Luomisoppi ja ihmisten outo lukumäärä

Yksi nuoren maan luomisopin huonoja argumentteja on ihmisten määrässä. Väite kuuluu: jos kerran ihmiskunta on ollut olemassa miljoonia vuosia, eikö meitä pitäisi olla paljon enemmän? Ei pitäisi.

Tämä väärinkäsitys kohosi esiin kun törmäsin luominen.fi-sivustoon jossa kovin innokkaasti kirjoittava yksilö lateli väärinkäsityksiä väärinkäsityksen perään. Kyseisen artikkelin antama käsityksen mukaan ihmiskunta on kaksinkertaistunut muutaman sadan vuoden välein ja näin kun voimme laskea, että ihmiskunta "alkoi" parista yksilöstä noin kuusi tuhatta vuotta sitten. Jos samaa laskentaa sovelletaan miljoonia vuosia vanhaan ihmiskuntaan, saadaan populaatiomäärä jollaista ei tälle pallolle edes mahtuisi.

Argumentti kuuluu: jos ihmiskunta ja maa on miljoonia vuosia vanha, eikö ihmisiä nykyisin pitäisi olla paljon enemmän? Väkiluku kuitenkin heidän mukaansa tuplaantuu aina parin sadan vuoden sisällä. Tällä laskuopilla saadaan kuudessa tuhannessa vuodessa parista ihmisestä nykyinen viisi miljardia, mutta miljoonissa vuosissa eksponentaalisesti suurempi luku.

Kyseinen laskuoppi on päin prinkkalaa. Väittämät tuplaantumisen tahdista ovat tuulesta temmattuja ja voidaan osoittaa epätodeksi varsin helposti.

Luomisopin populaatiot vastaan todellisuus

Populaation kasvusta meidän ei tarvitse tehdä paljoakaan arvauksia, sillä tiedämme tarkkaan millaista se on ollut viime vuosisadan ja meillä on suhteellisen hyvä käsitys ihmisten lukumäärästä aikaisempina aikakausina.

Voimme tarkastella näitä lukuja tarkemmin myös taulukon kanssa. Otin rinnakkain luomisopin määrittämät populaation määrät ja asetin rinnalle todelliset väestön lukumäärät.


Luomisopin luvut on laskettu luomisoppi.fi-sivun ohjeiden mukaan. Lyhensin taulukkoa luettavuutta parantaakseni. Todellisten lukujen lähde:
http://en.wikipedia.org/wiki/World_population#Population_growth_by_region

Luomisopin luvut ovat selvästi väärin, ja vertaillessa lukuja näemme monia selkeitä ongelmia. Luomisopin mukaan vuonna -6000 olisi populaatio ollut kaksi ihmistä ja mielenkiintoisesti tuhannessa vuodessa tämä lukema olisi tuottanut vain 40 uutta ihmistä. Näemme myös miten moderneina aikoina tämä tuplaantumisen teoria kompastuu pahasti: tiedämme suhteellisen hyvin väestön määrän vuonna 1700-luvulla ja se ei ollut tuplaantumismallin esittämä puolet nykypopulaatiosta. Tässä vaiheessahan ihmiskunta liikkui vielä alle miljardissa yksilössä. Väestöräjähdys tapahtui vasta modernilla aikakaudella, 1900-luvun jo alettua.

Väestön kasvua voidaan myös tarkastella tuplaantumisina samaan tapaan kun luomisoppiväki tahtoo. Jos katsomme todellista väestönkasvua, näemme miten kymmenestä miljoonasta yksilöstä väestö tuplaantuu kahdessa tuhannessa vuodessa vuoteen -4000 mennessä. Samaten seuraava tuplaantuminen, noin neljään kymmeneen miljoonaan omaisi melkein saman ajan. Tästä seuraava tuplaantuminen oli nopeampaa, noin tuhat vuotta ja olimmekin jo kutkuttemassa sataa miljoonaa ja vain viisi vuosisataa siitä näki nousun kahteensataan miljoonaan.

Globaalisti ihmisten lukumäärä ylitti miljardi ihmistä noin vuonna 1804 ja sen jälkeen seuraava tuplaantuminen, eli kahden miljardin virstapylvään saaminen, vei hieman yli sata vuotta. Kahdesta miljardista ihmisestä neljään miljardiin kesti vain viisikymmentä vuotta, eli tuplaantumistahti on nykyaikana selvästi aivan eri asteikolla! Seuraava tuplaantuminen, neljästä kahdeksaan on hyvää vauhtia käynnissä ja nykyennusteen mukaan tulee tapahtumaan n. vuonna 2027.

Emme siis voi mitenkään sanoa ihmiskunnan koon tuplaantuvan tasaisin väliajoin. Tuplaantumisten aikakausi on selvästi kiihtyvää sorttia, mistä voimme myös olettaa tuplaantumisten vieneen aiemmin paljon enemmän aikaa. Jos kymmenestä miljoonasta kahteenkymmeneen miljoonaan yksilöön menee kaksi tuhatta vuotta, on se siinä magnitudien ero nykypäivän viiden kymmenen vuoden tuplaantumistahdin kanssa. Viime vuosisadan väestönkasvua voidaankin pitää varsin räjähdysmäisenä. Tässä pieni yksinkertaistettu visuaalinen kaavio väestönkasvusta vuodesta 1804.


Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/World_population#Milestones_by_the_billions

Kasvu on siis huomattavasti kiihtynyt jo viimeisen vuosisadan aikana, mikä tarkoittaa että luominen.fi:n artikkelin peruspremissi on jo todistettavasti väärin.

Hidas kasvu ja äkilliset romahdukset

Luomisoppiväen laskukaava on siis väärin, mutta leikin hetken paholaisen asianajajaa: Vaikka näyttämäni luvut pitävät paikkaansa ja ihmiskunta tuplaantuisi vaikka vain kahden tuhannen vuoden välein, vuosimiljoonien aikana siitä tulee yhä liikaa ihmisiä! Hahaa, shakkimatti evoluutio!

Ehei.

Tämä argumentaatio perustuu virheelliseen käsitykseen jatkuvasta kasvusta ja näin eivät asiat aina ole olleet. Esittelemissäni luvuissa näkyy vain kasvua kiitos valikoimani esitystavan, tarkempia otoksia ottamalla näkisimme myös pieniä ja suuria laskuja populaatiossa. Ihmiskunnan historiasta suurin osa on ollut täynnä erittäin hidasta kasvua ja suhteellisen vakaita populaatiokokoja ja täydellisiä romahduksia. Todellinen kasvu on tullutkin mahdolliseksi vasta viimeisen muutaman tuhannen vuoden aikana.

Ensimmäinen ihmiskunnan kasvua rajoittanut tekijä ovat olleet ihmiskunnan ajoittaiset romahdukset. Populaation määrä on välillä myös laskenut äkillisestikin. Mielenkiintoisesti populaation romahdukset mainitaan viittaamassani luominen.fi:n artikkelissa, mutta sitä ei huomioida lainkaan. Logiikka on niin jännä ettei sitä voi lainaamatta selittää:
"Osa ihmisistä, jotka eivät halua uskoa että ihmiskunta luotiin vain muutama tuhat vuotta sitten, väittävät että maailman väestö on useita kertoja hävitetty lähes täydellisesti. Selvästikään sitä ei ole koskaan hävitetty kokonaan. Vaikka jotkut vakuuttavat, ilman mitään väitteitään tukevia todisteita, että väestö on useasti lähestulkoon kokonaan hävitetty, tulevat he hyvin levottomiksi, jos me ehdotamme, että kerran väestö hävitettiin lähes kokonaan vedenpaisumuksessa Nooan aikana."
Eli: jos te ette ole valmiit uskomaan nimenomaan Nooaan ja vedenpaisumukseen, ei meidänkään tarvitse uskoa yhteenkään väestön romahdukseen mistään syystä. Muistan hiekkalaatikolla kuulleeni tämän tyylistä argumentointia kolmevuotialta.

Luomisoppiväen harhoista huolimatta, tiedämme varsin hyvin miten väestö on romahtanut useita kertoja, jopa sukupuuton partaalle.

Voisin mainita muinaisemman historian esimerkkejä sillä tuhoisimmat väestökriisit on nähty ihmiskunnan alkuhämärissä. Luomisoppiväki ei kuitenkaan usko aikaan ennen luomistyötä, joten pidättäydyn lähihistoriassa ja löydämme esimerkkejä sieltäkin. Yksi populaatiota romahduttanut asia ovat kulkutaudit. Tunnetuin tapaus meille lienee Musta surma, joka Euroopassa hävitti arvioiden mukaan 30-60% koko väestöstä ja oli omiaan hetkellisesti tukahduttamaan väestönkasvua ja jopa romahduttamaan väestölukemia pahiten surman runtelemilla alueilla. Yhtä jättimäisiä tuhoja sattui kun Eurooppalaiset kolonistit toivat Etelä-Amerikkaan mukanaan uusia tauteja jotka tuhosivat paikallisen väestön monilta alueilta kokonaan.

Äkilliset tuhot eivät ole ainoa selitys. Tärkeämpi selitys on itseasiassa vähemmän dramaattinen: ihmisten lapsuuskuolleisuus on romahtanut ja kykenemme muutenkin ruokkimaan itsemme ja jälkikasvumme jatkuvasti paremmin.

Tein pienen kaavion kuvastamaan keskimääräisiä eliniän odotuksia eri aikakausilla.
Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Life_expectancy#Life_expectancy_variation_over_time

Selviytymisen helpottuminen

Tiedämme lähihistoriasta miten keskimääräinen elinkaari on pidentynyt ja tiedämme myös mistä se johtuu. Syy keskimääräisen eliniän nousussa on lapsikuolleisuuden raju vähentyminen modernin lääketieteen ansiosta. Mielenkiintoisesti meidän maksimielinikämme ei ole kasvanut mihinkään historian aikana, vaan nykyihmisen maksimaalinen elinodotus on jokseenkin sama kuin hänen kreikan muinaisissa kaupunkivaltioissa eläneen esi-isänsä. Jos keskiaikainen ihminen onnistui selviämään teini-ikään, hänellä oli varsin hyvät mahdollisuudet selvitä vanhukseksi asti. Lapsuus oli kuolettavaa aikaa ja lapsia hankittiinkin paljon. Vanhemmat tiesivät joutuvansa hautaamaan niistä osan.

Syntyvyys ja kuolleisuus olivat suhteellisen hyvin tasapainossa ja väestönkasvu oli mitätöntä. Tämä alkoi muuttua maatalouden kehittämisen aikoihin, jolloin ihmiskunta ei enää nääntynyt hengiltä yhtä helposti. Maatalouden keksiminen on ihmiskunnan historiassa vielä suhteellisen tuore tapahtuma. Valtaosan elinkaarestaan, Homo Sapiens-laji on ollut metsästäjä-keräilijöitä, jotka olivat kyllä varsin hyviä siinä, mutta eivät niin tehokkaita selviytymään ja lisääntymään kuin nyt olemme.

Vasta maatalouden kehittymisen jälkeen, ihmispopulaatioiden kasvuvauhti nopeutui oikeasti. Ajan kanssa jalostimme kasvilajikkeista ja karjastamme tehokkaampia ja tehokkaampia ja näin paransimme koko ajan mahdollisuuksiamme olla nääntymättä. Kuusi tuhatta vuotta sitten elänyt viljelijä ymmärsi varmasti viljelemänsä ruoan tarpeet varsin hyvin ja tiesi paljon kausista. Häntä rajoitti kuitenkin se mitä hän viljeli: lajikkeita jotka vaativat häneltä enemmän työtä, jotka tuottivat huonomman sadon ja jotka olivat herkempiä tuhoutumaan jos olot jonain vuonna olivat huonot.

Olemme sittemmin jalostaneet kaiken kasvattamamme ravinnon kokonaan eri sfääreihin niin maun kuin ravintoarvojen puolesta. Nykyaikaan hypättäessä kasvuvauhti on muuttunut magnitudeja nopeammaksi. Ihmisyhteisöt ovat kehittyneet erittäin hyviksi ruokkimaan itseään ja pitämään lapsensa hengissä ja sen ansiosta lajimme kokonaismäärä on yli seitsenkertaistunut viimeisessä kahdessa sadassa vuodessa.

Mistä luomisoppineet lukunsa saavat

Väestönkasvun todellisuus on siis kaikkea muuta kuin jatkuvaa tasaista kasvua. Kasvuvauhti ei ole missään vaiheessa historiamme aikana ollut vakio, vaan on vaihdellut huomattavasti. Olemme nähneet nopeaa ja hidasta kasvua, mutta myös laskukausia ja suoria romahduksia ja jättimäisen hyppäyksen viimeisten vuosisatojen aikana.

Luominen.fi levittää eteenpäin myyttiä ihmiskunnan väkiluvun tasaisesta kasvusta, jossa ihmiskunta tuplaantuu aina muutaman sadan vuoden välein. He eivät ole ainoat jotka tätä virheellistä lukemaa hehkuttavat, vaan samaan tuplaantumisesta jauhamiseen pääsee tutustumaan lähes kaikilla nuoren maan luomista puolustavilla sivuistoilla. Tätä kasvuvauhtia eivät tue modernin väestölaskennan lukemat, eivätkä historialliset todisteet, sitä ei ole siis rakennnettu tutkimalla ihmiskunnan määrää historian eri vaiheissa. Tämä myytti ei ole tieteellisen tutkimuksen tulos, vaan hyvin tarkoitushakuinen.

Malli on luotu ottamalla nykypopulaatio ja laskemalla taaksepäin kuinka monta kertaa populaatio pitää jakaa että päästäisiin kahteen ihmiseen kuuden tuhannen vuoden aikana. Tässä ei siis ole ajateltu selvittää miten populaatio kasvaa oikeasti, vaan laskea miten populaation pitäisi olla kasvanut jos raamatun kirjaimellinen tulkinta ihmiskunnan iästä pitäisi paikkansa.

Matemaattisesti tämä on ollut helppo lasku: jos tahdon päästä kuudesta miljardista kahteen, otan taulukkolaskentaohjelmassa kuusi miljardia ja jaan sitä kahdella kunnes pääsen kahden heitteille. Sitten määritän kahden kokoisen populaation kohtaan vuoden -6000 ja kuuden miljardin kohdalle 2000 ja katson kuinka monta jakoa saadaan.

Luominen.fi tuskin korjaa artikkeliaan. He eivät harrasta sellaista, vaan lähinnä kääntävät Amerikkalaisten luomisopin puskioiden vääristelyjä ja tahallisia väärinkäsityksiä sivuilleen. Luomisoppi on heille dogma jota ei haasteta, ei edes silloin kun jokin sen puolesta esitetty väittämä on niin selvästi väärin. Kommentointi ei heidän päässään myöskään ole mahdollista, mikä yllätys.

10 vuotta vankeutta ja kidutusta ilman oikeudenkäyntiä

Kuvittele hetkeksi seuraava tapahtuma omalle kohdallesi: kauniina päivänä joukko sotilaita raahaa sinut puolisalaiseen vankilaan. Sinua kohdellaan epähumaanisti, pakkosyötetään, pidetään huumattuna ilman syytä ja kaikkein parasta: kukaan ei edes yritä järjestää mitään oikeudenkäyntiä että voitaisiin selvittää oletko todella tehnyt jotain rikollista. Tätä tapahtuu jatkuvasti kolmannen maailman diktatuureissa ja muissa valtioissa jossa oikeuden ajatus on hämärtynyt.

Kuten Yhdysvalloissa. Tervetuloa Guantánamo Bayn arkipäivään.

Kuvaus tulee vangin nimeltä Samir Naji al Hasan Moqbel tarinasta. Kertomus löytyy kokonaan The New York Timesin sivuilta ja on hyytävää mutta tärkeää luettavaa: se kaikessa karmeudessaan korostaa sitä miten epäinhimillisiin oloihin terrorismiepäiltyjä asetetaan ilman mitään kestäviä todisteita.

Kuvttele tilanne: jokainen päivä on uudenlainen piina ja kukaan lähettyvilläsi oleva ei voi auttaa. Toivoa poispääsystä ei ole, sillä lait jotka takaavat sinulle käsittelyn, eivät legalistisen paskanaamailun takia ole voimassa. Suurvalta on pelannut itselleen tontin jolla se saa rauhassa kiduttaa ja muutenkin toimia ilman turhia lakeja ja rajoitteita.

Guantánamo Bayn vangeista merkittävä osa ei koskaan ole päässyt minkäänlaisen neutraalin tuomioistuimen eteen. Tilannetta voi kuvata näin: sotilaat ja tiedustelu ovat päättäneet että miehet ovat tehneet jotain pahaa, mutta eivät voi todistaa sitä. Laitetaan kaverit varmuudeksi linnaan kuolemaan.

Käytännössä nämä vangit ovat pidätetty ja laitettu oloihin jossa heidän kansalaisoikeutensa on riisuttu ja yksikään taho ei ole vastuussa osoittaa heidän tehneen mitään väärää.

Jos heidän syyllisyytensä voitaisiin todistaa, se tehtäisiin oikeussalissa. Tätä ei tahdota tehdä ja meille vakuutetaan miten syyllisyys on kyllä varmaa ja nämä terroristiepäillyt ovat varmasti syyllisiä. Muistakaamme kuitenkin että nämä tiedot tulevat samalta sotilastiedustelulta joka vakuutti Yhdysvallat Irakin joukkotuhoaseista. Sotilastiedusteluhan ei voi tehdä virheitä tai valehdella.

On tietysti mahdollista että Guantánamo Bayn vangeista osa saattoi todella olla vaarallisia ja jopa suunnitella hirmutekojakin. Nyt he ovat vain uhreja. Puolet Guantánamo Bayn vangeista on nälkälakossa ja heitä pakkosyötetään väkivaltaisesti. Henkilökuntaa ei tähän ole tarpeeksi joten toimenpide ei pelkästään loukkaa vangin koskemattomuutta, vaan on kivulias ja nöyryyttävä. Vankien olot ovat kaukana inhimillisistä.

Sanottakoon tämä suoraan: Guantánamo Bayn vankeja kidutetaan.

Antakaa tämän ajatuksen laskeutua hetken: Yhdysvallat on perustanut tukikohdan jossa sen ei tarvitse noudattaa omia tai kansainvälisiä lakeja ja se käyttää tätä tukikohtaa ihmisten kiduttamiseen. Emme tiedä onko yksikään vanki syyllistynyt oikeasti mihinkään, sillä yksikään heistä ei ole saanut puolueetonta oikeudenkäyntiä.

Tämä toiminta on tuhoisaa muullekin kuin Yhdysvaltojen uskottavuudelle. Se syö tehokkaasti pohjan kansainväliseltä kidutuksen vastaiselta ihmisoikeustyöltä. Yhdysvallat ei enää voi uskottavasti tuomita  diktatuurien tekemiä poliittisia pidätyksiä millään uskottavuudella: he tekevät itse samaa.

Lisäksi se miten Yhdysvallat ei piittaa laista, antaa muille valtioille selkeän viestin: ihmisoikeudet ja kansainvälinen laki eivät ole niin just. Tehkää miltä tuntuu.

Meillä sanotaan että Siperia opettaa, viitaten Neuvostoliiton vankileireihin Siperiassa. Ehkä sanontaa pitäisi päivittää?


Avoin kirje HBO:lle koskien heidän käännöstoimistoaan

Hei HBO Nordicin mukava väki!

Olen ollut sarjojenne katsoja jo pitkään ja olen hyvin tyytyväinen HBO Nordic-palveluun. Tuotatte laadukasta ja monesti varsin tinkimätöntä viihdettä tavalla josta en voi kuin pitää. Olen ollut ohjelmistoonne hyvin tyytyväinen

Minulla on HBO Nordic-palvelun kanssa kuitenkin yksi suuri ongelma, niinkin suuri että tulette menettämään asiakkuuteni sen takia. Puhun käyttämästänne käännöstoimistosta.
HBO Nordicin suomenkielisen tekstityksen tekee pahamaineinen Broadcast Text International-yhtiö (BT). He maksavat kääntäjilleen nälkäpalkkaa eivätkä piittaa käännöksen laadusta. Hyväksyn toki täysin sen että uutuussarjojen käännökset tehdään hyvin nopeasti, mutta ongelmani onkin BT:n linjassa työntekijöidensä kanssa, enkä voi hyvällä omatunnolla tukea yritystä joka tekee parhaansa tuhotakseen suomenkielisten kääntäjien elintason niin täydellisesti kun mihin BT on nälkäpalkkausvaatimuksillaan pyrkinyt.

BT ei suostu neuvottelemaan kääntäjiensä tai heitä edustavien liittojen kanssa. He käyttävät pakkokeinoja ja toimivat muutenkin erittäin ala-arvoisesti ja vailla minkäänlaista yhteiskuntavastuuta.

Olen maksanut HBO Nordic-paketin vuodeksi ja jatkan tilaustani sen ajan. Jos suomenkielisten käännöstenne kielitoimisto ei vaihdu tässä ajassa (tai BT ei ala tekemään liiketoimintaansa eettisesti kestävällä tavalla) en voi moraalisesti jatkaa teidän maksavana asiakkaanne.

Toivoisin ettei tähän tarvitse lähteä ja voisin jatkaa HBO:n asiakkaana. Toivoisin että painostaisitte BT:ä toimimaan alan käytäntöjen mukaisesti tai vaihtaisitte sen eettisesti toimivaan kielitoimistoon. Sellaisen löytyminen ei ole ongelma, esimerkiksi suomenkielisissä tekstityksissä käytännössä kaikki muut vaihtoehdot ovat parempia.

Näin tekeminen ei pelkästään saisi minut pysymään asiakkaana, vaan nostaisi suuntaanne paljon positiivista huomiota ja mielenkiintoa. BT:n kiemurat ovat jo olleet pr-painajainen MTV3:lle joka ulkoisti käännöstoimintansa heille ja onkin sen jälkeen joutunut hieman perumaan linjaansa. Jos HBO ottaisi rohkean kannan asiassa, se varmasti uutisoitaisiin positiivisessa valossa ja herättäisi yhä useammassa mielenkiinnon ostaa rannoillemme tuomanne loistavaa sisältöä tarjoava palvelu.

Aurinkoisin terveisin,
EZ

Uskomuslääkintä tappoi perheen toisenkin lapsen

Olen tässä blogissa kirjoittanut monta tekstiä erilaisten huuhaalääkintämenetelmien vaarallisuudesta. Olemme dissanneet homeopatiaa ja vaihtoehtoista lääketiedettä useammin kuin kerran ja tänään edessäni on hyvä esimerkki miksi niitä pitääkin käsitellä huuhaana ja solvatakin.

Ne tappavat ihmisiä.

Vuonna 2009 Philadephialaisen pariskunnan lapsi kuoli. Tämän tragedian tekee erityisen ikäväksi tämän kuoleman tarpeettomuus: vanhemmat eivät hakeneet hoitoa lapselle, vaan halusivat nimenomaan rukoilla vaivan pois. Menehtyneen lapsen vanhemmat, Herbert ja Catherine Schaible, kuuluvat kristilliseen fundamentalistikirkkoon joka uskoo uskolla parantamiseen.


Ja tästä seurasi tragedia: lapsi kuoli hoidettavissa olevaan tautiin vain koska vanhemmat eivät vieneet tätä lääkäriin.

Schaiblen pariskunta tuomittiin ehdonalaiseen. Heidän uskonsa nähtiin lieventävänä asianhaarana ja pari vältti pitkän vankilatuomion. Heidän tuomionsa osana oli kuitenkin ehto: heidän piti jatkossa hakeutua lääkäriin jos joku heidän lapsistaan kehittäisi mitään vaivoja. Pari hyväksyi ehdot ja vältti vankilatuomion.

Tapaus ei kuitenkaan pääty tähän vaan uusi käänne tapahtui huhtikuussa: parin nuorin vauvaikäinen lapsi kuoli. Kuolemaa ei todennut lääkäri tai sairaanhoitaja, vaan pari otti yhteyttä paikalliseen hautaustoimistoon jonne he elottoman jälkeläisensä toimittivat. Tätä on hieman hankala sisäistää, joten väännän rautalankaa:

Parin kahdeksan kuukauden ikäiselle vauvalla oli hengitysvaikeuksia ja ripulia. Vanhemmat eivät reagoi oireisiin viemällä tätä lääkäriin, vaan rukoilevat - vaikka oikeuden päätös on määrännyt heitä yksiselitteisesti hankkimaan lääkärin apua kaikkiin lastensa terveydellisiin ongelmiin. Tätä seuraa se kohta mitä en vieläkään täysin sisäistä: Kun lapsi lopulta kuoli, he eivät vieläkään ottaneet yhteyttä lääkäriin vaan suoraan hautaustoimistoon - hautaustoimistoon - ja toimittivat elottoman lapsensa sinne. Jos löytäisin lapseni elottomana, hankkisin ensin jotain lääkinnällistä apua paikalle toivoen että olen vain tonttu joka ei osaa löytää pulssia. Ei, Schaiblet toimittivat lapsensa hautaan.

Toistan vähän itseäni, mutta minulla meni ainakin vähän aikaa ennen kuin sisäistin miten vinoutunutta parin käyttäytyminen tässä on ollut: Lapsi oli kuollut ja vieläkään he eivät olleet sotkeneet yhtäkään lääkäriä tapaukseen mukaan.

Schaiblet ovat selvästi rikkoneet ehdonalaisensa sääntöjä. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä ettei parin olisi ehdonalaista pitänyt koskaan saadakaan. Teon toistaminen osoittaa miten vähän he lapsiensa terveydestä välittävät TAI/JA miten pahasti heidän arvomaailmansa onkaan vinoutunut. Heidän kirkkonsa säännöt ovat niin tärkeitä ettei omien lasten selviäminen paina vaakakupissa laisinkaan. Nyt pari tulee saamaan vankeutta, asiasta ei mielestäni ole jäljellä mitään epäselvyyttä.

Miten sitten voin syyttää koko vaihtoehtolääkintää tappamisesta, nythän kyseessä oli rukouksella parantajat, eivät homeopaatit tai henkileikkaajat? Suunnalla ei ole väliä jos jokin saa henkilön jättämään oikean ja todistetusti toimivan hoidon välistä jonkin roskaan pohjautuvan askartelupaskartelun nimissä. Sillä ei ole merkitystä lääkitsenkö lastani jeesuksella vai sokeripillereillä, kumpikaan niistä ei paranna hänen henkeään uhkaavia vaivoja.

Edesauttamalla ihmisten käsitystä vaihtoehdoista lääketieteelle, teemme näistä vaihtoehdoista yhä uskottavampia ja tärkeämpiä ja samalla syömme pohjaa oikeasti toimivalta lääketieteeltä. Se alkaa pikkujuttujen kanssa ja voi olla hyväkin. Suurin osa perus päänsäryistä olisi hyvä uskomushoitaa suurten ibuprofeenimäärien sijaan, hedarit kun yleensä häviävät itsestään lääkkeellä tai ilman.

Kun ajatus viedään pidemmälle, aletaan helposti luisumaan tilaan jossa koko lääketieteeseen ei luoteta ja vakaviakaan vaivoja ei hoideta. Se on tila jossa ihmisiä kuolee. Puhjenneeseen umpisuoleen ei auta rukoilu, sokeripillerit eikä akupunktio. Jos et mene lääkäriin, todennäköisesti kuolet.

Pidetään kaikki tämä mielessä kun teemme päätöksiä lapsiemme terveyden puolesta. Luotammeko tieteeseen joka yleensä onnistuu - vai uskontoon ja vaihtoehtolääketieteeseen jonka onnistumiset ovat niin harvinaisia, etteivät niiden harjoittajat uskalla tehdä tilastoja?

Virhe 8000ffff: Windows Phone appsien asennusongelma

Tässä ohjeet miten ratkaista yksi suhteellisen yleinen Windows Phone 8-laitteiden ongelma.

Yksi suhteellisen yleinen ongelma on vaikeudet saada sovelluksia asennettua Windows Phone kauppapaikasta puhelimeen. Joskus tämä ongelma esiintyy itsestään, mutta yleensä sen näkee kun Windows Phone 8-laitteen tyhjentää tai ottaa uuden laitteen käyttöön ja sitten päättää palauttaa puhelimen asetukset SkyDriveen tallentamistaan.

Ongelma meene lyhyesti näin:

Sovellukset eivät lataudu vaan hengaavat Kauppa-sovelluksen Asennukset-jonossa valittaen jokaisen latauksen kohdalla miten sovelluksen asentaminen vaatii lisätoimia. Jonossa olevista sovelluksista ei näy kuvia, vaan pelkkä tyhjä laatikko. Kun tätä yrittää uudelleen, saadaan virheilmoitus koodilla 8000ffff.


Tämä on kuitenkin helppo ratkaista. Peruuta kaikki asennusjonossa olevat ohjelmat (paina pitkään ohjelman nimeä ja löydät latauksen peruutuksen), korostan kohtaa kaikki sillä yksikin jonoon jätetty oikkuohjelma häiritsee muiden asentamista. Voit varmuuden vuoksi käynnistää puhelin tässä kohtaa uudestaan. Käynnistys ei aina ole välttämättömyys, mutta olen nähnyt tapauksia jossa asentuminen ei tunnu alkavan oikein ennen käynnistystä. Windows Phone laitteen sammutuksen löydät pitämällä virtanäppäintä hetken pohjassa.

Kun tämä on tehty, asennusten pitäisi onnistua ja ne näkyvätkin päivityksinä eivätkä keskeneräisinä asennuksina. Päivitä kaikki mahdollinen ja puhelimen pitäisi jälleen olla täysin palautunut.

Vauvatehtailu eli miten katolisuus halventaa avioliittoa

Sukupuolineutraalin avioliiton vastustajien suosikkiargumentteihin kuuluu väittämä avioliiton roolista lasten saamisessa. Väittämän pääpiirteet kuuluvat jotakuinkin näin: avioliitto instituutiona on lapsien saamista varten ja tämä instituutio hajoaa jos sama oikeus annettaisiin samaa sukupuolta oleville pareille. Viimeisin tämän argumentin esittäjä oli Helsingin katolinen piispa Teemu Sippo.
"Jeesuksen ja kirkon vuosituhantisen opetuksen mukaan avioliitto on naisen ja miehen välinen elämän liitto, joka laajenee lapsissa perheeksi rakkauden hedelmänä. Tämä jo luonnon sanelema avioliittokäsitys on yleinen kaikissa kulttuureissa. Muiden ihmissuhteiden kutsuminen avioliitoksi hämärtäisi ja heikentäisi avioliiton ja perheen merkitystä ja saattaisi aiheuttaa suuria ongelmia yhteiskunnalle."
Tämä argumentti on yhtä heikko kun kaikki muutkin ja omalla tavallaan erityisen loukkaava minulle, naisen kanssa naimisissa olevalle heteromiehelle.

Se nimittäin redusoi koko avioliittoni lastentekosopimukseksi. Avioliiton pointti ei yhtäkkiä olekaan viettää elämänsä rakastamansa ihmisen kanssa,  tukien tätä ja oppien päivä päivältä enemmän siitä ihmisestä jota rakastat koko sydämmestäsi.


Ei, avioliiton pointti on ilmeisesti harrastaa suojaamatonta penis-vagina-seksiä ja tuottaa lapsia. Puolison tunteminen ja rakastaminen - toissijaista. Kultaiset yhteiset muistot - tunteellista paskaa. Yhdessäolosta nauttiminen - ylimääräistä roinaa. Pääpointti on tuottaa rakkauden hedelmiä ja jos siihen ei kykene, avioliittosi  hämärtää ja heikentää avioliiton ja perheen merkitystä ja saattaisi aiheuttaa suuria ongelmia yhteiskunnalle! Rakkaus ja se muu löpinä on tietysti tärkeää, mutta vain mekanismeina jotka tukevat tätä vauvojen tehtailua.

Painotettakoon vielä, että lapsien tekeminen perinteisellä tavalla lisääntymällä on tärkeää. Jos "pelkkä" adoptio olisi oikein ja hyväksyttävää, ei samaa sukupuolta oleva pari poikkeaisi lainkaan heteroparista tässä mielessä: hekin voivat kasvattaa lapsia. Tämä yksityiskohta paljastaa tärkeän kohdan tässä kritisoimassani argumentaatiossa: katolisten mukaan avioliitossa on kyse suojaamattomasta heteroseksistä jolla tähdätään lisääntymiseen. Ei lasten kasvattamisesta tai saamisestakaan, vaan lasten saamisesta heteroseksin tuloksena.

Tämän argumentaatiolinjan heikkous nähdään juuri tässä. Jos avioliitto on tarkoitettu lapsien tekoon, miksi hedelmättömät ihmiset saavat mennä naimisiin? Miksi putkensa ristiin laittaneet ihmiset saavat mennä naimisiin? Miksi ihmiset, jotka eivät vaan aio tai halua hankkia lapsia, saavat mennä naimisiin? Jos lapset ovat se iso juttu, ei mies-nais-parilla joka ei voi hankkia lapsia ole tässä mielessä mitään eroa mies-mies-pariin.

Hedelmättömien ihmisten annetaan kuitenkin mennä naimisiin ja nauttia kaikista avioliiton eduista, eikä kukaan vakavasti ole edes vihjannut tämän oikeuden poisottamisesta. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta faktasta, että avioliitto on muuta kuin lapsitehdas ja tämän faktan kaikki jossain määrin tietävät. Lähes jokainen meistä ymmärtää miksi ihmiset menevät naimisiin: rakkaudesta toisiaan kohtaan ja halusta vakuuttaa muille ja toisilleen aikovansa olla aina yhdessä. Se on se rakkaus joka siellä takana kummittelee. Avioliitossa on kyse rakkaudesta ja oikeudellisen erityisaseman antamisesta puolisollesi. Se helpottaa joitain lapsien hankintaan liittyviä oikeudellisia asioita, mutta ei todellakaan rajaudu niihin.



Homokammo on mennyt niin pitkälle että sen pelossa moni konservatiivisempi on valmis todella muuttamaan avioliiton määritelmää. Heistä se ei enää ole rakastavien ihmisten yhteen tuleminen, vaan lapsitehdas. He pelkäävät sitä kun kaksi miestä pitävät toisiaan kädestä niin paljon, että he ovat valmiita halventamaan avioliittoa näin synkällä tavalla.

Hetkinen, eikös se avioliiton määritelmän muuttaminen ollut väärin, muistelen jonkin sieltä vastustajien puolelta sanoneen niin. Ai, se on väärin vain jos määritelmää muutetaan tavalla joka on teistä ällöä, ok. Olisitte heti sanoneet.

Mieleen tulee onko homoliittojen vastustajilla jonkinlainen pakkomielle vääränlaisesta seksistä, sillä se tuntuu olevan kaiken keskiössä tässäkin. Ne ihmiset jotka harrastavat vääränlaista seksiä, eivät saa valtiolta veroetuja.

Onko lääketiede uskomuslääkintää?

Onko lääketiede uskomuslääkintää? Lyhyt vastaus kysymykseen on helppo antaa: ei ole. Tätä väittämää näkee kuitenkin yllättävänkin usein. Viimeisimpänä yhteiskuntatieteiden maisteri Riina Simonen kirjoittin Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa seuraavaa:
Tut­ki­mus­pro­fes­so­ri ja yli­lää­kä­ri Han­nu Lauer­ma ar­vos­te­li vaih­to­eh­to­hoi­to­jen mark­ki­noin­tia ja kut­sui näi­tä hoi­to­ja us­ko­mus­hoi­doik­si (HS Mie­li­pi­de 16. 4.). Lauer­ma tun­tuu unoh­ta­van, et­tä myös niin sa­not­tu län­si­mai­nen lää­ke­tie­de pe­rus­tuu pit­käl­ti us­ko­muk­siin.
(Korostus on tekemäni, ei alkuperäisen kirjoittajan).

Riina jatkaa vielä lääketieteen haukkumista. Hän kertoo mm. miten lääkärit eivät käytä muuta kuin lääkkeitä parantaakseen vaivoja ja eivät huomioi potilaan kokonaistilaa ja korostaa miten terveellisellä ravinnolla voidaan vaivoja korjata helpommin. Hänen mukaansa niissä ei ole mitään muuta kuin hyviä sivuvaikutuksia.

Riinan teksti kuvastaa hienosti kaikkea sitä mikä on pielessä vaihtoehtoista lääkintää hehkuttavassa liikkeessä: heidän käsityksensä tieteestä, lääketieteestä ja lääkäreiden roolista ja työstä on täysin vääristynyt ja he eivät oikeastaan edes tiedä mitä vastaan he väittävät. Lääketiede ei heille ole objektiivinen tiede jossa tutkitaan ihmisen hyvinvointia. He näkevät lääketieteen vain lääketeollisuuden perspektiivistä, pelkkänä voiton tavoitteluna ihmisten hyvinvoinnin illuusiolla.

Eivätkö lääkärit neuvo? Lääkärit lääkkeentyrkyttäjinä

Riina kohottaa esiin useita kohtia jotka eivät pidä paikkaansa. Esimerkiksi lääkäreiden suosituksista, olen itsekin saanut lääkäriltä ravintosuosituksia kun osoittautui että kuidun puute voi olla erään vaivani takana. Sain tähän kuituvalmistetta alkuavuksi ja sitten neuvoja mitä ruokia syömällä kuitua voidaan ruokavalioon lisätä. Väittämä lääkevoittoisuudesta tuntuu myös siksi absurdilta, että lähes jokainen ylipainosta kärsivä saa varmasti lääkäreiltä lähes jatkuvasti ravintoneuvoja (ainakin muodossa "sun ehkä pitäisi laihduttaa") pelkän lääkehoidon takia.

Toki lääkäristä voi saada helpostikin väärän käsityksen jos tilanne on sopiva. Jos esimerkiksi varaan terveyskeskuksen yleislääkäriltä vartin ajan, en voi oikein odottaa saavani täyttä tutkimusta siinä ajassa. Ylityöllistetty terveyskeskuksen yleislääkärillä ei ole sen enempää aikaa ja he varmasti saattavat yrittää nopeinta keinoa työkalupakissaan.

Jos tätä vartin pikahoitoa verrataan homeopaatin tunnin mittaiseen konsultaatioon, mennään pahasti metsään kyseisessä vertailussa. Tunnin aikataululla oikeakin lääkäri ehtii nimittäin keskittyä potilaaseen eri tavalla. Homeopaatilla tai vaikka ravitsemustieteilijällä vierailu ei myöskään ole ilmaista, vaan koko tunnista tietysti maksetaankin - jos ei vierailun hinnassa suoraan, niin vähintään siinä kun vaivan hoitokeinot ostetaan samalta ammatinharjoittajalta.

Lääkkeet viimeisenä keinona

Mutta palatkaamme aiheeseen. Riina esittää väittämän että lääkkeitä pitäisi määrätä vasta viimeisenä keinona ja pääasiallisesti käyttää turvallista ja terveellistä ruokavaliota vaivojen korjaamiseen. Tässä ollaan osin oikeassa ja osin pahasti väärässä.

Luonnolllisesti on paljon vaivoja joista voi parantua ilman lääkkeitä. Suurin osa päänsäryistä esimerkiksi kuuluu tähän luokkaan ja ihmisten ibuprofeenin ylikäyttö onkin suhteellisen merkittävä vaivojen aiheuttaja. Vaivoissa joista voi toipua helposti itsekin ei tarvita lääkehoitoa ja moni lääkärikin näin sanoo tarvittaessa. Tässä olisimme samaa mieltä, mutta Riina sukeltaa proverbiaalisen altaan syvään päähän:
Olen näh­nyt do­ku­men­tin syö­pä­sai­raas­ta mie­hes­tä, jo­ka huo­nos­ta en­nus­tees­ta huo­li­mat­ta pa­ran­tui ää­rim­mäi­sen ter­veel­li­sek­si suun­ni­tel­lun su­per­ruo­ka­va­lion avul­la.
Lääketiede on siis uskomushoitoa, mutta syövästä parantuminen minkä näit "jossain dokumentissa" on jonkinlainen todistus ravitsemuksella hoitamisen ihmeellisyydestä? Tässä välissä on pakko muistuttaa jälleen kaikkia siitä miksi tuo ei todista mitään.

Tieteessä nimittäin yksittäistapaus ei ole muuta kuin tutkimuksen lähtökohta, ei loppupäätelmä. Jos joku paranee syövästä, meidän on kyettävä analysoimaan miksi ja siihen ei käy "se söi terveellisesti ja parani" koska syy-seuraus-suhteen osoittamiseksi tuo ei riitä. Jos otamme tuhat potilasta, syötämme puolelle tätä superruokaa ja puolelle emme, jos näemme tilastollisesti miten superpuolikas on parantunut paremmin, sitten voimme alkaa puhumaan superruoalla olleen vaikutusta.

Yksittäistapaus ei riitä koska emme oikeasti voi tietää mikä sai syövän väistymään. Oliko se oikea ravinto? Oliko se muuten hyvä immuunijärjestelmä? Oliko se sattuma? Emme välttämättä tiedä kaikkia asiaan vaikuttaneita olosuhteita tai vaikuttajia. 

Dokumentti on lähteenä myös siitä jännittävä että tiedämme vain yhdestä jonka syöpä karkasi tällä jännittävällä ruokavaliolla. Ehkä onnistuneita on useampiakin, emme voi tietää. Oleellista on, ettei dokumentti kerro kuinka moni on näin yrittänyt ja kuinka moni on onnistunut. Esimerkiksi syöpä katoaa joskus itsestään. Joskus ilman näkyvää syytä syöpäkasvain vaan alkaa kutistumaan ja paranee ja meidän on yksittäistapauksilla hankala arvioida onko nyt kyse sellaisesta sattumasta vai ei. 

Selitän tämän yksinkertaisesti: oletetaan vaikkapa että yksi sadasta syöpäpotilaasta parantuu itsekseen. Jos nyt katsomme kuinka moni on ravinnolla syöpäänsä korjaillut, näemmekö useamman kuin yhden sadasta parantuneen? Tällaisten dokumenttien esittämien anekdoottien ongelma on, että emme tiedä tätä suhdelukua. Yksi parani, mutta kuinka moni ei parantunut? Onko tämä se yksi sadasta jota voisimme odottaa joka tapauksessa? Vai onko ehkä kyseessä yksi tuhannesta jolloin ruokavaliolla voidaan ehkä jopa osoittaa olleen negatiivinen vaikutus.

Asiaa voi ajatella vaikka näin: Venäläiset lähettivät Laika-koiran avaruuteen onnistuneesti. Montako koiraa räjähti raketissa ennen kuin yksi pääsi kiertoradalle? Jos emme tiedä kokonaismäärää, tiedämme vain yhden koiran päässeen, emme tiedä oliko se tuuria vai taitoa.
Syövän kaltaiset tilanteet ovat niitä missä lääkehoito on oikeasti tarpeen. Vakavista taudeista voi monesti auttaa parantumistaan oikealla ravinnolla - toki moni vaiva voi johtua tai pahentua yksipuolisen tai huonon ravinnon avulla. Tämä ei tee niistä hyviä ensisijaisia korjauskeinoja vaivoihin. Monien vaivojen kanssa varhaisessa vaiheessa tehty lääkintä voi estää taudin oikean puhkeamisen, siinä missä viivyttely ja ravinnon tai vaikka sokeriliemen tai yrttien kanssa pelleily antaa taudille hyvin aikaa kehittyä oikeaksi ongelmaksi. 

Esimerkiksi tulehtunut umpisuoli. Moni näistä keikoista voisi parantua ilman leikkaustakin - jopa tulehtunut umppari voi korjautua itsestään. Tai sitten voi käydä niin, että umpisuoli puhkeaa ja sen ravitseminen tai rukoileminen tiehensä on hankalampaa. Rukoukseen, ravitsemukseen, homeopatiaan tai muuhun luonnonlääkintään uskovat ovat onnistuneet tappamaan lapsiaan jo monessakin tapauksessa lääkärikammoisuuttaan

Paha lääketiedeteollisuushirviö

Lääkkeiden käytön Riina näkee hyödylliseksi lähinnä lääketeollisuudelle. Lääketieteessä nähdään toki paljonkin lääketeollisuuden perseilystä kertovia esimerkkejä. Tämä pätee kuitenkin kaikkiin aloihin niin kauan kun elämme kapitalistisessa korporaatioyhteiskunnassa. Vaihtoehtolääketiedettä puskevat eteenpäin samalla tavalla kaupallista menestystä tavoitellen, heidän motiivinsa eivät ole sen puhtoisemmat.

Tämä unohdetaan aina. Lääkevalmistajat ovat pahoja, epäterveyttä edistäviä, laillistettuja huumekauppiaita. Vaihtoehdot ovat kuitenkin lähes enkelimäisen hyviä ja kivoja, luonnonmukaisia, pehmoisia, lutuisia ja pelissä mukana vain hyvää tahtoaan. Jotenkin näiden pseudolääketieteen airueiden kannanotot lääketeollisuuden pahuudesta eivät rekisteröi sinä mitä ne ovat.

Selvennän tätä jos pointtini ei avautunut: Jos vaikka Nokian toimitusjohtaja sanoo Nokian puhelinten olevan maailman parhaita ja Samsungin pelkkää roskaa jotka räjähtävät itsestään, ymmärrämme kyseessä olevan puolueellisen tahon. Nokia toimari tahtoo myydä sinulle Nokian puhelimen ja tässä helpottaa se jos pelkäät kilpailijan puhelimen räjähtävän.

Samalla tavalla vaihtoehtolääketieteen edustajien haukkuvat lausunnot varsinaisesta lääketieteestä pitäisi ottaa siinä mitä ne ovat: vaikkapa homeopaatti tahtoo myydä sinulle homeopaattisia lääkkeitä ja siksi hän kertoo juttuja jotka parantavat hänen bisneksensä elinkelpoisuutta. 

Erona lääketieteen ja vaihtoehtoisen lääketieteen välillä on kuitenkin yksi pieni juttu. Oikeassa lääketieteessä joudut todistamaan väitteesi. Lääkeyritys joutuu tekemään tutkimustyötä osoittaakseen lääkkeensä olevan turvallinen ja vaikuttava. Vaihtoehtoiselle lääketieteelle haittavaikutuksia tai muuta ei tarvitse tutkia. Edes "lääkkeen" oikeaa toimivuutta ei tarvitse mitenkään vahvistaa.

Lääketutkimuksessa selvitetään käytettävien aineiden vaikutus laeissa säädellyillä tavoilla, joiden tarkoitus on selvittää mikä on lääkkeiden todellinen vaikutus. Perustutkimuksessa on selvitetty myös paljon lääkeaineiden toiminnan mekanismeja, eli tiedämme useista lääkeaineista niiden toimintamekanismin solutasolla. Vaihtoehtoinen lääketiede tarjoaa tasapainoja, luonnollisuuksia ja muuta helposti ymmärrettävää tietoa, mutta vailla tieteellistä todistusaineistoa tai oikeaa ymmärrystä käytetyn lääkinnän toiminnan metodeista. 

Ja jollain ihmeellä lääketeollisuus on joidenkin mielestä tässä se epäuskottavampi taho? Tiede on monesti monimutkaista, mutta toisin kuin vaihtoehtonsa, tieteen takana on oikeita todisteita. (Jos aihe tuntuu vielä epäselvältä, kannattaa vilasta vaikkapa aiempaa kirjoitustani Lux Ex Scientis.)

Vaihtoehtoinen lääketiede: sitä ei ole osoitettu toimivaksi, sen toimijoilla ei ole tarvetta osoittaa sitä toimivaksi tai turvalliseksi, eivätkä sen harjoittajat ymmärrä harjoittamansa "tieteen" mekanismeja. Vaihtoehtoinen lääketiedekin voi välillä toimia, mutta kyseinen toimivuus on mäihää. Jos raaputan tarpeeksi monta arpaa, voitan lopulta jostain niistä. Jos katson pysähtynyttä kelloa, se voi osoittaa oikeaa aikaa.

Mahdollisuudet tähän ovat kuitenkin pahuksen pienet.

Bostonin räjähtävä maaliviiva

Tässä vaiheessa kaikki ovat varmaankin kuulleet Bostonissa tapahtuneista räjähdyksistä. Bostonissa maratonin maaliviivalla räjähti pommi ja lopputuloksena kolme kuoli ja kymmeniä haavoittui, vakavastikin.  Tapaus on vakava ja surullinen ja näkyy mediassa voimakkaasti. Suomessa uutisointia on ollut paljon ja samaten kaikkialla maailmalla.


Pommitusta on luonnollisesti seurannut hyvin tyypillinen syyllisten etsintä. Samaan tapaan kun Amerikkalainen media osaa tehdä rahaa ratsastamalla tragedialla, Yhdysvaltalaiset "special interest" tahot osaavat naittaa tragediat omiin agendoihinsa ja ratsastaa niillä. Tässäkin tapauksessa syyllisten etsinnässä on myös sorruttu tyypilliseen omien agendojen promoamiseen ja esimerkiksi "jumalattomia" on ehditty syyttäämuslimeista puhumattakaanSalaliittoteoriaväen mukaan takana on tietysti salaliitto.

Syylliset eivät vielä ole tiedossa, joten tämä on vain villiä arvailua jossa omaa agendaa halutaan viedä kylmästi eteenpäin tragedian varjolla, samoin kuin aiempien kouluampumisten kanssa kävi. Kun syylliseksi joku paljastuu, tämä luonnollisesti muuttaa tilannetta vain vähän ja jokainen politrukki on keksimässä miten tämä kuvastaa hänen maailmannäkemyksensä mukaista pahaa. Tämänkin takia Bostonin pommi-isku tulee olemaan tapetilla pitkään.


Bostonin pommi-iskussa ei kuitenkaan lopulta ole mitään erityisen erikoista. Tapaus on toki vakava, mutta kyseessä ei lopulta ollut erityisen tuhoisa pommi-isku tai edes tämän viikon tuhoisin pommi-isku. Maanantaina Irakissa kuoli 37 ihmistä tuhoisassa pommi-iskussa. Sunnuntaina Somaliassa kaksikymmentä menehtyi itsemurhapommin räjähdettyä. Näihin verrattuna Bostonin isku ei ollut erityisen verinen tai tuhoisa. Kumpikin näistä tapauksista sai marginaalista huomiota mediassa ja harva meilläpäin edes huomasi kyseisiä tapahtumia - sekin uutisointi mitä Somaliasta ja Irakista kuultiin tyrehtyi suhteellisen nopeasti.

Erona on lähinnä hyvä PR-osaaminen. Kun Amerikkalaisiin sattuu, heidän mediansa osaa tuoda aiheen esiin ja pitää sen esillä. Amerikkalaisella medialla on näkyvyyttä maailmalla ja halua ja kykyä näkyä. Tapaus pidetään pinnalla, sitä käsitellään uutisissa kyllästymiseen asti ja asiaa rummutetaan vielä vuosia. Amerikkalainen media osaa rahastaa tragedialla ja tekee sen suurella innolla.

Ja tässä on ero Irakin, Somalian ja Yhdysvaltojen räjähdysten kanssa: ei ole tärkeää kuinka moni kuoli, vaan keitä kuolleet ovat. Amerikkalaisilla kuolleilla on apuna melkoinen pr-koneisto.

En yritä mitenkään vähätellä tapahtuman kauheutta. Pommi-isku ja sitä seurannut paniikki on hirvittävä kokemus ja hirvittävän traumatisoiva. Sen kokemista ei voi toivoa kenellekään eikä sen kokeneiden surua ja traumaa voi eikä pidä vähätellä. Ja vähättelystä ei tässä ole kyse, lähinnä perspektiivin tuomisesta. Lisättäköön vielä, että tavoitteenani ei ole tässä kritisoida Yhdysvaltojen politiikkaa, vaan korostaa sitä miten tämä on oikeasti todella valitettavan jokapäiväistä maailmalla. Pommeja räjähtää ja ihmisiä kuolee. Heräämme aiheeseen vain hyvin harvoin.

Testissä Facebook Home

Androidille on ollut saatavilla useita Launchereita, eli käytännössä vaihtoehtoisia käyttöliittymiä. Launcherin vaihtaminen ei ole edellyttänyt suurempia muutoksia laitteeseen, hakkerointia tai mitään sellaista: kunhan asennat sopivan Launcherin ja puhelin on äkkiä hyvin erilainen.

Uusin yrittäjä kentälle on mielenkiintoisesta suunnasta: Facebook päätti tehdä oman Android Launcherin, nimeltään Facebook Home. Tänään kerron mielipiteeni siitä.


Uusi uljas (?) käyttöliittymä

Facebook Homen aloitusnäyttö on mukavan minimalistinen: siinä näkyy Facebookin sisältöä. Sisältö näytetään graafisesti ja tekstin takana on samaan asiaan liittyvää grafiikkaa. Sivulle pyyhkäisemällä pääsee käsiksi seuraaviin Facebookin tapahtumiin.


Alalaidasta löytyy oma kuva jota pyyhkäisemällä eri suuntiin pääsee käsiksi toimintoihin, kuten sovellusten käynnistämiseen, viesteihin tai viimeisimpään auki olleeseen ohjelmaan. Sovelluksiin pääsee käsiksi myös painamalla aloitusnäyttöä.


Sovellusnäyttö on yksinkertainen. Sen ylälaidasta löytyvät Facebook-kommennot ja alapuolelta suosikkisovellusten kuvakkeet. Sivulle pyyhkäisemällä löytyy täysi sovellusvalikko.

Hyvää

Facebook Homessa on monia kivoja oivalluksia. Esimerkiksi Facebookin oma Messenger on osoittautunut paljon monia viestisovelluksia paremmaksi. Kun viestejä on tullut, se heittää viestistä ruudulle pienen ilmoituksen josta viestiin voi myös suoraan vastata. Keskustelua parantaakseen henkilön naama jää "hengailemaan" ruudulle, mistä saman henkilön kanssa voi viestiä jatkossa. Tästä pidin todella paljon.

Sovellus on myös todella sutjakka, voisin sanoa jopa nopea. Käyttöliittymä reagoi erittäin nopeasti ja responsiivisesti verrattuna valtaosaan kokeilemistani Launchereista. Viiveitä en ehtinyt kohtaamaan perusjutuissa lainkaan.

Huonoa

Puutteitakin löytyy. Tehtäväpalkki ei oletuksena näy laisinkaan, tämä tosin on asetuksista helppo korjata.


Isoin puute on varsinaiset puuttuvat toiminnot. Pahin näistä on widgettien toimimattomuus. Facebook Home ei tällä hetkellä sisällä lainkaa tukea Widgeteille. Toisena puuttuvat kansiot ja oikotiet: järjestelmässä ei voi tällä hetkellä tehdä sovelluksista kansioita, eikä sovelluksiin voi lisätä oikoteitä esimerkiksi verkkosivuille.

Kolmantena suurena puutteena on vaakatilan puute. Ensimmäisellä käyttökerralla mikään sovellus ei suostunut toimimaan vaakatilassa kun Facebook Home oli vakio Launcherina. Tämä onneksi katosi uudelleenkäynnistyksen jälkeen. Olin jo valmis tuomitsemaan koko Launcherin käyttökelvottomaksi, mutta onneksi vaakatila puuttuikin vain aloitusnäytöstä.

Sovellus on vielä varsin raaka ja ajoittaisia hikkoja esiintyi joitain. Pientä jumittelua (ei kaatumisia kuitenkaan) ja oikuttelua sattui välillä. Nämä olivat kuitenkin harvinaisia ja valtaosan aikaa sovellus toimi varsin hyvin.

Tuomio

Yllättäen pidin Facebook Home-sovelluksesta. Sen käyttö oli jouhevaa ja tärkeimpiin toimintoihin pääsi helposti. Graafinen ulkoasu on miellyttävä ja yksinkertainen. Sovellus on rajoittunut monella tavalla, mutta jos puhelimellaan ei tee mitään todella ihmeellistä, ei se välttämättä ole ongelma. Tämä Launcher ei ole kaikille mieleen, mutta kokeileminen ei haittaa. Jos minimalistinen käyttöliittymä on mieleesi ja käytät paljon Facebook-toimintoja, voit jopa pitää tästä.

Launcher on saatavilla tällä hetkellä vain tietyille laitteille ja tiettyihin maihin. Suomi ei ole yksi niistä, joten täällä lataaminen ei siis Playn kautta onnistu. Play-linkin voi tosin avata jos sitä tahtoo tutkailla etukäteen:

Ongelma on kuitenkin kierrettävissä. Maatarkistukseltaan murrettu versio nimittäin löytyy jo jakelusta ja uskaliaat voivat kokeilla sitä omalla vastuullaan

Aiemmat Launcher-artikkelini

Rehtaeh Parsonsin tragedia

Käsittelin aiemmin slut-shaming aiheita kun pohdin missä menee neuvonnan ja häpäisyn raja ja kohotin silloin esiin asioita jotka eivät ole minkäänlaista lutkahäpäisyä tai ovat epäselviä. Toisaalta sitten on tapauksia joissa tilanne ei ole lainkaan epäselvä. Rehtaeh Parsonsin tapaus ei jätä epäselvyyttä ja on yhtä aikaa esimerkki lutkahäpäisyn ja nettikiusaamisen murhaavasta voimasta. Tässä on jotain mistä voi vähän suuttuakin.

Alaikäinen Rehtaeh Parsons väitetysti joukkoraiskattiin. Sanon väitetysti koska poliisitutkimus asiasta jätti syytteet nostamatta näytön puutteen takia. Raiskaus tapahtui kun Rehtaeh oli 15-vuotias ja paikka oli hänen tuttavansa koti jossa tytöt viettivät iltaa. Yksityiskohdat raiskauksesta eivät ole tarpeen, yhtä poikkeusta lukuunottamatta: yksi hänen raiskaajistaan nimittäin nappasi tapahtumasta kuvan ja laittoi sen levitykseen.


Tästä alkoi painajainen joka päättyi vasta Rehtaehin itsemurhaan.

Oikeus ja Anonyymit

Raiskaussyytteet tosiaan eivät edenneet mihinkään näytön puutteen takia. Rehtaehin äidin mielestä poliisi ei tehnyt työtään kunnolla tutkimuksen kanssa. Raiskauksesta syytettyjä poikia ei edes jaksettu kuulustella erikseen ja raiskaussyytteistä luovuttiin. Rehtaeh teki tässä tosin itsekin erään ratkaisevan virheen: raiskauksen jälkeen hän yritti peitellä asiaa ja vasta pienoinen hermoromahdus monta päivää tapauksen jälkeen toi asiat päivänvaloon. Todisteiden kerääminen alkoi kovin myöhään.

Toisaalta raiskaajat olivat suhteellisen avoimesti leuhkineet teoillaan ja jättäneet helpon jäljen seurata. Anonymous päätti suutahtaa tästä tapauksesta ja selvitti heidän nimensä ja vaatiikin poliisia tekemään asialle jotain tai he julkistavat poikien nimet ja jättävät heidät lynkkausoikeuden armoille. Jos Anonyymit pystyivät tunneissa selvittämään asian, luulisi poliisinkin pystyneen siihen. Poliisi ei tosin viitsinyt olla avulias muutenkaan. Esimerkiksi alaikäisen Rehtaehin raiskauskuvien levittämisestä ei rangaistu ketään, vaikka ottaja oli helppo selvittää. Lapsipornon levittäminen ei ilmeisesti ole Kanadassa laitonta.

Loppuiän piina

Rehtaehin elämän viimeiset puolitoista vuotta raiskauksen jälkeen olivat piinalliset. Hän joutui lopulta vaihtamaan kouluakin, mutta vaikka hän pääsi uuteen ympäristöön, vanha painajainen seurasi perässä verkon ja viestintävälineiden mukana. Muistamme vielä sen raiskauskuvan? Kuva levisi hänen taakseen jättämässään koulussa ja lutkatarinat paisuivat ja turposivat. Seurauksena Rehtaeh sai jatkuvasti ahdistelevia tekstiviestejä joissa ehdoteltiin seksiä, kettuiltiin ja haukuttiin jatkuvasti lutkaksi.

Aiemmin koulun vaihtaminen olisi riittänyt katkaisemaan kaikki yhteydet vanhaan elämään, mutta verkottuneessa maailmassamme menneisyys tuli mukana. Rehtaehin ei annettu unohtaa sitä mitä hänelle tapahtui vaan häntä muistutettiin raiskatuksi tulemisesta ja roolistaan sosiaalisena hylkiönä jatkuvasti. Hän päätyi ratkaisunaan hirttämään itsensä.

Kukaan ei ole saanut rangaistuksia mistään, näyttöä ei ole. Poliisia voi syyttää hutkivasta tutkinnasta, mutta tuomioita olisi väärin vaatia, näytön puuttuessa on kuitenkin hankala tehdä mitään. Meille ei ehkä ole oleellista raiskattiinko Rehtaeh todella vai ei. Oli totuus nimittäin mikä tahansa, näemme tässä esimerkin jossa tytön kuviteltiin käyttäytyneen seksuaalisesti epähyväksyttävällä tavalla ja yhteisö päätti ristiinnaulita hänet sen takia.

Tässä on hyvä korostaa sitä miten koulukiusaamisen valtadynamiikka pelaa näissä tilanteissa. Rehtaeh oli fiksu, hyviä arvosanoja saavat tyttönen, nätti muttei kuitenkaan sosiaalisten piiriensä kuningatar. Kun joku ns. kiltti tyttö joutuu tällaiseen tilanteeseen, hän on ympäristölleen herkullinen kiusattava. Eiväthän kiltit ja fiksut tytöt tee huorahtavia asioita, joten hänen haukkumisensa oli erityisen herkullista tekijöille.

Tahtoisin tähän loppuun kertoa jonkin opetuksen tai kertoa mitä näiden tapahtumien takia pitäisi oppia. Tyttö on kuollut koska ihmiset eivät jättäneet hänen elämänsä piinallisinta muistoa haalistumaan ja antaneet haavojen parantua. Ei siihen voi paljoa sanoa.

Konservatiivisuuden vääristyminen, Kristillisdemokraatit ja Räsäsen Päivi

Tänään puheenaiheena konservatiivisuus ja miten se on vääristynyt nykyiseen homofobiseen, pysähtyneeseen, kaiken ällön vastustamisen puuhaamiseen, kestävän yhteiskunnan rakentamisen sijaan.

Päivi Räsänen otti äskettäin kantaa eutanasiaan. Hän teki poikkeuksellisen röyhkeän kannanoton, spekuloiden kansalaisten eutanasiaa kannattavan kannan olevan tulos jonkinlaisesta kansallisesta tietämättömyydestä ja väärinkäsityksestä. Eutanasiasta puhutaan myöhemmin. Julkaisin kyseisen artikkelin sosiaalisessa mediassa ja ystäväni kommentoi sitä näin:
"Jotenkin tuntuu siltä että Kd on lähinnä se puolue joka vastustaa ihan kaikkea. Varsinkin silloin jos kansan enemmistö sitä haluaisi."
Kommentti sai minut pohtimaan asiaa, tarkemmin sanottuna sitä miksi kristillisistä ja konservatiiveista yleensä on tullut sellaisia kun ne ovat. Kun katsomme konservatiivisuuden filosofiaa, emme nimittäin näe mitään mitä nykyiset konservatiivit edustavat. Koko käsite on määritelty uudelleen. Konservatiivisuus ei nimittäin määritelmällisesti tarkoita kaiken uuden ja erilaisen automaattista vihaamista, luonnon pilaamista teollisuudella, ilmastonmuutoksen kieltämistä, homofobiaa eikä ulkomaalaispelkoa ja rasismia.

Summaan konservatiivisuuden ideaalin:
Korservatiivinen henkilö kunnioittaa perinteitä ja suhtautuu muutokseen varoen. Uusi ilmiö on ennen hyväksymistä tutkittava ja todettava hyväksi ennen kun sen annetaan korvata vanhaa. Vanhaan ei kuitenkaan tarrata väkisin kiinni, vaan uusi on tutkittava ensin ja hyväksytään sen merittiten mukaan. Kaikessa tässä ajatus pitäisi olla kyse pitkän ja kestävän yhteisön ja yhteiskunnan luomisesta, pysyvistä arvoista ja pitkälle katsomisesta, ihmisten yhdistämisestä ei erottamisesta.

Ei yhtään hullumman kuuloinen suuntaus, eikö niin?

Nykyisistä konservatiiveista näitä piirteitä on hankala löytää. Moderni konservatiivi ei usko ilmastonmuutokseen vaikka sen aikaansaamat muutokset tuhoavat mahdollisuuksia pitkäkestoiselle kehitykselle. Konservatiivit eivät itseasiassa usko luonnon suojelemiseen yleensä ylipäätään, vaan pitävät luonnon varjelua teollisuuden ja talouden haittaamisena, eivätkä elinolosuhteittemme ylläpitämisenä. Luonnon suojelemisen pitäisi olla nimenomaan jotain mitä konservatiivit tekevät, mutta ei enää.

Konservatiivien pitäisi myös kannattaa arvoja jotka yhdistävät ja vakiinnuttavat yhteiskuntaa. Silti he vastustavat samaa sukupuolta olevien parisuhteiden vakinaistamista vaikka se tekisi heistäkin paljon kiinteämpiä osia yhteiskuntaa. Konservatiiveissa on noussut myös voimakas työväenliikkeitä vastustava suuntaus. Ammattiliitot ovat todistetusti yksi parhaita yhteiskunnallisen vakauden välineitä, mutta konservatiiveista löytyy merkittävä osa jotka tahtovat ajaa moiset sosialismin airueet ulos järjestelmästä.

Konservatiivisuus lyhyelläkin tarkastelulla ei siis ole erityisen konservatiivista, vaan pikemminkin kuulostaa mielestäni uskonnolliselta liberalismilta, yhdistelmä Milton Friedmania ja Osama Bin Ladenia. Se pohjautuu uskonnollisten "totuuksien" ja arvojen korostamiseen ja painottamiseen silloinkin kun ne osoitetaan vääriksi ja kestävän kehityksen sijaan, vastustetaan niitä asioita joista vähemmän konservatiiveiksi mielletyt piirit pitävät. Kärjistäen voisi jopa sanoa, että aikamme konservatiivisuus on uskoa arvoihin jotka ovat jo osoittaneet toimimattomuutensa ja halua jopa todisteiden edessä uskoa näihin arvoihin ja maailmaan jota ne edustavat.

Korservatiisuus on muuttunut pseudouskonnoksi, jossa todisteisiin ei uskota ja omiin arvoihin tarkerrutaan vaikka väkisin. Muutosta vastustetaan muutoksen vastustamisen ja muutoksen pelon vuoksi. Uutta vaihtoehtoa ei tutkita, vaan tavoitehakuisesti etsitään vain todisteita oman vanhan kannan pitämisestä ja hyväksytään kaikki puolivillaiset, tieteenvastaiset hölynpölytkin todisteina omasta kannasta.

Konservatiivisuuden on "napannut" uskonnollisten ja Friedmanilaisten markkinaliberaalien porukka. He näyttäytyvät perinteiden puolustajina, mutta samalla varjolla voidaan näppärästi ajaa myös kaikkea muuta.

Ja tässä on nykyisen konservatiivisen liikkeen kuolema. Kyseessä ei ole enää suuntaus joka rakentaisi terveitä ja pitkäikäisiä yhteisöjä. Moderni konservatiivi ei yhdistä, vaan hajottaa, hän piirtää tiukat taistelulinjat ja asettuu niihin. Homoja vastustetaan koska se kuuluu asiaan. Ilmastonmuutos kielletään koska se kuulu asiaan.


HBO Nordic kokemuksia

Game of Thronesin kolmas tuotantokausi alkoi ja sen innostamana oli käytännössä pakko hankkia tilaus HBO Nordic-palveluun. Kyseessä on suoratoistopalvelu, jonka kautta voi katsoa HBO:n tarjontaa selaimen kautta. Tässä kokemuksiani palvelusta.

Tarjonta

HBO:n tarjonta on yhtäaikaa loistavaa ja todella suppeaa. Tarjonta on luonnollisesti vain HBO:n omat sarjat ja elokuvat, mikä tekee palvelusta paljon Netflixia ja Viaplayta suppeamman. Tosin palvelun tarjoamat sarjat ovat todella hyvää tavaraa. Game of Thrones, True Blood, Vikings, Carnivale, Spartacus jne. Lisäksi ainakin osasta sarjoista on tarjolla uusimmat jaksot. HBO:n lupaus oli että sen omien sarjojen uudet jaksot ovat saatavilla vuorokauden sisällä ensi esityksestä ja tässä palvelu pesee kilpailijansa: se tarjoaa uutta sisältöä nyt, ei vuosien päästä.



Tämä ei koske kaikkia tarjonnassa olevia sarjoja, mutta HBO:n omat hitit ovat tarjolla heti.

Tarjonta on kuitenkin melkoisen suppeaa, varsinkin elokuvien puolella ei ole paljoakaan katseltavaa, vaikka hyvää tavaraa onkin tarjolla.

Sisältö on tekstitetty Suomeksi, mutta laatu vaihtelee. Esimerkiksi Game of Thronesin kolmannen kauden ensimmäinen osa selvästi pikatekstitettiin menetelmänä ns. juostenkusten ja jälki oli sen mukaista. Tekstityksissä vilahtelee BTI:n nimi, joten suomalaisten kääntäjien alistamisesta huolestuneet älköön vaivautuko tätä pakettia hankkimaan.

Tekniikka

Teknisesti HBO Nordic jää kokeiluissani johonkin Netflixin alapuolelle. Videoiden toisto vaatii selaimeen asennettavan lisälaajennuksen pelkän Flashin lisäksi mikä voi tuottaa joillekin käyttäjille hankaluuksia. Lisäksi yhteyksien pätkiminen on varhaisten kokeilijoiden mukaan turhan yleistä. Lisä-ärsyttävyytenä, pyöritettyä videota ei saa skaalattua haluamansa kokoiseksi vaan video pyörii aina joko täyden ruudun tilassa tai ennakkoon määritellyn kokoisessa ikkunassa.


Omassa käytössäni oikuttelut olivat harvinaisia, mutta niitä tapahtui. Sarjan toisto saattoi katketa ja jatkua vasta sivun uudelleenlataamisen jälkeen - alusta. Tekstityksessä jäi pätkiä välistä, tekstit jäätyivätkin useita kertoja ja useita repliikkejä ei näytetty. Satunnaisesti video on myös jäätynyt ja vaatinut sivun uudelleenlataamisen - jolloin video on jatkunut siitä mihin se jäi kiitettävästi. Verkkoselaimen kautta tekniikka kuitenkin toimi riittävän hyvin ettei palvelu ala potuttamaan. 

Toiminnallisuus on siis tietokoneella ok, mutta mobiililaitteilla tarina on toinen. Mobiililaitteiden tuki on periaatteessa olemassa, mutta käyttäjät ovat raportoineet ongelmista ongelmien perään. HBO Nordic on saatavilla iOS-laitteille ja Androidille, sekä tietyille SmartTV-laitteille. Soneran palveluna suoratoistopalvelun saa avattua myös mahdollisesti muille laitteille, sitä tosin en pystynyt kokeilemaan.

Android- ja iOS-sovellusten arvioiden keskiarvo sovelluskaupoissa pyöriikin parissa tähdessä - ja hyvästä syystä. Omissa lyhyissä kokeiluissani Android-sovellus toimi vain siedettävästi. Video lähti pyörimään sutjakkaasti mobiiliverkoilla ja wanhalla kunnon vdsl-yhteydelläkin, mutta ongelmia seurasi molemmissa jos erehtyi katselemaan muulla kuin tietokoneella. Mobiiliapilla nimittäin videolla oli tapana yhtäkkiä katketa ja palata kirjautumisruutuun. Tämä tapahtui parhaimmillaan parin minuutin välein ja teki katselusta melkoisen mahdotonta.


Mobiilisovellusta ei voi suositella kenellekään vielä. Katsomiseen tarvitaan käytännössä tietokone, sovellus ei tällä hetkellä vielä toimi luotettavasti.

Teknisesti HBO häviää reilusti Netflixille ja hieman Viaplayllekin. Se on saatavilla rajoitetummalle määrälle laitealustoja ja toimii hieman huonommin.

Lopputulos

Jos HBO:n tarjonnan haluaa saada tuoreeltaan torrentteihin turvautumatta, vaihtoehtoja ei ole oikeastaan muita. Tarjonnassa ei tosin ole mitään muuta. Palvelu on hinnaltaan tyyris kilpailijoihin verrattuna: 14,95 per kuukausi (tai 9,9 € per kuukausi jos ostat vuoden kerralla). Netflixin kautta saa käsiinsä paljon enemmän katsottavaa, halvemmalla. Kysymys on lähinnä kenen sisältöä arvostaa.

HBO Nordicia ei kukaan hanki tekniikan tai "laajan" tarjonnan takia. Se hankitaan HBO:n loistavien sarjojen takia ja paketin avulla tämän tarjonnan saakin heti, ilman turhia odotteluita. Game of Thrones jatkui äsken ja on mielestäni yksinään kympin arvoinen kuussa, muusta tarjonnasta puhumattakaan. Jos HBO:n sarjat innostavat, on paketti ehdottoman suositeltava. Jos muutakin tahtoo katsoa, kannattaa harkita vielä.

HBO Nordic on teknisesti keskeneräinen ja häviää tässä kilpailijoille. Tekniikka toimii harvemmilla laitteilla ja ympäristöillä. Tekniikka tulee varmasti parantumaan, mutta kilpailijat tuskin odottelevat laakereillaan myöskään. HBO ei ole teknisesti edistynein, mutta se ei yritäkään olla. Se kilpailee timantinkovalla sisällöllä - tosin vähällä sellaisella.

Uhrien syyllistämistä vai riskienhallintaa?

Tänään on provosointipäivä. Työnnän ilolla käteni herhiläispesään ja puhun tänään lutkahäpäisystä ja raiskauksen uhriksi tulemisen välttämisestä. Turvavyö kiinni, loukkaantumiskerroin täysille.

Yksi tapa kontrolloida seksuaalista käyttäytymistä on häpeä. Tämä menetelmä on ollut kovassa käytössä käytännössä aina ja saa aikaan paljon vahinkoa vieläkin. Karkeasti kuvattuna slut-shaming tekniikan ydin on simppeli: aiheutetaan jollekin häpeää tämän seksuaalisen käyttäytymisen takia ja pyritään näin kontrolloimaan käyttäytymistä. Tämä on väärin.

On yksi muoto slut-shaming-ilmiössä missä kuitenkin ollaan reagoitu mielestäni kovin oudosti. Puhun siitä myrskystä joka kohosi kun vinkiksi raiskauksen uhriksi joutumiselle tarjottiin niitä "perinteisiä" keinoja: ei provosoida teoilla tai pukeutumisella, ei lähdetä tuntemattomien miesten mukaan baareista, ei kuljeta yöllä yksin vaarallisissa paikoissa jne. Nämä keinot tulkittiin naisten alistamiseksi ja alentamiseksi. Olen tässä hieman eri mieltä.

Premissit:

  1. Miksi raiskattuja naisia näin syytetään omasta raiskauksestaan? Ei ole oikein syyllistää raiskatuksi tulleita!
  2. Miksi naisten liikkumista rajoitetaan? Eihän se ole uhrin tehtävä rajoittaa tekemisiään pahantekijän takia!
  3. Neuvot olivat turhia! Suurin osa raiskauksista tapahtuu tutun tekemänä kuitenkin ja siihen ei asut ja kulkureitit vaikuta.
Kolmas kohta on täysin totta. Valtaosa esimerkiksi raiskauksista tapahtuu sisätiloissa, uhrin tai raiskaajan kotona ja tekijä on ennestään tuttu. Tähän suureen osaan eivät nuo provosoivat neuvot voi auttaa, mutta meidän täytyy muistaa ettei niiden ollut tarkoituskaan auttaa tätä ryhmää. 

Kaksi muuta premissiä ovat mielenkiintoisempia ja keskitymmekin hieman niihin. Molemmat ovat nimittäin kovin outoja jos tuomme ne mihin tahansa muuhun kuin naisten seksuaalisen sorron kontekstiin.

Keskitytään syyllistämiseen. Jos irrottaudumme sukupuolisesta kontekstista, huomaamme että minkä tahansa rikoksen uhriksi joutumisen todennäköisyyttä voi vähentää omalla käyttäytymisellään. Jos en tahdo tulla taskuvarkauden uhriksi, voin pitää lompakkoani hankalassa paikassa tai välttää ruuhkia. Jos en tahdo tulla ryöstön uhriksi, minun ei kannata liikkua yksin pimeään aikaan tietyissä paikoissa. Jos en halua tulla identiteettivarkauden uhriksi, minun ei kannata laittaa tietojani julkisesti näkyville Internetiin. 

Entäpä liikkumisen rajoittaminen, naisia neuvotaan myös välttämään tiettyjä paikkoja, kuten öisiä puistoja. Jos ulkoministeriö tiedottaa jonkin epävakaan alueen olevan turvaton matkailulle, syyllistävätkö he ihmisiä jotka vahingoittuivat siellä? Jos poliisi varoittaa taskuvarkauksien aallosta Helsingin ydinkeskustassa, onko se sortoa jolla liikkumistani ydinkeskustassa halutaan rajoittaa? 

Neuvojen tarkoitus ei nimittäin ole häpäistä niitä jotka ovat jo joutuneet uhreiksi, vaan neuvoa miten kyseistä rikosta voidaan välttää edes jotenkin, eli vähentää rikoksen uhriksi tulemisen todennäköisyyttä. Kun ihmiset joutuvat rikosten uhreiksi, voimme tutkia olosuhteita joissa näin kävi ja tiedottaa niistä. Tiedämme olosuhteita joissa tietyt rikokset voivat tapahtua ja tiedämme myös että voimme alentaa todennäköisyyttämme joutua näiden rikosten kohteeksi. Nämä neuvot eivät immunisoi ketään rikokselle, mutta alentavat todennäköisyyttä ja samoin alensivat nuo sorroksi tulkitut raiskauksen välttämisen neuvotkin.

Olisi tietysti hienoa jos eläisimme maailmassa jossa rikosten uhrien ei tarvitsisi pelätä rikollisia, mutta emme vielä ole keksineet keinoa päästä rikoksista eroon niin täydellisesti että voisimme julistaa kaikki paikat oikeasti turvallisiksi. Jos tiedämme tietyn tyyppisten paikkojen olevan oikeasti korkean riskin alueita, niistä tiedottaminen on monesti ainoa mitä voidaan tehdä. Poliisi ei voi partioida jokaista Suomen puistoa, toria ja pimeää yksinäistä kujaa koko ajan estämässä niissä tapahtuvia rikoksia. 

Valitettavasti raiskauksen uhriksi voi joutua vaikka pukeutuisi kuinka peittävästi, välttäisi pimeitä ja yksinäisiä paikkoja öisin ja ei lähtisi tuntemattomien miesten mukaan heidän koteihinsa. Näiden neuvojen noudattaminen ei estä kaikkia raiskauksia, ei edes suurinta osaa raiskauksista. Mutta ne estävät joitain. Tiedämme paljon tapauksia joissa tuntemattoman miehen mukaan lähteminen on tuottanut lopputuloksena juuri raiskatuksi tulemisen. Tiedämme tapauksia jossa yksin öisen puiston läpi kävellyt nainen on raiskattu. 

Ja näistä kertomisen ei ole tarkoitus osoittaa sormella uhria. Viesti ei ole "teit väärin ja sinua rangaistiin!" Viesti on "nämä asiat altistavat rikoksille". Tavoite on auttaa ihmisiä välttämään rikoksen uhriksi tulemista. Emme elä niin täydellisessä maailmassa että lainkuulijaiset ihmiset voisivat täysin elää huomioimatta mitenkään ympärillään olevia lakia noudattamattomia yksilöitä. 

Ainoa mikä tästä tekee tasa-arvokysymyksen on se, että kyseiset neuvot pätevät vain naisiin. Miesten ei pääasiallisesti tarvitse noudattaa näitä neuvoja raiskauksia välttääkseen. Tämä on avainasia, sillä tässä kohtaa tapahtuu se väärin tulkinta: raiskaajat ovat miehiä ja miehet näin siis sortavat naisia! Jos sukupuolinen konteksti riisutaan, vastaavat neuvot eivät yhtäkkiä olekaan kauhean pelottavia. Häpäisenkö taskuvarkauden uhrin jos neuvon ettei kannata kävellä ruuhkassa lompakko taskusta törröttäen? Häpäisenkö mummon joka ryöstettiin jos tiedotan vanhuksille etteivät avaa oveaan oudoille kaupustelijoille?

En häpäise. 

Kyse ei ole tasa-arvosta tai naisten sorrosta vaan hyvin yksinkertaisesta faktasta: rikolliset tekevät rikoksia. Tässä tapauksessa kyseessä on pääasiallisesti miehistä koostuva ryhmä, jonka pääasialliset uhrit ovat naisia. Syy ei ole kulttuurinen, vaan pikemminkin biologinen: raiskaajat eivät valitse uhreikseen naisia sortaakseen ja pitääkseen naiset alistettuina, he valitsevat uhreikseen naisia koska se sopii heidän vinoutuneeseen seksuaalisen käyttäytymisen malliinsa. He raiskaavat naisia koska se on heille seksuaalisesti kiihottavaa toimintaa. Kyse ei ole naisten systemaattisesta sorrosta, vaan yhdestä rikollisuuden muodosta joka fyysisten tosiasioiden takia kohdistuu naisiin.

On toki tahoja jotka ovat oikeasti syyllistäneetkin naisia omista raiskauksistaan ja laukoneet täysin tuomittavaa potaskaa. SlutWalk-liike syntyi käytännössä yhdestä erittäin provokatiivisesta poliisin koulutustilaisuudesta jossa todettiin että raiskausta voi ehkäistä olemalla pukeutumatta kuin huora, mikä siis ilmaistiin hyvin seksistisellä tavalla ja oli neuvona kyseenalainen. Enimmäkseen eräät konservatiiviset tahot ovat kertoneet mielipiteekseen miten lutkat ansaitsevat tulla raiskatuksi ja loikanneet suoraan oikeasti tuomittavan lutkahäpäisyn puolelle. Samoja juttuja on kuultu myös esimerkiksi fundamentalistimuslimeilta. Nämä seksuaalisnegatiiviset tahot ovat kuitenkin oma lukunsa ja heidän lausuntojaan ei voi yhdistää näihin turvallisuusnäkökantoja avaaviin neuvoihin.

Nämä turvallisuuteen tähtäävät neuvot eivät nimittäin ole tarkoitettu rajoittamaan kenenkään liikkumista tai pukeutumista tai käyttäytymistä. Niiden tarkoitus ei ole puolustaa raiskaajia tai vähätellä raiskausta. Jokaisella meistä on oikeus elää ja toimia haluamallamme tavalla ja toteuttaa seksuaalisuuttamme haluamallamme tavalla (kunhan se ei vahingoita ketään muuta tietenkään). Jokainen vapaus tuo mukanaan riskejä ja jos en eristä itseäni turvalliseen pikkukuplaan, minulle voi käydä huonosti.

Jos lähdemme tulkitsemaan maailmaa tietyn linssin kautta, näemme kaiken värittyneenä tämän linssin mukaan. Jos perusolettamukseni on, että naisia sorretaan ja miehet sortavat, tämän kaltaiset virhepäätelmät on helppoja tehdä.

Kommenttilaatikko on tekstin alapuolella kuten yleensä. Osoittakaa missä kohtaa olen väärässä.

Kulta ja timantit: Rakkauden veriset symbolit

Kulta ja timantit, nämä rakkauden kauniit symbolit eivät tunnu yhtä kauniilta jos tiedät mitä niiden takaa voi löytyä. Symboloiko sinun sormuksesi rakkautta - vai onko sen takia kuoltu ja kärsitty?

Teksti tästä eteenpäin kertoo kullan ja timanttien hyvin epäeettisestä tilanteesta. En halua että kukaan pahoittaa mieltään tämän tekstin takia, joten annan varoituksen tässä vaiheessa: jos sormessasi on kihla- tai vihkisormus, et todennäköisesti pidä loppuartikkelista tai vaihtoehtoisesti sormuksestasi tekstin luettuasi. Rakkauden symbolina ostettu jalometallikappale ei symboloi hyviä asioita kun tietää mitä sen takana on. Olen varoittanut.

Kulta

Puhutaan ensin sormusten tyypillisemmästä materiaalista, kullasta. Kulta on yksi maailman kallisarvoisimpia jalometalleja ja samalla kullan kaivuu on yleensä suuri ympäristörikos. Tässä pieni makupala siitä miltä kultakaivos näyttää:

Laajamittainen kullan kaivuu edellyttää suuren alueen suoraa tuhoamista. Kulta sattuu nimittäin olemaan harvinaista ja hankalaa löydettävää ja näin pienenkin määrän kultaa kaivuu tuhoaa laajoja alueita ja vaatii paljon työtä. Tämän toiminnan haittavaikutuksiin kuuluu alueen elinympäristön tuhoutuminen ja myrkyttyminen kun kaivostoiminnassa vapautuvia myrkkyjä pääsee pintaan ja vesistöön. Kullan kaivuutoiminnan jäljet näkyvät alueella vuosituhansia.

Kaikki kullan hankinta ei ole tällaista, mutta varsin merkittävä osa on.

Mutta hupi ei pääty siihen, kulta on myös ihmisoikeuksien kannalta ongelmallista, sillä varsin suuri määrä kullasta tulee kehitysmaista joissa sitä kaivetaan hyvin kyseenalaisten turvallisuusolosuhteiden alla. Työturvallisuus on minimaalista, sortumia sattuu jatkuvasti ja kaivosmiehet kuolevat nuorina keuhkotauteihin.

Ja kaivajina käytetään monesti lapsia. Pienet lapset mahtuvat pienempiin tunneleihin ja kykenevät käyttämään jo työkaluja. Kaivostyöläisinä lapset eivät välttämättä kestä montakaan vuotta, mutta se ei ole heitä "työllistävien" hirviöiden ongelma.

Timantit

Mutta sormusten epäeettisyys ei lopu vielä siihen. Jos Marilyniin on uskominen, timantit ovat tyttöjen parhaita ystäviä ja siksi tyttöjen makua pitääkin pitää kyseenalaisena. Tämä paras ystävä on nimittäin varsin verinen ja kullankin epäeettisyys kalpenee tämän hirviön rinnalla. Kultaa vastaavien ympäristö- ja ihmisoikeusrikoksien lisäksi timanttiteollisuus on toiminut monilla tavoin epäeettisesti ja jopa sotia on puhjennut näiden kiiltävien glorifoitujen hiilikimpaleiden takia.

Erityisen tuomittavaa timanttiteollisuudesta tekee kuitenkin se, että synteettisia timantteja voisi tehdä (ja tehdäänkin) ilman näitä eettisiä haittoja. Ja synteettiset timantit ovat aivan yhtä hyviä. Miksi ostaa vuosimiljoonien aikana muodostunut "oikea" timantti, kun laboratoriossa luodon esiin kaivaminen ei vaadi luonnon tuhoamista, lapsityövoimaa tai sotimista resursseista? Ei ole ehkä romanttista ajatella, että timantti sormuksessasi ei ole "luonnollinen" mutta itseäni häiritsisi enemmän ajatus siitä mikä sen luonnollisen timantin hinta todella on ollut.

Lisäksi timantit eivät oikeasti ole kovin kallisarvoisia, niiden hinta on keinotekoisen korkea. Timantit ovat lopulta suhteellisen helppoja tuottaa ja niiden hinta on rakennettu ja sitä ylläpidetään keinotekoisen korkeana.

Toimi eettisesti

Jos ostat kultaa tai jalokiviä, katso millaista ostat. On olemassa yksi kullan ja jalokivien muoto joka ei aiheuta taakkaa ympäristölle tai ihmisoikeuksille ja se on kierrätetty kulta. Uudelleen käyttöön laitettu kulta on jo tehnyt taakkansa planeetallemme ja haitoiltaan vähäisempää. Lisäksi kullalla ja timanteilla on tiettyjä eettisyyssertifikaatteja jotka takaavat ettei kyseisiä jalometalleja ole hankittu epäeettisesti ja verta vuodattaen. Sertifikaattien luotettavuus kannattaa selvittää etukäteen, sillä paketin päällä lukeva vakuuttelu "ollaan me eettisiä, ihan tosi!" ei välttämättä ole sen uskottavampi kuin Pokémon-piirrettyjen tekijöiden väitteet siitä, ettei piirretyn päätehtävä ole myydä lapsille Pokémon-krääsää.

Eettinenkään kulta tai jalokivet eivät kuitenkaan ratkaise ongelmia. Tarve kullalle ja timanteille aiheuttaa painetta jatkaa näitä epäeettisiä toimintoja, eikä vain eettisen kullan suosiminen tule ratkaisemaan ongelmaa.

Lue lisää kullan ja muun blingin eettisyydestä World Visionin sivuilta:
http://www.worldvision.ca/ContentArchives/content-stories/Pages/Is-Your-Bling-Unethical.aspx