Natoon liittyminen on ollut viime kuukauden tapetilla enemmän kun koskaan. Onko sen aika nyt, vai onko tämä vain pelottelua, kuten Paavo Väyrynen on asian ilmaissut? Lyhyt vastaus: nyt valitettavasti on sen aika, piti siitä tai ei. Nato-jäsenyyden lisäksi ei ole muuta vaihtoehtoa kun pelata Venäläistä rulettia.
.png)
En ole kannattanut Nato-jäsenyyttä oikeastaan koskaan. Olen aina pitänyt tiettyä neutraaliutta ja liittoutumattomuutta vahvuutenamme, se kun on mahdollistanut meille kyvyn toimia siltana Lännen ja Idän välissä.
Nyt en enää ole tätä samaa mieltä ja takinkääntöön minulla on mielestäni varsin hyvät perustelut. Syy miksi meidän on liityttävä liittyy siihen, ettemme voi enää luottaa Venäjään.
Venäjä on Ukrainan invaasiollaan osoittanut kylmäävästi seuraavat seikat:
- Sen kanssa tehdyt sopimukset ovat merkityksettömiä, Venäjä rikkoo niitä milloin tahtoo. Mikään rauhan tai ystävyyden julistus ei auta. Ukraina luopui ydinaseistaan vastineena lupauksesta ettei rautaa tule rajan yli, ja miten kävi.
- Venäjä ei välitä paljonko invaasio sille maksaa. Suomen puolustuksen kulmakivi on koko itsenäisyyden ajan ollut se, ettemme ehkä pysty estämään idästä tulevaa invaasiota, mutta voimme tehdä siitä niin kalliin ettei se kannata. Ukrainan invaasio on paljon kalliimpi operaatio kun Suomen invaasio olisi, ja siihen silti ryhdyttiin.
Tämän takia olemme tilanteessa jossa meillä ei ole oikein vaihtoehtoa. Itärajallamme on naapuri jonka kanssa emme voi luottaa sopimuksiin, joka on osoittanut haluavansa laajentua sotakeinoin ja joka ei välitä laajentumisen kustannuksista. Emme ole Venäjän listalla seuraava (se olisi Moldova), mutta olemme lähellä listan huippua.
Liittoutumattomuus on tässä vaiheessa kuollut strategia. Venäjä pitää Suomea jo vihamielisenä valtiona, kiitos Naton kanssa solmitun isäntämaasopimuksen ja osallistumisemme Venäjän vastaisiin pakotteisiin EU:n kanssa. Venäjän tyytyväisenä pitäminen klassisella Suomettumisella ei ole enää mahdollista.
Muutenkin, jos konflikti Naton ja Venäjän välillä alkaisi, Venäjä
hyökkäisi Suomeen todennäköisesti vaikkei Suomi olisikaan Naton jäsen. He
tahtoisivat todennäköisesti estää Natoa käyttämästä Suomea
läpikulkumaana mahdollisimman nopeasti, joten Suomen nappaaminen pois kuljeksimasta olisi valitettavan suurella todennäköisyydellä heidän agendallaan.
Nyt voimme lähinnä valita pelaammeko Venäläistä rulettia länsiliittoutuneena, mutta ilman turvatakuita olevana pikkumaana, vai liittoudummeko. Tässä strategiassa olemme täysin Venäjän armoilla ja tuen saanti liittolaisiltamme olisi hyvin vaikeaa. Venäjän ydinaseet ovat jättäneet Ukrainan yksin ja en näe, ettei Suomen kanssa kävisi pitkälti samoin.
Vai haemme turvaa samasta liittoumasta johon melkein koko muukin EU kuuluu. Liittoumasta jolle olemme jo antaneet tarpeeksi pikkusormea, että Venäjä pitää meitä muutenkin vihamielisenä.
Huonoista vaihtoehdoista se on nyt paras.
Molemmat pointtisi ovat erittäin valideja. Lisäksi haluaisin lisätä seuraavaa:
VastaaPoistaEi tule olettaa, että Venäjän hyökkäys Suomeen merkitsisi välttämättä yritystä miehittää koko maa. Venäjä saattaa aivan hyvin iskeä rajoitetuin tavoittein esimerkiksi
1) iskeä pelkällä kaukovaikutuksella suomeen (ohjukset, lentoase)
2) valloittaa vain pieniä paloja suomesta, esimerkiksi ulkosaaristoa, ahvenanmaan tai palan pohjoisinta lappia.
3) iskeä hybridisotatoimella suomeen, esimerkiksi katkaista pommiattentaatilla maasta sähköt.
Muitakin vaihtoehtoja riittää.
Juuri näin! Ja näihin Suomen puolustusstrategia ja kapasiteetti ei oikein riitä vastaamaan. Emme voi käytännössä tehdä mitään vastaiskuja jos Venäjä päättää hyökätä rajoitetulla tavalla. Emmekä juuri torjua sellaista hyökkäystä millään mainitsemisen arvoisella tasolla.
Poista