Irlannissa äänestettiin oikeudesta raskaudenkeskeytykseen ja Irlanti näyttäisi nyt sallivan raskauden keskeyttämisen yhtenä viimeisenä Euroopan maista. Tämän positiivisen kehityksen kunniaksi ajattelin tarttua aiheeseen ja läpikäydä tärkeimmät perustelut puolesta ja vastaan. Jopa Timo Soini on ottanut aiheen "käsittelyyn" ja nostatti melkoisen somekohun. Jonkun järjissään olevan on parempi käsitellä tämä aihe.
Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole ottaa kantaa asiaan, vaan yrittää esittää keskustelun molemmat puolet mahdollisimman objektiivisesti. Lähtökohtana otan molempien puolten väärässä olemisen ja esitän puolesta ja vastaan argumentin joka ei lopulta kestä tarkastelua. Oma kantani aborttioikeuteen on mielestäni yksiselitteisen selvä aiemmista kirjoituksistani, mutta pidän siltä oleellisena ja tärkeänä käsitellä hieman intohimottomasti tämän monimutkaisen ilmiön ympärillä olevaa järjenjuoksua. Tai sen puutetta.
Aloitan käsittelemällä huonon argumentin aborttioikeuden puolesta ja sitten vastaan. Lopetan vetämällä ne yhteen tavalla jolla avaan myös oman näkemykseni raskauden keskeyttämiseen.
Tämä argumentti näkyi mm. Atheist Experience-ohjemassa ja sen tunnetuin juontaja Matt Dillahunty nojaa pitkälti tähän.Pidän tätä argumenttia kuitenkin hyvin ontuvana ja lopulta virheellisenä.
Kehoautonomiamme nimittäin on rajoittunutta. Saan päättää kehoni toiminnoista niin pitkälle kun ne vaikuttavat muihin. Vapauteni päättää omasta kehostani ei siis saa aiheuttaa vammaa toiselle ihmiselle, enkä esimerkiksi saa vapaasti päättää siirtäväni kättäni kovalla nopeudella paikkaan jossa toisen ihmisen pää on. Sitä kutsuttaisiin päällekarkaukseksi, pahoinpitelyksi tai jopa tapoksi.
Raskaaksi tulemisen estäminen on täysin puolustettavissa kehoautonomialla. Kuitenkin siinä vaiheessa kun raskaana jo ollaan, tilanne on täysin toinen. Sikiä tai tsygootti on jo kehon sisällä ja sen selviäminen riippuu kokonaan äidistä. Samalla tavalla kun kehoni autonomia ei käy argumentiksi loukata muiden kehojen autonomiaa, poistamalla sikiön äidistä, loukkaamme sikiön kehoautonomiaa (joka muuten on sitten argumentti myöhempää varten, en vielä ota kantaa siihen onko sikiö ihminen vai ei, mutta käsittelen sitä ihmisenä toistaiseksi).
Verenluovutus on usein se esimerkki millä kehoautonomiaa perustellaan: ketään ei voi velvoittaa luovuttamaan verta, vaikka se pelastaisikin toisen hengen. Verenluovutus ei kuitenkaan ole oikein verrattava tilanne raskauden keskeyttämiseen. Parempi vertaus on mielestäni tämä:
Ihminen liukastuu korkealta paikalta ja saat napattua häntä kädestä. Sinulla on riittävästi voimaa vetää hänet turvaan, mutta et vedä. Sen sijaan päästät irti. Voitko vedota kehoautonomiaan tässä? Et, kyseessä olisi merkittävä laiminlyönti. Raskaus on samanlainen tilanne: toisen selviytyminen on kiinni toiminnoistasi. Jos toimit tavalla joka laiminlyöntisi takia johtaa toisen kuolemaan, olet vastuullinen.
Meillä on velvoite toisten ihmisten suojeluun tiettyyn pisteeseen asti. Jos olosuhteet ovat sellaiset että toisen selviytyminen on kiinni minusta, tämän velvoitteen laiminlyöminen ei ole perusteltavissa kehoautonomialla.
Ja tämän takia pidän kehoautonomiaa huonona argumenttina raskauden keskeyttämisen puolesta.
Jos hedelmöitettyä munasolua pitää ihmisenä, raskauden keskeyttäminen on todella synkkä teko: tappo tai jopa murha itseasiassa. Valtaosa argumenteista raskauden keskeyttämisen puolesta gravitoituu tästä keskeisestä ajatuksesta, puhuttiin siitä sitten elämän pyhyytenä tai minä tahansa.
En pitä tätä argumenttia sen parempana kun kehon autonomiaakaan.
Hedelmöitetty munasolu tai tsygootti tai sikiö kun ei ole ihminen. Se on korkeintaan potentiaalinen ihminen millään mittarilla mitä voimme käyttää. Erityisesti varhaisissa vaiheissa hedelmöitetty munasolu ei ole mitään muuta kun kasa solumassaa. Sillä ei ole tunnistettavia elimiä, muotoja tai mitään muuta. Siinä vaiheessa näiden solujen poistamista ei voi pitää merkittävästi moraalittomampana tekona kun hiusten leikkaamista. Molemmat ovat lopulta elävää ihmisainesta, mutta kumpikaan ei tunne, ajattele tai edes näytä ihmiseltä.
Toki tsygootista voi kehittyä ihminen, mitä hiuksista ei voi, mutta se ei ole oleellista. Jokaisesta munasolusta tai siittiöstä voi myös potentiaalisesti kehittyä ihmisiä, mutta emme silti vakavalla naamalla ehdota että jokainen munasolu tai siittiö pitäisi pelastaa. Tiedämme että nämä vaiheet eivät ole ihmisiä, vaikka ne kantavatkin mukanaan peruspalikoita joista ihminen voidaan rakentaa.
Sekään että hedelmöittyminen on tapahtunut ei vielä anna tsygootille ihmisyyden statusta. Se että kaikki geneettinen informaatio ihmistä varten on samassa paikassa ei vielä tarkoita ihmistä.
Ei ole helppoa sanoa missä kohtaa kasvavaa elävää olentoa voi alkaa pitää ihmisenä. Tarkan päivämäärän ei-ihmisen ja ihmisen välillä löytäminen on todennäköisesti mahdotonta, mutta voimme suht objektiivisesti sanoa ettei tunnistamaton soluklusteri täytä ihmisyyden määritelmää. On siis hankala sanoa missä tarkka raja menee, mutta valtaosa varhaisista kehitysvaiheista on selkeästi vielä ei-ihmisen puolella.
Kun sikiön aivotoiminta alkaa merkittävissä määrin, alamme lähestyä vasta jotain mitä voisi laveasti kutsua ihmiseksi. Sitten alamme lähestyä harmaata aluetta. Tämän pisteen jälkeen en osaisi itse määrittää mitään tilaa missä ihmisen raja menee, eli missä vaiheessa syntymätön lapsi on lapsi, eikä vain läjä ihmismassaa.
Lapsen kehitys ihmisissä jatkuu vielä pitkään syntymän jälkeen, esimerkiksi aivot kehittyvät vielä vuosia ennen kun ne ovat fyysisesti kypsyneet. Kehityksen astekin tämän takia kimurantimpi kohta.
Kuitenkin mitä voimme suhteellisen varmasti sanoa on ettei hedelmöitetty munasolu ole ihminen millään järkevällä määritelmällä vielä pitkään. Tämä heijastuukin valtaosaa maailmaa käytettävissä raskauden keskeyttämisen sallivissa laeissa, jotka yleensä määrittävät jonkin aikarajan jonka jälkeen raskautta ei voida keskeyttää ilman painavaa syytä.
Raskauden keskeyttäminen onkin täysin perusteltua varhaisessa vaiheessa, mutta mitä pidemmälle mennään, sen hankalammaksi se menee. Jossain vaiheessa tsygootti onkin sikiö ja jossain vaiheessa sikiö on tarpeeksi kehittynyt ollakseen oikea ihminen.
Rajaveto on vaikea tehdä, joten tällä hetkellä järkevin vaihtoehto on ottaa jokin raja siihen missä vaiheessa raskauden keskeytys voidaan tehdä ilman perusteltua syytä. Perusteltu syy on esimerkiksi vaarallinen raskaus. Samalla tavalla kun minun ei tarvitse antaa kuiluun tippuvan vetää minua mukanaan, ei äidinkään ole tarve kuolla tuhoon tuomitun raskauden takia.
Äidin elämä on lähtökohtaisesti tärkeämpi kun sikiön. Äiti on persoona jolla on historiaa ja josta muut ovat riippuvaisia ja jolla on jo paikka maailmassa. Kehittymätön sikiö ei omaa persoonaa, historiaa, yhteyksiä tai tiettyä ihmisyyden funktiota.
Myös rajatapauksissa näen tämän tärkeänä määrittävänä tekijänä. Äidin elämä on priorisoitava - paitsi jos äiti on asiassa eri mieltä. Näin esimerkiksi raskauden keskeytyksen perustelujen ei mielestäni tarvitse olla kovin tanakat, kunhan raskaus keskeytetään riittävän varhaisessa vaiheessa. Myöhemmissä vaiheissa perustelujen pitäisi olla jo merkittävämmät.
Mutta tämä on vain oma perspektiivini asiaan.
Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole ottaa kantaa asiaan, vaan yrittää esittää keskustelun molemmat puolet mahdollisimman objektiivisesti. Lähtökohtana otan molempien puolten väärässä olemisen ja esitän puolesta ja vastaan argumentin joka ei lopulta kestä tarkastelua. Oma kantani aborttioikeuteen on mielestäni yksiselitteisen selvä aiemmista kirjoituksistani, mutta pidän siltä oleellisena ja tärkeänä käsitellä hieman intohimottomasti tämän monimutkaisen ilmiön ympärillä olevaa järjenjuoksua. Tai sen puutetta.
Aloitan käsittelemällä huonon argumentin aborttioikeuden puolesta ja sitten vastaan. Lopetan vetämällä ne yhteen tavalla jolla avaan myös oman näkemykseni raskauden keskeyttämiseen.
Kehon autonomia
Yksi yleisimpiä argumentteja raskauden keskeytyksen sallimisen puolesta on oman kehon toiminnoista päättämisen oikeus. Jokaisella meistä on oikeus oman kehomme toimintojen päättämiseen, eikä ketään tämän argumentin mukaan voida velvoittaa kantamaan toista sisällään, sen enempää kun voisin velvoittaa toisen ihmisen lahjoittamaan väkisin verta tai munuaisen tai edes aikaansa.Tämä argumentti näkyi mm. Atheist Experience-ohjemassa ja sen tunnetuin juontaja Matt Dillahunty nojaa pitkälti tähän.Pidän tätä argumenttia kuitenkin hyvin ontuvana ja lopulta virheellisenä.
Kehoautonomiamme nimittäin on rajoittunutta. Saan päättää kehoni toiminnoista niin pitkälle kun ne vaikuttavat muihin. Vapauteni päättää omasta kehostani ei siis saa aiheuttaa vammaa toiselle ihmiselle, enkä esimerkiksi saa vapaasti päättää siirtäväni kättäni kovalla nopeudella paikkaan jossa toisen ihmisen pää on. Sitä kutsuttaisiin päällekarkaukseksi, pahoinpitelyksi tai jopa tapoksi.
Raskaaksi tulemisen estäminen on täysin puolustettavissa kehoautonomialla. Kuitenkin siinä vaiheessa kun raskaana jo ollaan, tilanne on täysin toinen. Sikiä tai tsygootti on jo kehon sisällä ja sen selviäminen riippuu kokonaan äidistä. Samalla tavalla kun kehoni autonomia ei käy argumentiksi loukata muiden kehojen autonomiaa, poistamalla sikiön äidistä, loukkaamme sikiön kehoautonomiaa (joka muuten on sitten argumentti myöhempää varten, en vielä ota kantaa siihen onko sikiö ihminen vai ei, mutta käsittelen sitä ihmisenä toistaiseksi).
Verenluovutus on usein se esimerkki millä kehoautonomiaa perustellaan: ketään ei voi velvoittaa luovuttamaan verta, vaikka se pelastaisikin toisen hengen. Verenluovutus ei kuitenkaan ole oikein verrattava tilanne raskauden keskeyttämiseen. Parempi vertaus on mielestäni tämä:
Ihminen liukastuu korkealta paikalta ja saat napattua häntä kädestä. Sinulla on riittävästi voimaa vetää hänet turvaan, mutta et vedä. Sen sijaan päästät irti. Voitko vedota kehoautonomiaan tässä? Et, kyseessä olisi merkittävä laiminlyönti. Raskaus on samanlainen tilanne: toisen selviytyminen on kiinni toiminnoistasi. Jos toimit tavalla joka laiminlyöntisi takia johtaa toisen kuolemaan, olet vastuullinen.
Meillä on velvoite toisten ihmisten suojeluun tiettyyn pisteeseen asti. Jos olosuhteet ovat sellaiset että toisen selviytyminen on kiinni minusta, tämän velvoitteen laiminlyöminen ei ole perusteltavissa kehoautonomialla.
Ja tämän takia pidän kehoautonomiaa huonona argumenttina raskauden keskeyttämisen puolesta.
Sikiö on ihminen
Vaihdetaan suuntaa ja käsitellään argumentti toiselta puolelta aitaa. Raskauden keskeytyksen vastustaminen tiivistyy yleensä tämän argumentin ympärille: sikiö on elävä ihminen ja sen keskeyttäminen on verrattavissa lapsen murhaamiseen. Näin raskauden keskeytyksen vastustaminen keskittyy juuri syntymättömän lapsen puolustamiseen, oleellista on siis että kyseessä on ihminen, ei eläin, eikä vain läjä soluja.Jos hedelmöitettyä munasolua pitää ihmisenä, raskauden keskeyttäminen on todella synkkä teko: tappo tai jopa murha itseasiassa. Valtaosa argumenteista raskauden keskeyttämisen puolesta gravitoituu tästä keskeisestä ajatuksesta, puhuttiin siitä sitten elämän pyhyytenä tai minä tahansa.
En pitä tätä argumenttia sen parempana kun kehon autonomiaakaan.
Hedelmöitetty munasolu tai tsygootti tai sikiö kun ei ole ihminen. Se on korkeintaan potentiaalinen ihminen millään mittarilla mitä voimme käyttää. Erityisesti varhaisissa vaiheissa hedelmöitetty munasolu ei ole mitään muuta kun kasa solumassaa. Sillä ei ole tunnistettavia elimiä, muotoja tai mitään muuta. Siinä vaiheessa näiden solujen poistamista ei voi pitää merkittävästi moraalittomampana tekona kun hiusten leikkaamista. Molemmat ovat lopulta elävää ihmisainesta, mutta kumpikaan ei tunne, ajattele tai edes näytä ihmiseltä.
Toki tsygootista voi kehittyä ihminen, mitä hiuksista ei voi, mutta se ei ole oleellista. Jokaisesta munasolusta tai siittiöstä voi myös potentiaalisesti kehittyä ihmisiä, mutta emme silti vakavalla naamalla ehdota että jokainen munasolu tai siittiö pitäisi pelastaa. Tiedämme että nämä vaiheet eivät ole ihmisiä, vaikka ne kantavatkin mukanaan peruspalikoita joista ihminen voidaan rakentaa.
Sekään että hedelmöittyminen on tapahtunut ei vielä anna tsygootille ihmisyyden statusta. Se että kaikki geneettinen informaatio ihmistä varten on samassa paikassa ei vielä tarkoita ihmistä.
Ei ole helppoa sanoa missä kohtaa kasvavaa elävää olentoa voi alkaa pitää ihmisenä. Tarkan päivämäärän ei-ihmisen ja ihmisen välillä löytäminen on todennäköisesti mahdotonta, mutta voimme suht objektiivisesti sanoa ettei tunnistamaton soluklusteri täytä ihmisyyden määritelmää. On siis hankala sanoa missä tarkka raja menee, mutta valtaosa varhaisista kehitysvaiheista on selkeästi vielä ei-ihmisen puolella.
Kun sikiön aivotoiminta alkaa merkittävissä määrin, alamme lähestyä vasta jotain mitä voisi laveasti kutsua ihmiseksi. Sitten alamme lähestyä harmaata aluetta. Tämän pisteen jälkeen en osaisi itse määrittää mitään tilaa missä ihmisen raja menee, eli missä vaiheessa syntymätön lapsi on lapsi, eikä vain läjä ihmismassaa.
Lapsen kehitys ihmisissä jatkuu vielä pitkään syntymän jälkeen, esimerkiksi aivot kehittyvät vielä vuosia ennen kun ne ovat fyysisesti kypsyneet. Kehityksen astekin tämän takia kimurantimpi kohta.
Kuitenkin mitä voimme suhteellisen varmasti sanoa on ettei hedelmöitetty munasolu ole ihminen millään järkevällä määritelmällä vielä pitkään. Tämä heijastuukin valtaosaa maailmaa käytettävissä raskauden keskeyttämisen sallivissa laeissa, jotka yleensä määrittävät jonkin aikarajan jonka jälkeen raskautta ei voida keskeyttää ilman painavaa syytä.
Kumpi voitti?
Naisella on oikeus määrittää oman kehonsa kohtalo, tämä on totta ja tärkeä oikeus. Kenelläkään ei kuitenkaan ole oikeutta käyttää kehoaan tavalla josta seuraisi toisen kuolema, edes laiminlyönnin kautta. Tässä mielessä raskauden keskeyttämisen kanssa oleellista onkin nimenomaan keskittyä siihen missä vaiheessa raskaus lakkaa olemasta "nainen raskaana" ja onkin "nainen jonka sisällä on lapsi". Kun tuo aita ylitetään, itsemääräämisoikeus lakkaa ja lapsen oikeudet alkavat.Raskauden keskeyttäminen onkin täysin perusteltua varhaisessa vaiheessa, mutta mitä pidemmälle mennään, sen hankalammaksi se menee. Jossain vaiheessa tsygootti onkin sikiö ja jossain vaiheessa sikiö on tarpeeksi kehittynyt ollakseen oikea ihminen.
Rajaveto on vaikea tehdä, joten tällä hetkellä järkevin vaihtoehto on ottaa jokin raja siihen missä vaiheessa raskauden keskeytys voidaan tehdä ilman perusteltua syytä. Perusteltu syy on esimerkiksi vaarallinen raskaus. Samalla tavalla kun minun ei tarvitse antaa kuiluun tippuvan vetää minua mukanaan, ei äidinkään ole tarve kuolla tuhoon tuomitun raskauden takia.
Äidin elämä on lähtökohtaisesti tärkeämpi kun sikiön. Äiti on persoona jolla on historiaa ja josta muut ovat riippuvaisia ja jolla on jo paikka maailmassa. Kehittymätön sikiö ei omaa persoonaa, historiaa, yhteyksiä tai tiettyä ihmisyyden funktiota.
Myös rajatapauksissa näen tämän tärkeänä määrittävänä tekijänä. Äidin elämä on priorisoitava - paitsi jos äiti on asiassa eri mieltä. Näin esimerkiksi raskauden keskeytyksen perustelujen ei mielestäni tarvitse olla kovin tanakat, kunhan raskaus keskeytetään riittävän varhaisessa vaiheessa. Myöhemmissä vaiheissa perustelujen pitäisi olla jo merkittävämmät.
Mutta tämä on vain oma perspektiivini asiaan.
8. Abortista.
VastaaPoistaEräässä amerikkalaisessa tutkimuksessa 750 amerikkalaista hypnotisoitiin siihen tilaan, missä he olivat vähän ennen syntymää. He sanoivat kaikki olevansa henkimaailmassa. Tutkimuksessa paljastui myös, että sikiö saa henkiruumiinsa vähän ennen syntymää, syntymän aikana tai syntymän jälkeen. Olen sitä mieltä, että sikiö on ennen henkiruumiinsa saamista pelkkä äidin elimellinen osa, ei "elävä sielu", ja sen poistaminen on pelkkä kirurginen toimenpide. Silloin kun abortti yleensä on vielä mahdollista tehdä, se on siis pelkkä kirurginen toimenpide, ei lapsen murha.
30. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi
Tämä on suurin käsky ja se sisältää kaiken lain ja profeetat, mutta sitä ei noudata kukaan. 30 000 veljeä ja sisarta kuolee maailmalla päivittäin nälkään ja heitä ei rakasta kukaan. Sanassa sanotaan lisäksi että joka rikkoo yhtä käskyä vastaan on syypää kaiken Mooseksen lain myös käskyn Älä tapa rikkomiseen, eli me olemme syypäitä kaikki kaiken rikkomiseen. Ainoaksi keinoksi jää silloin se mitä Jeesus sanoo, että Minun armossani on teille kyllin.
Teit tasan saman kommentin toiseen tekstiini, joten tässä tasan sama vastaus:
PoistaHypnoosilla ihmisen saa paljastamaan kaikennäköistä mitä ei ole tapahtunut jos hypnotisoija johdattelee. Mutta ei, hypnoosi ei ole luotettava tutkimusmenetelmä, varsinkin kun sillä yritetään purkaa muistikuvia ajalta jolla meillä ei ole muistikuvia. Haluaisin kylläkin nähdä tuon tutkimuksen, jos kehtaat linkittää.
Mutta jos se on mielestäsi uskottava tutkimus, muista myös että hypnotisoijat ovat "onnistuneet" palauttamaan ihmisiä edellisiin elämiinsä. Tämä olisi vahva osoitus Buddhismin olevan se oikea uskonto ja kristinuskon olevan valhetta. Joten ennen kun puhut hypnoosista oman kantasi todisteena, mieti asia loppuun.
Tai sitten joudut harkitsemaan kääntymistä.
Tuo oman kehon käytettävyyskin on vähän suhteellista ja olen siinä vähän eri mieltä etteikö se olisi pätevä argumentti tässä. Onhan meillä nytkin olemassa paljon tilanteita, joissa toista ei tarvitse oman kehon ja hengen kustannuksella pelastaa.
VastaaPoistaKenenkään ei ole pakko luovuttaa elimiään tai edes vertaan, vaikka toinen kuolisi muuten. Elvyttämisenkin saa lopettaa sitten kun ei enää jaksa ja itsensä saa vaaratilanteessa pelastaa mahdollisesti toisten kustannuksella. Siinä mielessä on vähän vaikea nähdä ettei nainen saisi poistaa kehostaan sinne kuulumatonta eliötä, joka elää siellä naisen kehon kustannuksella. Toki tämä yhdistyy aika hyvin siihen, ettei se ole vielä kunnolla ihminen, käytinhän minäkin sanaa eliö. Raskaudessa kuitenkin ihan oikeasti on riskit, jopa hengelle ja terveydelle. Olen minäkin sitä mieltä, että abortti pitäisi tehdä mahdollisimman aikaisin ja tarkastella kehittymistä tai sen puutetta, mutta en näkisi tätä siltikään noin suoraviivaisena.
On totta ettei itseään ole pakko laittaa suureen vaaraan, mutta vaikka raskaus on riskaabelia, ei se ole vastaava vaara kun esimerkiksi aseistetun ryöstäjän pysäyttäminen. Raskaus on potentiaalisesti vaarallinen tila, mutta ei kuitenkaan ihan niin vaarallinen.
PoistaMutta kuten sanoin, en koe kehoanatomiaa hyvänä argumenttina. Mielestäni sikiön status suojelua ansaitsemattomana olentona on paljon validimpi argumentti.