Naisasia vs. miesasia

Olen huomannut oudon vastakkainasettelun, joka tulee esiin useissa tasa-arvokeskusteluissa: miesasia ja naisasia mielletään molemmat tasa-arvon vastaisiksi vastakkaisen osapuolen näkökulmassa.

Lukiessani feministien kirjoituksia nyt kohoavasta miesasialiikkeestä, huomaan jatkuvasti käsityksen että kyseisessä liikkeessä olisi kyse vain feministiliikkeen murtamisesta ja naisten palauttamisesta takaisin nyrkin ja hellan väliin. Vastaava näkemys on olemassa maskulistiliikkeessä, joka kokee feministien tavoitteeksi naishegemonian ja miehiä syrjivän lainsäädännön synnyttämisen.

Molemmilla puolilla on tästä hyviäkin esimerkkejä. Totta, on feministejä jotka tahtoisivat alistaa koko miessukupuolen. On maskulisteja jotka ajaisivat naiset takaisin keittiöön. On tummaihoisia jotka tahtovat tappaa kaikki valkonaamat. On eurooppalaisia jotka tyhjentäisivät Afrikan ihmisistä pommeilla. Ihmisiä on seitsemän miljardia ja löydän mistä tahansa asiasta yksittäisiä esimerkkejä jos jatkan tätä järkeilyä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nämä liikkeet olisivat kokonaisuudessaan nais- tai miesvastaisia.

Mieasialiike, maskulismi tavoittelee miesten systemaattisten ongelmien korjaamista. Tämä näkyy jostain syystä monelle feministille tavoitteena vähätellä naisten ongelmia. Mutta vastaava ilmiö näkyy kun käännämme tilanteen toisinpäin: maskulisti kokee feministin vähättelevän miehiä koskettavia ongelmia. Yksi mainitsee miesten heikon koulutustason, toinen naisen euron, kolmas syrjäytyneet miehet, neljäs miehet valtahierarkian huipulla, viides mainitsee naisten suuremman osuuden korkeakoulujen oppilasta, kuudes liian harvat naisprofessorit. Ja lista jatkuu. Kaikki näkevät muut vastapuolina eli olevan omia tavoitteitaan vastaan.
Kaikkien tasa-arvoon pyrkivien tavoitteet pitäisi kuitenkin yhdistää yhteen tasa-arvoa tavoittelevaan liikkeeseen. Ajatus on kuitekin tasa-arvoa kaikille, sukupuolesta riippumatta, oli se mies, nainen tai jotain muuta. Terminologisesti kumpilkaan käyttämäni leima, feminismi tai maskulismi, eivät käy yhdistäväksi nimikkeeksi. Molemmat termit on ladattu painolastilla joka ei käy tasa-arvolle. Nämä termit ovat liikkeille jopa vahingollisia, sillä ne vetävät puoleensa ihmisiä jotka eivät ole kiinnostuneita tasa-arvosta, vaan nimenomaan nais- tai miesasiasta nimenomaisesti. Nämä ihmiset tuovat tasa-arvotyöhön juuri ne ilmiöt jotka tekevät siitä epätasa-arvoista.

Jokaisen pitäisi siis pyrkiä tilanteeseen jossa ymmärrämme ettei muiden tasa-arvoisuus ole pois meiltä (paitsi hyvin harvoissa tilanteissa, mutta yleensä silloin meillä on jotain minkä olemme muilta varastaneet). Kun annamme jokaiselle yhtäläiset oikeudet, luomme mahdollisuuksia kaikille ja estämme ryhmien polarisoitumisen tiiviiksi ja suljetuiksi toisiaan vastaan taisteleviksi ryhmiksi. Ja tasa-arvolla on tarpeeksi esteitä ettei sitä kaipaavien ryhmien pidä alkaa taistella keskenään.

2 kommenttia:

  1. Tässä olet aivan oikeassa! Kummatkin nimikkeet johtavat harhaan. Pitäisi luoda uusi, yhteinen liike, jonka nimikin kertoisi siitä, mitä se on. Siihen liittyvät olisivat kaikki varmasti niitä, jotka haluavat kummankin sukupuolen parasta, eivät vain omansa.

    VastaaPoista
  2. Nomen est omen. Kun jokin asia nimetään tavalla joka viittaa yhteen suuntaan, tulee kyseinen asia lopulta viittaamaan yhteen suuntaan. Harmittava tosiasia.

    VastaaPoista

Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.

Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.

Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.