmat ovat henkilökohtaisempi ongelma kun Lähi-Idän naisten avoin toisen luokan kansalaisuus.
Mutta siinä on vihollisajattelun sudenkuoppa, näkemällä jonkun vihollisena, alamme helposti pitää kaikkea muutakin hänen edustamaansa pahana. Tämä on varma reitti vahvaan ryhmäajatteluun ja kahtiajakautuneeseen yhteiskuntaan.
Eräässä aiemmassa kirjoituksessasi totesit, että poliittinen ideologiasi on jossain määrin lähellä klassista liberalismia. Tämän kirjoituksen yhteydessä kuvaat sen olevan lähellä kommunismia. Nämä kaksi eivät nähdäkseni oli kovinkaan lähellä toisiaan. Voisitko hieman valottaa ideologiaasi tarkemmin?
VastaaPoistaHankalampi juttu avata, löydän molemmista näistä suuntauksista kohtia jotka resonoivat. Määrittelen itseni mihinkään liikkeeseen mukaan vain löyhästi, en pidä kokonaisen ideologian omaksumisesta, koska niissä tapaa olla mukana painolastia jota en niele. Klassinen liberalismi on hienoa, mutta en ole vakuuttunut täysin sen hehkuttamasta vapaan markkinan ideaalista. Samoin löydän kommunismista ja sosialismista paljon positiivisia piirteitä, mutta en silti ummista silmiäni niiden nurjille puolille.
PoistaJokaisen kannan mukana tulee riippakiviä, joita en aio kantaa. Sanottakoon että en ole täysin kotonaan minkään lipun alla. Kirjoitan asiasta pidemmän tekstin ehkäpä jossain vaiheessa.
Monet Suomen politiittisella kentällä vasemmalle identifioituvat sanovat olevansa arvoliberaaleja, mutta ei talousliberaaleja.
PoistaMä en ole kuullut mitään hyvää perustelua tälle jaolle ja sille, miksi olisi oikein säädellä vahvasti ihmisten rahan käyttöä ja yrityksiä, jos muuten arvostetaan yksilönvapauksia. Esimerkiksi vapaat markkinat monimutkaisine rakenteineen, pörseineen on kuitenkin suoraa seurausta samoista yksilönvapauksista, joita vasemmistokin vahvasti kannattaa ruohonjuuritasolla.
Niissä on selkeä ero ja ymmärrän hyvin tämän. En itsekään ole talousliberaali, vaikka olenkin suhteellisen vahvasti arvoliberaali. Markkinavoimat eivät säätelemättöminä toimi. Ne ovat kuin hyökyaalto ja jos sitä ei suunnata, siihen vain hukkuu.
PoistaMun mielestä liberaaleiksi itseään väittävillä (minä mukaan lukien) on velvollisuus koittaa myös parantaa ihmisten vapauksia myös rahan käytön suhteen ja koittaa esittää keinoja selvitä markkinoiden aalloista niin, että yksilönvapauksia rajoitetaan mahdollisimman vähän.
PoistaItse koittaisin hallita markkinoita niin, että markkinoista tehtäisiin mahdollisimman avoimet. Piilotetut riskit ovat usein olleet syynä markkinoiden romahduksiin ja myös yksilötason talous ongelmiin. Lisäksi hyvä keino olisi tehdä valtion talous mahdollisimman riippumattomaksi markkinoiden heilahteluista.
Jään odottamaan mielenkiinnolla. Näistä artikkeleista voi hakea inspiraatiota:
VastaaPoista"When U.S. politicians talk about Scandinavian-style social welfare, they fail to explain the most important aspect of such policies: selfishness."
http://www.theatlantic.com/politics/archive/2016/03/bernie-sanders-nordic-countries/473385/
"The American Dream is alive and well—in Northern Europe."
http://www.theatlantic.com/international/archive/2016/07/nordic-american-dream-partanen/489032/
Saattaa hetki mennä, en erityisemmin pidä itsestäni kirjoittamisesta. Tämä Päivä on blogi jossa käsittelen kiinnostavia aiheita, en jaksa kiinnostua itsestäni muuten kun esimerkkinä jostain mielenkiintoisemmasta aihepiiristä.
Poista