Oudot hallitsijat: Baijerin keijuprinssi

Vuosina 1845-1886 eli muinain mielenkiintoinen hallitsija, Ludvig toinen. Tämä Baijerin kuningas jäi elämään historiankirjoissa upeiden linnojen rakennuttajana, mutta myös hieman eksentrisenä veikkona. Hän on myös yksi harvoista monarkeista, jotka on syrjäytetty siirtämällä kuningas holhouksen alaiseksi parantumattoman mielisairauden takia.


Ludvig nousi valtaan 1864, vain 18:sta vuoden ikäisenä. Kokemattomuus ei ollut hänen ainut ongelmansa, vaan mies kärsi joukosta kummallisia piirteitä ja vaivoja. Hän ei nimittäin pitänyt oikein muiden ihmisten seurasta ja vajosikin usein haavemaailmoihinsa. Hän ei ollut erityisen innostunut myöskään politiikasta ja vetäytyikin hallitsijan päivittäisistä toimista 1871, sen jälkeen kun Baijeri lakkasi olemasta itsenäinen kuningaskunta ja tuli osaksi Saksan keisarikuntaa.

Ludvig ei kerännyt poliittisesti paljoakaan irtopisteitä, mutta kansan syvät rivit pitivät miehestä. Häntä kuvattiin synkistelevän näköiseksi mutta komeaksi ja hän kulki usein maaseuduilla ja keskusteli kansalaistensa kanssa, palkiten avokätisesti ne jotka osoittivat monarkille vieraanvaraisuutta. Kansan rakkaus on Baijerin alueella läsnä yhä nykyaikanakin.

Ludvigin intohimot eivät heränneet vallasta, vaan taiteista ja erityisesti rakentamisesta. Hän sponsoroi teatteria ja oopperaa varsin avokätisesti. Ludvig palvoi säveltäjä-legenda Richard Wagneria. Monarkki pelasti vararikon partaalla olevan säveltäjän, mutta joutui lopulta ajamaan hänet hovistaa Wagnerin sopimattoman käytöksen takia. Konservatiivisempi väki Baijerissa ei lämmennyt miehelle, jonka naisseikkailut olivat varsin tunnettuja. Ludvig harkitsi itseasiassa kruunusta luopumista voidakseen seurata Wagneria, mutta säveltäjä sai hänet vakuutettua kyseistä päätöstä vastaan.

Linnat olivat se mistä Ludvig toinen tunnetaan tänä päivänä. Hän rakennutti valtakautensa aikana toinen toistaan upeampia linnoja. Tunnetuin näistä lienee Neuschwanstein, upea satulinnamainen palatsi jonka Ludvig rakennutti yksityiseksi residenssikseen. Kaksi muuta tunnettua rakennelmaa ovat Herrenchiemsee ja Linderhof.

Rakennusprojektit olivat erittäin kalliita ja viimeisen päälle tehtyjä kaikin puolin. Ludvig matkusti ja teki paljon tutkimustyötä rakennusten eteen. Rakentaminen tapahtui myös viimeisen päälle ja veikin monarkin lähelle henkilökohtaista konkurssia, herra kun rahoitti "omat" rakennustyönsä itse.

Mikä sitten teki Ludvigista oudon? Piirteitä oli vaikka kuinka. Mies oli hyvin erakkoluonteinen ja uransa lopussa ei suostunut tapaamaan ministereitään tai neuvonantajiaan enää henkilökohtaisesti, vaan vaati viestinnän tapahtuvan kirjeitse. Sama erakkoisuus oli ehkä myös syynä miehen lyhytaikaisen kihlauksen purkautumiseen, Ludvigin kun piti naida eräs herttuatar, mutta purkikin koko kihlauksen. Osasyynä tähän saattoi olla myös monarkin homoseksuaalisuus mistä on vahvoja viitteitä hänen myöhemmin julkisuuteen tulleessa kirjeenvaihdossaan.

Ludvig velkaantui koko ajan enemmän, mutta ei nähnyt tarvetta lopettaa rakennusprojektejaan, vaan syvältä velkakuopan pohjaltakin suunnitteli mies suurempia ja suurempia projekteja. Hän koki rahasta puhumisen tylsänä ja maallisena ja pitikin katseensa taivaanrannassa maan sijaan.

Ludvigin hallinto päättyi hänen julistamiseensa hulluksi ja hallintaan kykenemättömäksi. Tänäkään päivänä ei tiedetä tarkalleen oliko diagnoosi oikea vai vain siirto Ludvigin ja hänen ministeriensä välisessä valtapelissä. Ludvig joka tapauksessa julistettiin mieleltään vajavaiseksi ja holhoukseen. Ludvig kuoli pian tämän jälkeen hyvin hämärissä olosuhteissa.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana, Ludvigin jälkeen valtaistuimelle nousi hänen veljensä Otto. Hän ei hallinnut oikeastaan päivääkään, vaan siirsi vallan sedälleen, tosin on kyseenalaista ymmärsikö hän koskaan mistä koko vallansiirrossa oli kyse. Siinä missä Ludvigin voidaan katsoa olleen hieman erikoinen, Otto ei jättänyt paljoakaan epäilyksiä oman mielenterveydettömyytensä kanssa. Otto tapasi tuijottaa tyhjyyteen pitkiäkin aikoja. Hän selvästi pelkäsi ihmisiä ja huomiota, sai kiukuttelukohtauksia eikä aina saanut puhuttua tavalla mitä ymmärrettäisiin. Hänenkin mielenterveytensä oli todennäköisesti parempi kuin mitä historia väittää.

Kommentit