Sosiaalisen median maailma
Sosiaalinen media on tällä hetkellä ihmiskunnan mielipiteiden ja keskustelun suurin yksittäinen väline. Se on korvannut tai syrjäyttänyt joukon muita alustoja ja saanut aikaan kaikenlaisia ilmiöitä. Keskustelu siellä ei ole huono juttu, päinvastoin! Somepalvelut tarjoavat ennennäkemättömän tehokkaan kanavan saada viesti sadoille tai tuhansille tai jopa miljoonille.Kunhan viestisi ei ole eri mieltä kenenkään kanssa.
Erimielisyyden kohdalla some menee tukkoon perustavanlaatuisella tavalla. Sosiaalisessa mediassa erimielisyydestä kun ei seuraa mitään positiivista.
Perinteisessä keskustelussa kun kaksi ihmistä on eri mieltä, he selittävät tavalla tai toisella miksi ovat mitä mieltä ovat ja yrittävät samalla ymmärtää miksi toinen on mitä mieltä itse on. Heillä on keskustelu, johon kuuluu niin oman kantansa esittämistä kun toisen ymmärtämistä.
Sitten on sosiaalisen median keskustelut ja niissä tämä sama dynamiikka ei enää tapahdukaan. Kaksi ilmiötä tekevät sosiaalisesta mediasta kamalan paikan väitellä.
1. Yleisö pilaa kaiken
Sosiaalinen media tuo tähän yhden kamalan lisäelementin: yleisön.Yhtäkkiä et vain keskustele toisen ihmisen kanssa, vaan tilannetta hallitsee kokonaan erilainen psykologia. Olette estradilla, ja teitä seuraa potentiaalisesti jopa koko Internet. Tämä yleisö muuttaa tilanteen ymmärtämisen hakemisesta taisteluksi.
Yleisön edessä mielen muuttaminen ei ole vain vaikeaa, vaan arvovaltatappio. Et vain huomaa olevasi väärässä, konkreettisesti häviät - ainakin psykologisesti.
2. Viholliselle ei voi hävitä
Etkä häviä vain omana itsenäsi, vaan liian moni nykyisin kokee olevansa jonkin suuremman edustaja. Jos myönnät olevasi väärässä, petät koko edustamasi ideologian ja annat vaikutusvaltaa "viholliselle". Tämä on voimakas kontrolli, sillä nyt virheen myöntäminen voitaisiin omien riveissä nähdä myös petturuutena.Kun nämä elementit jylläävät, keskustelu ei ole keskustelua. Kumpikaan osapuoli ei ole paikalla ymmärtääkseen ja kuunnellakseen, vaan voittaakseen. Voittaminen edellyttää kuuntelua vain siitä perspektiivistä että etsit nimenomaisesti aukkoja vastustajan argumentissa. Tässä ei sinällään ole mitään vikaa, mutta lähestymistapa menee aina niin äärimmäiseksi että jos aukkoja ei heti huomata, niitä aletaan keksimään. Toisen sanomiset tulkitaan mahdollisimman pahalla tavalla.
Erittäin hyvä esimerkki tästä on jo surullisenkuuluisa Jordan Petersonin haastattelu jossa haastattelija vakavalla naamalla kysyy ehdottaa Peterson yhteiskunnan rakentamista rapujen mukaan. Haastattelija tässä ei selvästi ole etäisestikään uppoutunut kohteensa argumentaatioon, ja tarttuu pinnallisiin osiin ja yrittää tehdä niistä pahempia kun ne ovat. Hän tekee pahimman mahdollisen tulkinnan ja esittää sen Petersonin argumenttina.
Syypää: kaikki
Esimerkistä huolimatta tällaiset taktiikat eivät ole mikään "feministit ovat pilanneet Internetin"-argumentti. Tähän syyllistyvät lähes kaikki jotka julkiseen diskurssiin lähtevät. Yleisö pilaa kaiken, koska yhtäkkiä et voikaan keskustella ja ymmärtää, vaan sinun on voitettava tai riskeeraat asemasi kuplassasi.Twitter on tässä pahin, sillä jokainen twiitti on potentiaalisesti näkyvillä vaikka Iltalehden toimittajalle. Twitter on syvästi riitainen koska se on julkinen ja siellä käyty diskurssi on myös täysin julkista. Facebook ei ole paljoa parempi, sillä kaverienkin kesken käyty viestintä on aina mahdollista muuttaa julkiseksi esimerkiksi kuvankaappauksilla. Ihmiset somessa toimivat useimmiten saman julkisuuden alla oli sitä julkisuutta todellisuudessa tai ei.
Ja tämä on harmittavaa. Jos emme voi oikeasti kuunnella toisiamme, emme voi ymmärtää toisiamme ja näin ajaudumme koko ajan kauemmas toisistamme. Vääjäämätön lopputulos tällaisessa kehityksessä on ääripäiden kärjistyminen entistä äärimmäisemmiksi askel askeleelta.
Tämä jos mikä kertoo meille että sosiaalisen median on muututtava. Nykyisessä muodossaan se toki tekee viestinnän helpoksi ja vaivattomaksi, mutta samalla myös raskaaksi ja riitaisaksi. Some ei tuo meitä yhteen, se ajaa meitä erilleen.
Oletko koskaan väitellyt sosiaalisessa mediassa? Tässä kaksi syytä miksi olet vain hukannut aikaasi.https://t.co/RhZAdUKUn8 pic.twitter.com/lfitPC0yVI— Tämä Päivä (@tamapaivablogi) September 4, 2018
Tuhkaa mietityttää miten tämä jatkuu. Vaikka ihmiset voivat pyrkiä olemaan omissa kuplissaan ja pitää yllä omaa maailmankuvaa. Sitten kun he joutuvat puolustamaan sitä enemmän yleisön edessä ja sitten asia voi käydä vaikeaksi.
VastaaPoistaMutta nyt aika paljastaa myös kuplien heikkouksia, on myös osattava perustella ja pohjautua faktoihin. tietenkin jos omasta kuplasta löytyy tarpeeksi isoäänisiä homma voi toimia... jonkin aikaa. Jossain vaiheessa todellisuus tekee kurinpalautuksen ja siitä ei tule aina nättiä.
Tuhkaa mietityttää se miten internettiä yritetään suitsia silloin tulee ongelmaksi mitä suitsitaan. Voi muuttua sensuuriksi ja pakottaa osan itsesensuuriin. Se ei ole hyvä ja alkaa mennä totalitaariseen suuntaan.
Some hakee omia sääntäjään ja muotoaan kaaoksessa, katsotaan miten käy. Mutta sensuuri yleensä tuo lopulta enemmän ongelmia kuin ratkaisee niitä.
Jos et osaa oikein puolustaa kantaasi, on paljon helpompaa turvautua syytöksiin ja argumenttien sivuuttamiseen, kun oikeasti miettiä mitä toinen tuli sanoneeksi. On helpompaa tuomita toinen pahaksi kun miettiä mistä lähtökohdista tämä lähtee ja voisiko tämä olla oikeassa.
PoistaKuplat ovat tämän takia hyvin nihkeitä.
Mitä lainsäädäntöön tulee, tällä hetkellä on hankala sanoa olisiko se hyvä vai huono juttu. On paljon mahdollista että sosiaalinen media vie meidät lopulta äärimmäiseen kuplautumiseen ja sen kautta voi tulla jopa yhteiskunnan levottomuuksien merkittävä kasvu. Tai sitten ei ja koko ongelma on vain kakaroita riitelemässä netissä.
Parantaisiko laki tätä vai ei? Ehkä, ehkä ei. En rehellisesti sanottuna osaa sanoa. Sensuuri tuskin olisi ratkaisu, mutta jokin muu lainsäädäntö todennäköisesti tarvittaisiin säätelemään sosiaalisen median toimintaa.